Kattilan lämpötila

[Pentti]

Mikä on teillä kattilan termarin säätölämpötilana, minulla on Jämän kaksoiskattila. Onko se 60/70/80, mikä on taloudellisin lämpötila?

[MjR]

Mikä on teillä kattilan termarin säätölämpötilana, minulla on Jämän kaksoiskattila. Onko se 60/70/80, mikä on taloudellisin lämpötila?

Kun meillä oli Jämä Miniter kaksoispesäkattila niin siinä oli termari säädetty 75:een. Mutta tuosta taloudellisuudesta yleensäkään en kyllä osaa sanoa mitään, "alan miehet" sanoi että tuo kattila ainakin öljy käytössä on sellainen haaskio

[Jukka E]

80°C varmistaa, ettei tulipintoihin kondensoidu happamia liemiä.

[maanma]

Taloudellisuus on monen asian summa.

Kattilassa lämpöhäviöt ympäristöön ovat sitä suuremmat mitä huonommat eristeet ja matalampi ympäristön lämpötila. Tämä voidaan havaita pätsimäisenä lämpötilana kesällä. Tuota voi parantaa lisäämällä eristettä kattilan päälle.

Toisaalta puhtaalla kattilalla lämmön siirtyminen kattilan veteen on sitä nopeampaa, mitä suurempi on lämpötilaero savukaasujen ja veden välillä.

Mainittu kondenssi-ilmiö öljyn kanssa on todella olemassa ja sitä käytetään menetelmänä ylitettäessä sadan prosentin hyötysuhde. Nykyisillä lähes rikittömillä polttoaineilla en usko kenenkään saavan syöpymään vanhaa paksusta tavarasta tehtyä palokanavaa puhki. Melkeinpä sanoisin, että parempi kondenssi kattilassa kuin putkittamattomassa hormissa ja ehdottomasti jos hyötysuhde on mielessä. Kondenssi on sitä suurempaa, mitä pienempi on kattilan lähtölämpö.

Mutta puun poltossa onkin tilanne toisenlainen vanhassa ilman keraamista vuorausta varustetussa tulipesässä. Vuoraamattoman tulipesän kattilaveden lämpötilan tulisi olla yli 65 astetta. Ongelma on liekin tehossa erityisesti lähtötilanteessa. Alhaisen lämpötilan liekin kohdatessa kylmän pinnan muuttuu osa palokaasuista noeksi ja tervaksi. Modernit puukattilat varustetaan keraamisella tulipesällä, jotta lämpöä heijastuisi alkuvaiheessa takaisin paloa kohti. Lämpö menee kyllä riittävän nopeasti läpi tulitiilestä ja se mikä menetetään alussa tiilen varaukseksi luovutetaan palon jälkeen jälkilämpönä, mikä pitää muistaa kun kiehumista tarkkaillaan. Vanhaan puutulipesään voi muurata saviuuni- tai tulilaastillaohuet tulitiilet sen modernisoimiseksi.

Yksi merkittävä taloudellisuuteen vaikuttava tekijä on lämpimän veden käyttö, jota voi hyvin onnistuneesti rajoittaa säästösuuttimella (esim Grochen suihkuseteissä jokseenkin vakiona). Muutosta tuskin huomaa, koska suihkusuutin sekoittaa ilmaa mukaan sen verran. Veden kulutus putoaa hyvin merkittävästi.

[ankkuli]

jos käyttövesi lämpiää samassa kattilassa, niin hygienian kannaltakin minimi on 60-65 astetta, mm. legionellabakteeri selviää 60 asteeseen asti.

kesästä lähtien on ollut -67 Jämä Miniterin yläsäätönä 70 astetta, jolloin alimmillaan on lämpöä 60. vesitilaa on 165L, joten lämmintä vettä saa kohtuullisesti ulos pienelläkin lämmöllä. talveksi voisi nostaa 5-10 astetta, niin saisi kellaria lämmitettyä kattilan hukkalämmöllä, samalla muinainen lämpökierukalla toimiva automaattisunttikin voisi toimia paremmin.

MjR: ei se Miniter välttämättä kovin huono ole. poltinhuoltaja mittasi em. Miniter + Oilon Jr 10 Pro yhdistelmälle hyötysuhteeksi >92%. eräs kokenut putkimies väitti uuden kattilan maksavan itsensä takaisin videssä vuodessa, toinen vähintään yhtä kokenut taas sanoi, ettei Miniterin vaihto uuteen kannata lainkaan, jos kattila vain on ehjä. ite olisin vähän jälkimmäisen kannalla, vaan ota näistä selvää

[MjR]

MjR: ei se Miniter välttämättä kovin huono ole. poltinhuoltaja mittasi em. Miniter + Oilon Jr 10 Pro yhdistelmälle hyötysuhteeksi >92%. eräs kokenut putkimies väitti uuden kattilan maksavan itsensä takaisin videssä vuodessa, toinen vähintään yhtä kokenut taas sanoi, ettei Miniterin vaihto uuteen kannata lainkaan, jos kattila vain on ehjä. ite olisin vähän jälkimmäisen kannalla, vaan ota näistä selvää

