Vanha pönttöuuni ja savukaasut

[koulukoti]

Asumme vanhalla koululla, jossa useita hyväkuntoisia niin sanottuja pönttöuuneja (pystyuuneja peltikuorella). Nyt paljon puhutaan puupoltosta ja epätäydellisen polton aiheuttamista päästöistä, hiilivedyistä jne. Olemme olleet jo vuosia (kymmeniä) näiden uunien lämmitystehon varassa.
Kysymykseni: onko näissä vanhanajan pömpeleissä jonkinlainen yläpalotila nielun jälkeen, jossa kaasut "palavat loppuun"? Jos ei niin pýstyykö palamista parantamaan kotikonstein? Meidän pöntöissä on ylhäällä säädettävä metallinen ilma-aukko, jota emme ole koskaan avanneet. Mikä on tämän pyöreän reikäisen venttiilin tarkoitus: johtaa lämpöä asuintilaan nopeammin, vaiko johtaa ilmaa palotilaan (mahdolliseen yläpalotilaan)? Kuulin jostain että vanhanajan kakluuneissa olisi tällainen toisio palaminen ajateltuna...

Koulukodin maamo

[Oto Hascak]

Kysymykseni: onko näissä vanhanajan pömpeleissä jonkinlainen yläpalotila nielun jälkeen, jossa kaasut "palavat loppuun"?

Käsittääkseni siellä ei ole mitään erityistä yläpalotilaa, vaan tulipesän jälkeen aukko "kuristuu" ja jatkuu tuliputkena ylös.

Meidän pöntöissä on ylhäällä säädettävä metallinen ilma-aukko, jota emme ole koskaan avanneet. Mikä on tämän pyöreän reikäisen venttiilin tarkoitus: johtaa lämpöä asuintilaan nopeammin, vaiko johtaa ilmaa palotilaan (mahdolliseen yläpalotilaan)?

Tähtiventtiili. Löytyy joistakin uuneista ja tällöin uunit liittyvät yläliittyminä hormeihin. Tuo venttiili toimii tuuletusventtiilinä eli kun sen avaa, niin huoneilma ohjautuu hormiin. Yksi muurari moitti noita tähtiventtiilejä, että ovat periaatteessa hieman hölmö keksintö, koska tuuletuskäytössä jäähdyttävät uunia (lue: lämpöä harakoille).

[koulukoti]

Tähtiventtiili.
Eli siis huoneiston tuuletusta varten kun pellit ovat auki? Kuulostaa liian hölmöltä. Huoneemme sisätilan korkeus on yli 4m (luokkahuone) ja luokassa myös kaksi alkuperäistä tuuletusventtiiliä ulkoseinissä.
Olen arvellut että peltien olessa kiinni venttiilin kautta ehkä saadaan lämpöä nopeammin tilaan (koulunkäynnin ajaksi), mutta sekin on tuntunut ontuvalta, koska silloin lämmitetään katonrajaa.

Mietin vain, että miten saa pönttöuuni- puulämmityksen "nykyisten vaatimusten tasolle" savukaasujen ja pienhiukkasten suhteen - onko mitään mahdollisuuksia? Olemme opetelleet "pinon päältä sytytystä", kiinniittäneet huomiota entistäkin enemmän puiden kuivuuteen ja vedon riittävyyteen. Mutta onko liian kova veto myös huono?

Koulukodin maamo

[Oto Hascak]

Eli siis huoneiston tuuletusta varten kun pellit ovat auki?

Bingo.

Huoneemme sisätilan korkeus on yli 4m (luokkahuone) ja luokassa myös kaksi alkuperäistä tuuletusventtiiliä ulkoseinissä.

Nuo ovat korvausilmaventtiilejä.

Mietin vain, että miten saa pönttöuuni- puulämmityksen "nykyisten vaatimusten tasolle" savukaasujen ja pienhiukkasten suhteen - onko mitään mahdollisuuksia?

