Vintillä sataa

[EmäntäniOnKonservaattori]

Kaikki on tähän asti ollut melkein pelkkää plussaa, mutta...

Yläkerran huoneiden molemmilla puolilla on vintit joista toisessa on nyt huomattu ikävää "sadekeliä". Toiseen ei ole pääsyä edessä olevien muuttotavaroiden takia. Päällimmäiset vintillä olevat muuttolaatikot ovat jo vetäneet itsensä kieroiksi katosta tippuvan veden takia.

Peltikaton sisäpinta on siis enemmän tai vähemmän joka paikasta märkä (pakkasilla jäässä) ja ei siinä vielä mitään, mutta kun tukilaudat joissa peltikate kiinni näyttävät kuin järvestä nostetuilta. Emäntä näkee jo joka paikassa kasvavia homerihmastoja ja mustia puita, itse en ala tilannetta sen paremmin analysoimaan. Kuvat voisivat kenties auttaa? Kuitenkin olen sitä mieltä, että laudat ovat vielä ihan ok kunnossa, vaikka tosi märkiä ovatkin...

Kun syksyllä taloa ostimme ei merkkejä aiemmasta vastaavasta näkynyt. Voisiko se johtua siitä että talossa on aiemmin pidetty pelkkää peruslämpöä, me taas olemme asuneet yläkerrassa koko talven (n. 22-23 astetta lämpöä) alakerran remontin takia?

Kuinka paljon vahinkoa voi yhdessä talvessa syntyä eli kuinka huolissaan sitä pitäisi olla, miten pitäisi edetä ja mitkä ovat oikeat korjaavat toimenpiteet?

Itse ajattelimme nyt jättää remontit osittain kesken, siirtyä alakertaan asumaan (pääsee näkemään sen toisenkin vintin) ja laskea yläkerran lämpötilaa lähemmäksi 15 astetta. Sitten tietenkin tuuletuksen toteuttaminen, nyt kun ei mitään räppänöitä ole. Onko tähän olemassa mitään hyvää opusta / ohjetta tms.?

[whiski]

Jos tuota nyt oikein tulkitsin, niin kyse on lämpiän ja kostean ilmankondensoituminen kattopelteihin? Josta sitten johtuu tuo sade, kun kastepiste täyttyy! Kirjoituksestasi ei saanut selvää siltä osin onko siellä pellin alapuolella aluskate? Vaikutti kyllä ihan siltä ettei olisi?

Yksi talvi ei vielä tuo mahdottomia ongelmia, mutta eihän myöskään hyvää tee. Tuuletuksen järjestäminen tietenkin auttaa asiaa, mutta jos on noin selkeät merkit siitä, että on siellä melkoinen lämpövuoto, niin sekin on sitten myös lämmityskulujen lisäystä.

Itse laittaisin kyllä tuuletuksen yläpohjaan, vaikka vain pienenkin ja niin ettei lumituisku suoraan pääse sinne eristeisiin, eli sellainen venttiili, joka estää lumen sisälle tulon. Sitten kyllä kiristäisin alakerran remontti tahtia, siten että pääsisitte mahdollisimman pian muuttamaan sinne, jotta yläkerran remontin vois alkaa, tai ainakin saisitte seiltä lämpötilan pudotettua alaspäin. Jonka jälkeen sitten katse kohti kattoa ja siellä tarkempi tutkimus ja korjaus käyntiin.

[maanma]

Todennäköinen rajalaukaisija on juuri tuo lämpötilan muutos. Ei home jutskat mitenkään nopeasti etene, mutta tilanne pahenee veden levitessä. Jos kyseessä on uusi toteutus niin veikkaan reikää aluskatteessa.

Puuttumisnopeus riippuu toteutuksen kondenssinkestävyydestä, joka on moderneilla rakennusmateriaaleilla (poislukien puukuituvilla) varsin huono. Ongelman luonne viittaa siihen että kesto on heikko.

Jos en tietäisi miten rakenne on tehty aloittaisin purkutyöt välittömästi ongelman rajoittamiseksi ja vesiämpärin sijoittamiseksi vuotokohdan alle. Lämpö alas heti ja pois kun eristeet puuttuvat.

Kurkkia kannattaa jos jostain pystyy.

[plaanaa]

Muistakaa että peltikaton alla on aina enemmän tai vähemmän sadetta kun keli vaihtelee, eli on normaalia että siihen tiivistyy kosteutta joka jäätyy ja sitten kun se sulaa siitä tulee tosiaankin märkää vettä. Aina. Joka paikassa. Yksi kuva kertoo enemmän kuin 1000 sanaa...

