Kellaritila rempattu: hmm....

[jousto]

Moi

Olen harkitsemassa rintamamiestalon ostoa Espoosta. Kohde on 62
rakennettu Siporex-rakenteinen talo, jota on vuosien varrella
vähän ehostettu (öljylämmitys 70-luvulla, katto ja ikkunat 90-luvulla,
salaojitus 2000, kellarin sauna ja pesutilat 2002), ja nyt viimeksi viime
keväänä kellarin käytävät ja lämpimänä varastona ollut tila siistitty
(askarteluhuoneeksi, joskin nyt käytössä makkarina). Talossa
on maavarainen betoniperustus.

Tosi nätisti ja ainakin pintapuolisesti hyvin tehty, mutta tuo kellaritilan
remontti vähän mietityttää, ja toivoisin kommentteja alla olevaan
kuvaukseen. Erityisesti tulevaisuuden mahdolliset kosteusvauriot
yms. pelottavat.

Kellarissa on siis seuraavat tilat: sauna+pesuhuone (alkuperäisessä
paikassaan, remontoitu 2002), pannuhuone, pieni työhuone/varasto,
käytävää, ja tuo varastosta askarteluhuoneeksi muutettu tila.

Arkarteluhuone:

- huonetilan historia:

rakennettu 1962 autotalliksi

1972 (ilmeisesti) autotallin ovi muurattu umpeen ja tila on muutettu
lämpimäksi varastoksi (patterilämmityksellä); lämpötila 10-15 astetta
tämä oli siis tilanne viimekeväiseen remonttiin asti

vuosituhannen vaihteessa todettu yhdessä kohtaa seinässä
kosteusvaurio, joka korjattu poistamalla kostunut osa eristelevystä
(toja-levy) ja salaojittamalla talo kivijalan vierestä koko talon ympäri
(tämän jälkeen ongelmia ei havaittu)

viime keväänä remontoitu askarteluhuoneeksi / makkariksi
uusimalla tilan sisäpinnat (seinille gyproc-levyä ja lattiaan
kosteuseriste, solumuovi, korkkilattia; katso tarkemmin alla)

- askarteluhuoneen seinien rakenne ulkoa sisälle

maa - sepeli - patolevy - betonikivijalka (30cm) - toja-levy - gyproc

paitsi alin pohjalaattaa vasten oleva 50cm, josta toja-levy on katkaistu ja
poistettu, eli rakenne on

maa - sepeli - patolevy - betonikivijalka (30cm) - ilmarako (5cm) - gyproc

entisen autotallin oven kohdalta rakenne on

maa - sepeli - patolevy - betoni(??) ... tiilimuuraus - toja-levy - gyproc

eli ulkopuolelta näyttää betoniselta kivijalalta, mutta sisäpuolelta siinä
on tiilimuuraus: olisiko siinä rivinteeraus? vai tehtiinkö niitä 70-luvun
alussa? vai mikähän sen rakenne mahtaa olla? veikkauksia?

kellarin seinästä on ylin 50cm maanpinnan yläpuolella, ja noin 160cm
maanpinnan alapuolella (paitsi kellariin tulevan ulko-oven ja sinne
johtavien portaiden kohdalta)

Lämpöähän tuo rakenne ei hirveästi pidättele, mutta se on sitten ihan
eri ongelma; olen valmis elämään korkeiden lämmityskustannusten
kanssa, jos vain rakenteet muuten pysyvät kuivina ja homeettomina.

- askarteluhuoneen tuuletus: kaksi tuuletusaukkoa, ja yksinkertainen
ovi, joka epäilemättä falskaa jonkin verran; poistoilma siirtyy
kellarikerroksen käytävälle ja siitä hormin kautta ulos (painovoimainen
ilmanvaihto)

lämpötila on ihan ok, vaikka jonkin verran kyllä viima käy lattian
rajassa, varsinkin lähellä tuuletusaukkoja; seinissä ei tunnu kosteutta,
mutta eipä se varmaan gyprocin takaa tuntuisikaan

KYSYMYS: pääseekö pohjalaatan läpi kapillaarisesti nouseva kosteus
haihtumaan tuosta seinän kautta ensimmäisen 50 cm aikana, vai
nouseeko siitä vielä ylös, ja jos nousee, niin pääseekö haihtumaan
toja-levyn ja gyprocin läpi? Jos ei, niin joutuu vielä nousemaan noin
metrin, ja sitten pääsee haihtumaan ulkoilmaan.