Onko uuneissa arinat? Käsittääkseni arinallisissa uuneissa palaminen tapahtuu puhtaammin kuin arinattomissa. Paha noita arinoitakin on vissiin ruveta tekemään vanhaan uuniin ilman purkamista...

[mapeah]

Tähtiventtiili.
Eli siis huoneiston tuuletusta varten kun pellit ovat auki? Kuulostaa liian hölmöltä. Huoneemme sisätilan korkeus on yli 4m (luokkahuone) ja luokassa myös kaksi alkuperäistä tuuletusventtiiliä ulkoseinissä.

Kyllähän se ihan toimiva systeemi periaatteessa on. Lämmityskauden aikana poistoilma kulkee palopesän kautta, mutta kesällä, kun uuneja ei lämmitetä, pitää ilmanvaihto hoitaa jotenkin. Sitä varten kai tuo venttiili on keksitty.

Mietin vain, että miten saa pönttöuuni- puulämmityksen "nykyisten vaatimusten tasolle" savukaasujen ja pienhiukkasten suhteen - onko mitään mahdollisuuksia? Olemme opetelleet "pinon päältä sytytystä", kiinniittäneet huomiota entistäkin enemmän puiden kuivuuteen ja vedon riittävyyteen. Mutta onko liian kova veto myös huono?

Koulukodin maamo

Tuo on aika monimutkainen asia. Niissä vaatimuksissa pitäis huomioida paljon muutakin, kuin suorat pienhiukkaspäästöt per poltettu puukuutio ja talon lämmittämisen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt. Kuivien puiden polttaminen päältäpäin on varmasti hyvä käytäntö, joka tosin toimii vain ensimmäisellä pesällisellä. Sopivan kova veto on mulle vähän epäselvä asia. Jos veto on liian kova, imee se sekä lämmön että pienhiukkaset tehokkaammin taivaalle. Jos hukkalämmön osuus on suurempi liian kovan vedon takia, vaatii talon lämpimänä pitäminen enemmän puuta ja tuottaa enemmän päästöjä. Pienemmällä vedolla lämpö ehtii paremmin sitoutua varaavaan aineeseen, mutta tuleeko silloin niitä pienhiukkaspäästöjä enemmän, vaikka käyttää kuivia puita? Liian pienellä vedolla tulee tietysti ongelmaksi jo sekin, että palamistuotteet tunkevat osin huoneilmaan. Itse olen perinteisesti pitänyt pellin ja uunin alaosan ilmanottoaukon kunnolla auki, kunnes tuli palaa kunnolla ja sen jälkeen laittanut pellin hiukan pienemmälle ja säätänyt ilmanoton pienelle siten, että tuli palaa aika rauhallisesti.

[koulukoti]

Koulukodin maamo[/quote]
Tuo on aika monimutkainen asia. Niissä vaatimuksissa pitäis huomioida paljon muutakin, kuin suorat pienhiukkaspäästöt per poltettu puukuutio ja talon lämmittämisen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt. Kuivien puiden polttaminen päältäpäin on varmasti hyvä käytäntö, joka tosin toimii vain ensimmäisellä pesällisellä. Sopivan kova veto on mulle vähän epäselvä asia. Jos veto on liian kova, imee se sekä lämmön että pienhiukkaset tehokkaammin taivaalle. Jos hukkalämmön osuus on suurempi liian kovan vedon takia, vaatii talon lämpimänä pitäminen enemmän puuta ja tuottaa enemmän päästöjä. Pienemmällä vedolla lämpö ehtii paremmin sitoutua varaavaan aineeseen, mutta tuleeko silloin niitä pienhiukkaspäästöjä enemmän, vaikka käyttää kuivia puita? Liian pienellä vedolla tulee tietysti ongelmaksi jo sekin, että palamistuotteet tunkevat osin huoneilmaan. Itse olen perinteisesti pitänyt pellin ja uunin alaosan ilmanottoaukon kunnolla auki, kunnes tuli palaa kunnolla ja sen jälkeen laittanut pellin hiukan pienemmälle ja säätänyt ilmanoton pienelle siten, että tuli palaa aika rauhallisesti.[/quote]