[EmäntäniOnKonservaattori]

Kyllä, kondenssivedestä kyse. Tuli tuo teksti hieman hätäisesti kirjoitettua, tässä kuitenkin hieman lisäselvennystä. Otan kuvia myöhemmin.

Eli kyseessä '54 rintsikka, enkä ihmettelisi vaikka katto olisi samalta vuodelta. Konesaumakatosta siis kyse ja suoraan laudoituksessa kiinni eli välissä ei ole mitään. Ja laudoitus ei ole sellainen täyslaudoitus vaan lautoja on harvakseltaan (oikein asiantuntija taas äänessä ) eli peltiä näkyy paljon. Ämpäreitä on paha pistellä kun tiputtelee vähän joka puolelta. Ja jos sähkölaskuun on uskomista niin lämpöä tästä tönöstä menee harakoille ja paljon...

[wekkuli]

Ja mitään tuuletusta siellä ei ole? Se voisi olla aika nopeakin korjaava toimenpide, pari räppänää laittaa melko nopsasti. Kaiken järjen mukaan kondensaatio pellin sisäpintaan loppuu siihen kun pellin molemmille puolille järjestetään sama lämpötila. Ja kun ulkopinnan lämmittäminen ei varmaan tule kyseeseen niin pitää sisäpintaa viilentää.

Ja sit pukisin villasukat ja tiputtaisin muutamalla asteella yläkerran lämpötilaa, niin ei lämmityskulut kasvais. Mites muuten onko yläkerrassa mitään ilmanpoistoa hormiin? Sekin voisi auttaa asiaa. Jos lämmintä ilmaa karkaa rakosista välipohjaan, paremmalla ilmanpoistolla sisätiloihin vois tuotakin vähentää. Hallitsemattomasti tönöstä poistuva sisäilma aiheuttaa aina kosteusrasitusta rakenteille kun sisäilma on lämpimämpää ja kosteampaa => kosteus tiivistyy sitten kylmempiin rakenteisiin. Parempi olis jos tiivistämättömistä nurkista aiheutuvat ilmavuodot kulkisivat aina vain yhteen suuntaan => sisäänpäin.

[EmäntäniOnKonservaattori]

Ja mitään tuuletusta siellä ei ole? Se voisi olla aika nopeakin korjaava toimenpide, pari räppänää laittaa melko nopsasti. Kaiken järjen mukaan kondensaatio pellin sisäpintaan loppuu siihen kun pellin molemmille puolille järjestetään sama lämpötila. Ja kun ulkopinnan lämmittäminen ei varmaan tule kyseeseen niin pitää sisäpintaa viilentää.

Ja sit pukisin villasukat ja tiputtaisin muutamalla asteella yläkerran lämpötilaa, niin ei lämmityskulut kasvais. Mites muuten onko yläkerrassa mitään ilmanpoistoa hormiin? Sekin voisi auttaa asiaa. Jos lämmintä ilmaa karkaa rakosista välipohjaan, paremmalla ilmanpoistolla sisätiloihin vois tuotakin vähentää. Hallitsemattomasti tönöstä poistuva sisäilma aiheuttaa aina kosteusrasitusta rakenteille kun sisäilma on lämpimämpää ja kosteampaa => kosteus tiivistyy sitten kylmempiin rakenteisiin. Parempi olis jos tiivistämättömistä nurkista aiheutuvat ilmavuodot kulkisivat aina vain yhteen suuntaan => sisäänpäin.

Ei tosiaan mitään tuuletusta ole. Noista räppänöistä sen verran, että talon päätyyn varmastikin asennetaan, mutta molempiin vai vain toiseen? Vinttitilan ylä- vai alareunaan? Eli onko tähän jotain 'for dummies'-ohjetta?

Yläkerran toisessa huoneessa on ilmanpoisto hormiin. Ollut suljettuna koko talven. Juuri avasin, mutta näköjään vaahtomuovilla tukittu
Täytyypä repiä ne heti pois.

Tämän koko yläkerran käytön "piti" loppua jo jouluna kun silloin oli tarkoitus saada alakerran remontti valmiiksi. Mutta perinteisestihän siinä sit kävi. Nyt viikonloppuna yritetään siirtyä alas asumaan.

[wekkuli]

Ei tosiaan mitään tuuletusta ole. Noista räppänöistä sen verran, että talon päätyyn varmastikin asennetaan, mutta molempiin vai vain toiseen? Vinttitilan ylä- vai alareunaan? Eli onko tähän jotain 'for dummies'-ohjetta?