KYSYMYS: tässä pitäisi jollain tapaa luottaa siihen, että painovoimainen
ilmastointi huolehtii kosteuden ulos talosta, myös tässä remontin
jälkeisessä tilanteessa. Voiko / onko mitään hyötyä jonkinlaisesta
tuuletuksen tehostamisesta?

Kellarin lattia (kaikkialla muualla paitsi pesuhuoneessa ja pannuhuoneessa):

- historia:

viime kevääseen asti puhtaasti betonilattia (pannuhuone
on sellainen edelleen)

viime keväänä uudistettu

- lattian rakenne (ylhäältä alas):

puuviilutettu korkkilattia
solumuovi
kosteussulku ja vesieristys (ulottuu lähes koko
kellarissa myös 10cm seinille, pesuhuoneessa kattoon asti)
pohjalaatta betonia
maa (hiekkainen pohjamaa)

KYSYMYS: tuosta kun ei kosteus pääse läpi, niin mitä betoniin
nousevalle kosteudelle sitten tapahtuu? alapuolella on (hiekkainen)
maa, ja yläpuolella kosteussulku; nouseeko kosteus sitten
kapillaarisesti sisäseiniin (tiiltä), tai kivijalkaan (betonia), joista
molemmista se sitten kyllä voi haihtua sisätilaan... Mitenkähän
tuossa käy, ja mikä olisi paras tapa tarkistaa mahdolliset ongelmat?

Pesuhuone ja sauna

- historia

alkuperäisessä kunnossa vuoteen 2002 asti

koko taloa kiertävä patolevy + salaojitus lisätty 2000

remontoitu 2002

- seinän rakenne ulkoa sisälle

maa - sepeli - patolevy - betonikivijalka (30cm) - vesieristys

pesuhuoneen lattiassa sähköllä toimiva lattialämmitys (jolla oma säädin)

- pesuhuoneen tuuletus

tuuletusaukko sekä kylpyhuoneessa että saunassa; poistoilma lähtee
saunan kautta hormin kautta ulos lisäksi pesuhuoneessa on
kosteusmittarilla varustettu poistoilmatuuletin (puskee ilmaa pihalle
jos pesuhuoneen ilman kosteusprosentti kasvaa liian suureksi,
käytännössä esim. suihkun aikana)

KYSYMYS: tjaa, tuo pesutila ei huolestuta ollenkaan niin paljon,
koska sen remontista on jo useampi vuosi aikaa, eikä tuon tilan
luonne / käyttötarkoitus ole paljonkaan muuttunut... Pitäisikö olla
huolestunut?

Kaikenlaiset kommentit ja spekuloinnit otetaan innolla vastaan.
Sekä vinkit siitä, miten asioiden tila voidaan tarkastaa.

t. juuso

[PetteriKivimäki]

- lattian rakenne (ylhäältä alas):

puuviilutettu korkkilattia
solumuovi
kosteussulku ja vesieristys (ulottuu lähes koko
kellarissa myös 10cm seinille, pesuhuoneessa kattoon asti)
pohjalaatta betonia
maa (hiekkainen pohjamaa)

KYSYMYS: tuosta kun ei kosteus pääse läpi, niin mitä betoniin
nousevalle kosteudelle sitten tapahtuu? alapuolella on (hiekkainen)
maa, ja yläpuolella kosteussulku; nouseeko kosteus sitten
kapillaarisesti sisäseiniin (tiiltä), tai kivijalkaan (betonia), joista
molemmista se sitten kyllä voi haihtua sisätilaan... Mitenkähän
tuossa käy, ja mikä olisi paras tapa tarkistaa mahdolliset ongelmat?

Oletteko samaa mieltä, minun mielestäni tämä kuulostaa aivan kaamealta rakenteelta?

Siteeraan anonyymia ammattilaista: Jos perusmuuri imee kosteutta kapillaarisesti alta- tai ulkoapäin ja muurin sisäpinta halutaan vesieristää, tähän ei ole olemassa toimivaa ratkaisua. Kaikki markkinoilla olevat ratkaisut edellyttävät (ainakin teoriassa) kapillaarisuuden katkaisemista.

[maanma]

Jos kosteus nousee tiiliseinille on seurauksena valkeita suola laikkuja tiilessä. Sama betonissa siinä kohtaa missä kuivuminen pääasiallisesti tapahtuu.

Se, että on vesieristetty ennen puulattiaa on kohtuullisen viisasta. Mutta uskaltaako puulattian laittaa maavaraisen laatan päälle? Itse laittaisin vain vesieristeen kanssa, jos olisi pakko. Muuten en laittaisi puu vaan laatta lattian ja sen ilman vesieristettä.