Niinpä. Tuon on ihan tasan sama käytäntö kuin täälläkin - ja toiminut. Nyt tämän puunpienpoltosta syntyneen keskustelun seurauksena on sitten ruvettu pähkäilemään "piintyneiden" käytäntöjen perusteita ja "oikeellisuutta"....Totta: kovin on monimutkaista. Kokonaisuudessaan kovin pienistä päästöistä on kyse, mutta Suomen oloissa taloja lämmitetään suhteessa paljon puuenergialla. Sinänsä puusta ei irtoa ilmakehään itseään enempää hiilidioksidia (mitä puu on siihen sitonut, eli hiilidioksidi tase on nolla), mutta jos voi polttotekniikkaa kehittää, niin kaikki tiedot/vinkit ovat kyllä tervetulleita.

koulukoti

[Pekka Huhta]

Mä en tiedä että onko mulla ja Otolla eri terminologia, mutta kyllähän pönttöuuneissa on olemassa yläpalotila siinä missä pesästä tuleva tuliputki loppuu ja kanavisto avartuu lähteäkseen taas alaspäin poskikanaviin. Palokaasujen lopun pitäisi palaa täällä.

Vanhaa uunia ei kannata mennä purkamaan paremman tai energiatehokkaamman tieltä jos se toimii, uunin tiiliin on ajettu niin paljon energiaa ettei sitä hevillä saa ulosmitattua energiatehokkaammasta uunista.

Tärkeitä juttuja joilla voit vähentää päästöjä:
- Sytytä päältä. Lado 2/3 normaalista syttypesällisestä melko löyhästi pesään. Laita päälle sytykkeitä (lastuja, tuohta, sanomalehteä) ja pieniä syttypuita.

Päältä sytyttämisessä idea on että puista nousevat palokaasut kulkevat palavan liekin läpi ja syttyvät siinä. Alta sytyttäessä liekit kuumentavat puita niin että savu nousee pitkään, mutta lämpötila ei riitä siihen että savu syttyisi kunnon liekiksi. Paitsi että "syttysavu" menee polttamattomina palokaasuina hukkaan, niin se myös koostuu suurimmalta osalta pahamaineisista pienhiukkasista, höyrystyneen mutta palamattoman puun hituloista. Noin niinkuin maallikkokielellä sanottuna.


- Käytä vain kuivia puita. Märkiä puita ei saa palamaan puhtaasti hyvässäkään uunissa. Puiden on syytä olla vähintään ylivuotisia, eli puu kelpaa, kun se on kuivunut yli vuoden. Viimetalviset eivät koskaan ole riittävän kuivia.

- Anna tarpeeksi paloilmaa. Jos tulipesän seinät nokeentuvat niin paloilmaa ei ole tarpeeksi. Sytytysvaiheessa voit pitää luukut auki sen aika että tuli syttyy kunnolla ja sitten laittaa luukkuja kiinni.

Meillä on yläkerrassa niin iso tulipesä että toista puolikasta luukusta pitää pitää raollaan melkein liekkipalon lopulle asti ettei uuni nokeennu. Alkuvaiheessa jopa molempia luukkuja pitää pitää raollaan, koska kahden ja puolen tiilen pituiseen pesään mahtuu enempi puuta palamaan kuin mitä luukuissa olevista pikkuisista ilmarei'istä menee läpi.

- Palotapahtumaa voit hiukan tehostaa umpipohjaisessakin uunissa hankkimalla sinne irto-arinan, joita "tulikoiriksikin" kutsutaan. http://www.finnrustica.fi/takkatarvikke ... koirat.htm

Noista kuvassa olevista mikään ei oikeen pönttikseen mahdu, mutta tuontyylisiä on käytetty antamaan ilmaa puiden alle. Seppä tekee oikean kokoisen tai sen voi tehdä parista tulitiililaatasta ja rautakaupan irtomallin valurauta-arinoista. Noissa vaan ei pysty säätämään arinan alle tulevan ilman määrää valitettavasti.