Molempiin päihin yläreunaan. Ajatus kulkee niin, että räystäältä ilma tulee välipohjaan sisälle ja yläkolmiossa olevasta räppänästä pois. Eli luonnollinen painovoimainen ilmanvaihto sinnekin. Ostat rautakaupasta pari räppänää ja poralla/pistosahalla vaikka reikä seinään.

Yläkerran toisessa huoneessa on ilmanpoisto hormiin. Ollut suljettuna koko talven. Juuri avasin, mutta näköjään vaahtomuovilla tukittu
Täytyypä repiä ne heti pois.

Juuri näin. Röörit auki heti vaan!

[whiski]

Jos tilanne on se, että pääsette nyt sitten muuttaman alakertaan, niin kaikki nuo ohjeet, joita olet nyt saanut, niin lähdet toteuttamaan! Yläpohjan tuuletus läpi talon, eli molempiin päihin venttiilit, joista ilma alkaa kiertämään. Lämpötilaa alaspäin lämmityskulujen pienentämiseksi. Saatko, tai onko yläkerrasta mahdollista esm sulkea ovella alakertaa menevät rappuset? Tällöin saat vielä enemmän pudotettua lämpöä ylhäällä, mutta ei oikeastaan alle 15 asteen, sillä siitä kun mennään alaspäin, niin alkaa aika pian tulla taas kosteusongelmia rakenteille, ainakin tässä vaiheessa, kun siellä on pidetty paljon korkeampaa lämpötilaa. Tämä on sellainen tilanne, jossa ei vielä tehdä mitään suurempaa purkua, vaan mietitään mitä pitäisi tehdä ja antaa juoksujärjestys asioille. Joku voi olla eri mieltä tästäkin tavasta? Mutta näin minä sitä ajattelisin, että kannattaa toimia

Vintin kattorakenteiden esille saaminen olisi minusta nyt tärkeää. Onko tarkoitus käyttää yläkertaa myöhemmin myös asuntokäytössä? Jos on, niin silloin täytyy tehdä tuon kattorakenteen korjaus siten että se ei enää pääsisi kondensoitumaan sisäilman lämpötilan takia, ei ainakaan noin pahasti.

Tämän jälkeen alkaa sitten kädenvääntö. Millä eristeellä ja tuulensuojalevyllä/ Spu/ Finnfoam? Joka sitten johtaa seuraavaan kysymykseen! Laitetaanko ilmastointi, vai pidetäänkö painovoimaisena?

[Villa Edita]

Olen Plaanaan kanssa samoilla linjoilla, että peltikaton ominaisuus vähän tipautella kondenssia. Ainakin täällä etelässä on koko talvi ollut varsin otollinen peltikattoon tiivistyvälle kosteudelle. Että ihmekkös tuo jos poikkeavan paljon katot tipattelee.
Vaikka lämpötilat pystyttäisiin tasaamaan ulkoilman ja katteen sisäpuolelta, niin katolla sulava jää/lumi on aina melkeimpä nolla asteista. Siksi tuota kosteutta saattaa tiivistyä hyvälläkin tuuletuksella pellin nurjallepuolelle.

Konservaattorin tapauksessa lisäisin vinttikomeroihin vähän tuuletusta ja katsoisin että komeron ovien tiivistykset ovat kunnossa. Jos yläkerran huoneissa ei ole poistoventiileitä, rakentaisin sellaiset. Nuo kun purkavat lämpimän ilmanpaineen hallitusti huoneesta ulos, eikä näin puskisi kosteutta eristeiden läpi kattoon kondensoitumaan. Kannattaa myös pitää yläkerran tai portaikon ovet suljettuina, hivenen estävät ilman kulkua.

Jos ihmetyttää suuri lämmityslasku, niin mieleen tulee että ovatko yläkerran huoneet alunperin mahdollisesti olleet vain suvihuoneina. Tällöin rakenteissa saattaa olla alunperinkin vajaavainen eristyskerros.

No, itse seuraisin tilannetta ensialkuun ja pyrkisin huolehtimaan kattorakenteen tuuletuksen kuntoon. Kovemmilla pakkasilla voisi infrapunamittarilla selvitellä mahdollisi lämpövuotoja, noista kun se kosteuskin tuppaa karkaamaan. Uskoisin että ei syytä huoleen, tietenkään 100% varma en voi asiasta olla.