Kosteus kiertää lattian alta seinille. Gyproc ei ole tehokas hygroskooppinen elementti, vaan tietääkseni sisältää selluloosa(jäte)+kipsiä. Puuainekset homehtuvat ainakin jatkuvassa kosteudessa, mutta jo ennen sitä kostunut levy tuntuu varmasti pehmeältä/notkealta.

Pesutilan lattialämmityksen energiankulutuksesta olisin huolissani, jos eristeitä ei ole lisätty.

Mutta Siporex-tiilitalossa en nyt niin kovin huolissani olisi muusta kuin energian kulutuksesta. Paikallista on mahdollinen home aina - välipohjien purueristeitä lukuunottamatta. Vaan mistäpä sinne vesi pääsisi jos on kunnon sokkeli ja ehjä katto.

[jousto]

Se, että on vesieristetty ennen puulattiaa on kohtuullisen viisasta. Mutta uskaltaako puulattian laittaa maavaraisen laatan päälle? Itse laittaisin vain vesieristeen kanssa, jos olisi pakko. Muuten en laittaisi puu vaan laatta lattian ja sen ilman vesieristettä.

Tätä foorumia lukeneena olisin itse varmaan tehnyt lattian toisin
(jossain oli esimerkki, olikohan Alanderin antama, että voisi
vetää nastamuovin betonilattiaa vasten ja jättää reunat vähän auki,
niin pääsee betonista kosteus haihtumaan huoneilmaan, mutta
varsinainen (puu)lattia ei kuitenkaan ole suorassa kosketuksessa
betonin kanssa).

Ja sehän tässä mietityttää, että pitäisikö tuo lattia sitten vetääkin
uusiksi? Onkohan vesieristettä+höyrysulkua mahdollista saada lattiasta
pois muuta kuin piikkaamalla?

Mutta Siporex-tiilitalossa en nyt niin kovin huolissani olisi muusta kuin energian kulutuksesta. Paikallista on mahdollinen home aina - välipohjien purueristeitä lukuunottamatta. Vaan mistäpä sinne vesi pääsisi jos on kunnon sokkeli ja ehjä katto.

Eli onko siis niin, että jos vaan siellä kellarin pohjassa / seinissä ei
ole puuta (tms; eli se tojalevy ja gyproc nyt sitten vähän
mietityttää), niin kapillaarisesti pohjalaattaan nouseva kosteus
pääsee poistumaan huoneilmaan seinistä, eli no hätä?

jousto

[PetteriKivimäki]

Muuten en laittaisi puu vaan laatta lattian ja sen ilman vesieristettä.

Korkkaa laatta irti, veikkaan.

Mitäs niinkuin ennen: paljas betoni ja esim. puurallit?

Ellei sitten piikkaa koko betonilattiaan nevadaan, kapillaarikatko, lämpöeristys, vesieristys, lattialämmityskaapeli ja laatta..

[maanma]

Tuo nappulamuovimatto vaihtoehto kuulostaa hyvältä, en ollut asiaa huomannut.

Melkoinen vesipaine tuohon korkkaamiseen varmaan tarvitaan. Väittäisin että kovasti monella palstalaisella on säädetty vesieriste kellaripesutilan lattiassa. No minulla on ainakin ollut 4 vuotta.

[Laskipece]

Itse aloittelen pikkuhiljaa kellarin takkahuoneen ja pukuhuoneen rakentelua(tällä hetkellä purkamista). huoneet on erotettu kevyellä seinällä toisistaan. lattia on betonivalu maata vasten ja tulen käyttämään siinä sitä icopalin(tai jonkun muun valmistajan) nappulalevyä.
jossakin ohjeessa laitetaan tuon levyn päälle lattiawilhelmi 22mm ja sen päälle sitten parketti tai jokin muu lattiapinta(meillä käytetään näitä puisia ratkaisuja). Arveluttaa hieman tuo pelkkä wilhelmi, jääkö lattia liian kylmäksi vai kannattaisiko väliin tunkea vielä joku styroxi tai muu eristelevy esim. 50mm paksuudeltaan. tiloja lämmitetään sitten vesikiertoisilla pattereilla. vai kannattaakohan kuitenkin laittaa vain tuo wilhelmi ja sen päälle laminaatti ja sitten emäntä saa sisustaa huoneet riittävän paksuilla pörrömatoilla ni johan on lämmin..
onko kukaan tehnyt tuollaista ratkaisua?