Jos hommaat tuollaisen niin huolehdi ettei tulipesän pohja tule niin ylös että arinalta pääsisi kierähtämään kekäleitä ulos luukusta.

- Säädä luukkuja ja peltejä sopivasti. Uuneissa joissa on arina säätö tehdään arinailman määrää säätämällä, arinattomissa voidaan säätää vain luukkujen kautta tulevaa ilmaa. Kun liekkipalo on loppunut niin peltiä voi kuristaa pienemmälle. Voimakkaasti humiseva palo saa liikaa ilmaa (ja jälleen tuottaa enemmän päästöjä), eli tasapainoile uunin nokeentumisen alarajoilla, mutta älä tohota liikaa ilmaa. Liika ilmamäärä myös nostaa tulipesän lämpötilaa niin että uuni rapautuu nopeammin - ja sitten jäähdyttää loppua uunia.


- Peltien pitäminen auki liian pitkään jäähdyttää uunia. Itse olen oppinut tekemään arinattomissa uunissa niin että pienentelen peltiä koko ajan sitä mukaa kun hiillos pienenee ja vetelen pariin kertaan tuhkakolalla (tai hiilihangolla) hiiliä lähemmäs uunin suuta jossa ne saavat paremmin ilmaa.

Kun hiilloksesta on jäljellä enää vähän hiiliä, suljen luukun ilmaräppänät, mutta jätän pellin pari senttiä auki. Tällä tavalla loput hiilet tukahtuvat ja ne voi poltella seuraavan pesällisen kanssa pois. Ylimääräinen tiku kumminkin karkaa rakosellaan olevasta pellistä piippuun eikä leviä huoneeseen.

Tiedän että monet ohjeet käskevät polttaa hiilet lopuun viime pipenää myöten, mutta noinkin sen voi tehdä. Jos makuuhuoneessa on uuni niin on varmaan asiallista hommata häkävaroitin (joka tosin monen kokemuksen mukaan ulvoo liiankin herkästi). Hommasin joku viikko sitten makkariin semmoisen eikä se nyt vielä ainakaan ole näillä polttotavoilla ulissut.

Pekka

[ahaikio]

Pekan ohjeet on hyvät. Varsinkin tuo riittävä ilma pitää muistaa. Riittävä ilman saanti vähentää olennaisesti pienhiukkaspäästöjä. Aktiivisen palamisen aikana syntyvät palavat kaasut menee pihalle palamatta liian kituliaalla poltolla. Sitten kun liekit loppuu luukut kiinni ja pelti pienelle, niin pysyy lämpö uunissa ja häkä menee pihalle. Tässäkin vaiheessa uuni lämpiää vielä noitten hiilien lämmöstä ihan huomattavasti.

Perinteisen pönttöuunin ainoa oikea ongelma mielestäni on arinan puute, mitä voi yrittää korjata tuommoisella irtoarinalla. Arinan päällä hiilet palaa huomattavasti nopeammin ja pellit saa nopeammin kiinni.

[Pekka Huhta]

Jaa, unohtui siitä nyt sentään jotain.

Kun lisäät puita, niin lisää niitä siinä vaiheessa kun vanhat puut ovat kunnolla läpi hiiltyneitä, mutta palavat vielä kunnon liekillä. Silloin tulipesän lämpö on semmoinen että uudet puut syttyvät nopeasti ja turhia savuttamatta.
Uudet puut voi latoa aika tiiviisti vanhan hiilloksen/vanhojen puiden päälle. Liian höllä pesällinen syttyy ja palaa liian nopeasti kuumien hiilien päällä, osa energiasta menee siis hukkaan. Ilmiö on sama kuin poltettaessa pikku tikkuja "tohauttamalla", puut kyllä häviää mutta uuni ei juuri lämpiä.