[EmäntäniOnKonservaattori]

Kiitos kaikille tähänasti vastanneille! Toivottavasti ei syytä huoleen kommentit jatkuvat myös näiden kuvien jälkeen. Kuvista ei ehkä oikein näy, mutta peltien pinnat kauttaaltaan kosteita:

http://kustoms.pp.fi/talo/Markaa.jpg
http://kustoms.pp.fi/talo/Lisaa_markaa.jpg

Valitettavasti löytyi yksi tällainen reilun metrin pätkä, jossa mitä ilmeisemmin sitä ei niin toivottua mömmöä:

http://kustoms.pp.fi/talo/Ei_kiva.jpg

Tästä varmaan selviää pätkän vaihtamalla, mutta toivottavasti toiselta puolen ei löydy lisää

Vielä lisätietoa:

- Tänään saatiin alakerta siihen kuntoon, että vaikka kesken onkin niin voidaan viiikonloppuna muuttaa. Kaikki loput parannukset pyritään myös toteuttamaan viikonlopun aikana
- Lämpötilaa jo laskin ja pistinpä tuon kosteudenpoistajankin tuohon täysillä pörräämään jos siitä nyt jotain hyötyä olisi
- Rappusiin on ovi, joka otettu pois. Asennetaan sekin takaisin
- Yläkertaa ei ole tarkoitus käyttää asuinkäytössä

Onko haittaa jos tässä vaiheessa ei vielä saa räppänää kuin toiseen päähän? Toisessa päässä on nimittäin sellainen sähköjohto, puhelinlanka ja vaikea maasto yhdistelmä, että aika mahdoton asentaa. Kesällä sähköjohto on siirtymässä maan alle niin voisi sit lisätä sen toisen.
Talon sisältä kun ei tuonne kolmioiden yläosaan pääse mistään...

[whiski]

Jos saat auki sen "Yläkerran toisessa huoneessa on ilmanpoisto hormiin.", niin käytä sitä hyödyksi. Kolmioon pääsy on usein hankalaa. Korkeus ulkopuolelta ja ahtaus sisäpuolelta, niistä sitten pitää ratkaista, kumpi on helpompi? Mutta ei niin kiire, ettei ehtisi rauhassa miettimään ja odottamaan että kevät keikkuen tulevi ja ilma lämpiää sen verran, että tarkenee ulkona tehdä hommia. Kyllä sinne yläkolmioon neuvot löytyy, kun hetken mietit

[plaanaa]

Märkää on juu ja kuvista päätellen on ollut ennenkin.

Minusta tuo on liki normaalia? Eli tarkoitan sitä että on kastunut ennenkin - ja kuivunut. Jos kaikki puu on kovaa eli puut ei ole mädäntyneet semmoiseksi hötöksi että sormin pystyy melkein (tai kokonaan) murentamaan sitä niin pelko pois. Se kuivuu taas kesän aikana.

Tuuletuksesta sen verran että se on vuositolkulla ollut noin, ei se siihen hajoa ellei nyt HETI saa sinne tuuletusta. En ihmettelisi vaikkei tarvitsisi ollenkaan laittaa...vaan haittaakaan niistä ei liene.

Lämpimän sisäilman vuotaminen noihin tiloihin kannattaa yrittää minimoida eli ovien tiivistys, teippaa vaikka umpeen talven ajaksi.

No hätä.

PS. Tämä(kään) ei ollut asiantuntijalausunto vaan mielipide ;)

[juh]

Eli tuo havaittu kosteus on vain kylmissä sivuvinteissä?

Tuuletusta olisi varmaan helppo lisätä räystäiden alta, varsinkin jos on puuvuorauksella oleva talo. Reikiä vaan kattoparrujen välistä räystään alle. Rapatussakin talossa onnistuu, mutta rappinkia voi tipahdella jonkin verran pihalle.
Kaveriksi jos saa edes toiseen päätyyn vielä reikää, niin pitäisi ruveta ilman kiertämään. Siihenhän voisi vielä jatkoroikalla vetää jonkun pax-tuulettimen tms. hönkimään ilmaa pihalle.


Sivuvinteiltähän ilman pitäisi päästä nousemaan katon ja eristeiden välissä olevasta tuuletusraosta ylös ullakolle, ja sieltä sitten päädyissä olevista tuuletusräppänöistä pihalle. Tosin näinhän ei yleensä rintsikoissa pääse tapahtumaan.

[EmäntäniOnKonservaattori]

Huh!

Juu kyllä puut on ihan puuta eikä mitään höttöä

Nyt saa emäntäkin paremmin unta ja voi itsekin huomenna jatkaa levollisin mielin