Ja siitä tähtiventtiilistä ei tullut ihan tyhjentävää vastausta: sitä siis voi käyttää tuuletusventtiilinä. Tähtiventtiilillisissä uuneissa on aina kaksi peltiä. Tuuletettaessa pidetään alempi pelti kiinni (jolloin lämpö pysyy uunissa) ja vedetään ylempi pelti auki, jolloin tähtiventtiili alkaa imeä ilmaa huoneesta. missään tapauksessa ei ole tarkoitus pitää molempia peltejä auki tuuletettaessa, silloinhan sitä menee koko uunillinen lämpöä harakoille.

Pekka

[Oto Hascak]

Mä en tiedä että onko mulla ja Otolla eri terminologia, mutta kyllähän pönttöuuneissa on olemassa yläpalotila siinä missä pesästä tuleva tuliputki loppuu ja kanavisto avartuu lähteäkseen taas alaspäin poskikanaviin. Palokaasujen lopun pitäisi palaa täällä.

Taitaa terminologiassa ero olla. En ulkomuistista muista, että millä nimellä RT-korteissa kulkee pönttöuunin tuliputki/yläosan haarautuminen, mutta kaikissa muissa teoksissa, joista asian minuutti sitten tarkistin ( ), niin ei erikseen puhuta yläpalotilasta. Tulipesä kapenee ylöspäin noustessa ja jatkuu sitten tuliputkena. Hiukan uunin rakenteesta riippuen (ylä- vai alaliittymä, 3-, 4- vai 5-putkinen), niin tuliputki ei kuristu/laajene ollenkaan. Tuliputki vain "loppuu" ja kääntyy alaspäin poskionteloina/savukanavina.

Mutta kun katsoo uusimpien tulisijojen räjäytyskuvia, niin niissä puhutaan erikseen yläpalotilasta. Pönttöuunin kohdalla taas puhutaan vain tuliputkesta, vaikka palaminen tuolla sitten tapahtuukin.

OT. Pirun hyvä kirja/vihkonen asiasta löytyy sellaiselta tekijältä kuin Riikka Kujala. Voi tilata Turunmaan korjausyhdistykseltä (?) eli Curatiosta. Siinä on mukana useammat eri muurausohjeet räjäytyskuvineen.

[koulukoti]

Jos uunissa on yläpalotila (jossa kaasut palavat) niin eikös sinne pitäisi tulla jostain ylimääräistä happea? (siksi mietin tuota tähteä...mutta se selvis, että on tuuletusta varten).

Hyvät poltto-ohjeet, kiitos niistä, on välillä tarpeellista tarkastella toimintatapoja. Jokseenkin noin toimimme uunien kanssa. Päältä sytyttämisestä on kehittynyt versio: yhdistetty rakovalkea (keskelle) ja päältä sytytys (raossa myös sytykkeitä, jotenkin lähtee helpommin). Ja kun laitan uuden satsin päälle, niin jätän raon kekselle, jotta iloinen tuli pääsee heti "läpi"....

Mielessä on tuo irtoarinan laitto käynyt, mutta nyt taidan tosissani kokeilla sitä pönttöuuniin. Joskus kokeilin ihan huvikseni pellettiä korissa, mutta on aika tyyristä tavaraa.

Kiitokset kaikista tulisista vinkeistä

koulukoti

[Pekka Huhta]

Se ylimääräinen paloilma tulee käytännössä tulipesän kautta, ei erillisestä venttiilistä.

Pekka

[KTj]

Tuolta löytyy lisää tarinaa pönttöuunista.

http://www.merlintreks.com/wik/index.php/Uunit

Hieman korjauksesta ja eri termeistä.

[Markku&Rintsikka]

Itse en ole laittanut puita hiilien päälle. Koska pöntön pinta yleensä tulee yhdellä pesällisellä jo niin kuumaksi ettei kättä kovin kauan viitsi pitää kiinni. Tosin pönttö kuumenee tulipesän kohdalta ja aivan ylhäältä. Väliin jää metrin pätkä joka lämpenee hitaammin. Mielummin annan lämmön tasaantua ulos päin, eli annan hiilloksen palaa loppuun. Vasta tunnin tai kahden päästä poltan uuden pesällisen, jos on tarpeen (pakkas yö tulossa).