Juu-u, eihän se minun arvio ollutkaan vai näiden LVI alan ammattilaisten , kukas sitä omaansa moittii. LVI miehet arveli vielä että öljynkulutus olisi pudonnut jonkin verran kattilanvaihdon myötä, mene ja tiedä. Hyvin kyllä mitattu tuo hyötysuhde, jos noin on ja kattila on ehjä niin ei mielestäni kannata vaihtaa (mikä neliömäärä?, paljonko litroja vuodessa?).
Mites se puupuoli? Kyllä se kesällä meni ja jos oli vielä vähän kuumanveden käyttäjiä mutta talvella ei hyvä ( meillä ei ollut varaajaa).

[ekassu]

MjR: ei se Miniter välttämättä kovin huono ole. poltinhuoltaja mittasi em. Miniter + Oilon Jr 10 Pro yhdistelmälle hyötysuhteeksi >92%. eräs kokenut putkimies väitti uuden kattilan maksavan itsensä takaisin videssä vuodessa, toinen vähintään yhtä kokenut taas sanoi, ettei Miniterin vaihto uuteen kannata lainkaan, jos kattila vain on ehjä. ite olisin vähän jälkimmäisen kannalla, vaan ota näistä selvää

Se että hyötysuhde näyttää hyvältä ei aina tarkoita sitä että se on energiaa säästävä, sillä öljykattilassa pitää myöskin huomioida se että vanhassa öljykattilassa on huonompi ulkokuoren eritys kuin vanhassa ja palotilakin on muuttunut. Ainakin meillä selvästi huomasi eron kun vaihtoi -82 vuoden kattilan vuoden -98 malliin. Ei ole enää pannuhuoneessa melkein 30 astetta kuten ennen. Tuossakin vanhassa laitteessa oli Oilonin uuden polttimen kanssa hyötysuhde ~90% eli ei huono, mutta hukkasi energiaa pannuhuoneen lämmittämiseen.

[elvis]

jos käyttövesi lämpiää samassa kattilassa, niin hygienian kannaltakin minimi on 60-65 astetta, mm. legionellabakteeri selviää 60 asteeseen asti. - ankkuli -

Väärin, legionella kuolee n. 50 asteessa, minkä vuoksi käyttöveden lämpötilasuositus on vähintään 55 astetta.

[Maatilallinen]

Minun kattilat käyvät n. 85-95 asteen lämpötiloissa latausventtiilin ansiosta.

[ankkuli]

jos käyttövesi lämpiää samassa kattilassa, niin hygienian kannaltakin minimi on 60-65 astetta, mm. legionellabakteeri selviää 60 asteeseen asti. - ankkuli -

Väärin, legionella kuolee n. 50 asteessa, minkä vuoksi käyttöveden lämpötilasuositus on vähintään 55 astetta.

vanha topikki, mutta totuutta pitää puolustaa:

* 70 to 80 °C (158 to 176 °F) - Disinfection range
* At 66 °C (151 °F) - Legionellae die within 2 minutes
* At 60 °C (140 °F) - Legionellae die within 32 minutes
* At 55 °C (131 °F) - Legionellae die within 5 to 6 hours
* 50 to 55 °C (122 to 131 °F) - They can survive but do not multiply
* 20 to 50 °C (68 to 122 °F)- Legionellae growth range
* 35 to 46 °C (95 to 115 °F) - Ideal growth range
* Below 20 °C (68 °F) - Legionellae can survive but are dormant

suomeksi kansanterveyslaitoksen sivulta: http://www.ktl.fi/portal/suomi/tietoa_t ... saadantoa/

eli 55 on nykyinen suositus. suomen oloissa ja omakotitalojärjestelmissä riskit on joka tapauksessa aika pienet.

[ankkuli]

tuplapostauksella tulee sama asia kaksi kertaa selvemmäksi.

[tuuma]

Meillä Miniter 17S v.1974, hyvin pelannu, ei selviä merkkejä milloin laskee alleen...

Tuohon legionaalais juttuun: Saksassa automatiikka nostaa kerran viikossa varaajien lämpötilan hetkelliseksi yli tuon tapporajan, jota voisi ajatella täällä myös, niin ei tarvisi ehkä koko ajan pitää kesällä niin korkeaa lämpötilaa? Kuka sitten uskaltaa riskeerata on toinen juttu. Mitenköhän tuon örkin olemassaolon voisi mitata?

[Janimal]

Legionelloosia todetaan Suomessa vuosittain 10-20 tapausta, joista 20% liittyy matkailuun. Kovin merkittävästä riskistä ei siis ole kyse. Lisäksi legionella viihtyy huonosti kupariputkistossa (muovissa vähän mukavammin), ja vaatii kasvuympäristökseen seisovaa vettä. Kiertävässä vedessä bakteeri ei pääse asettumaan paikalleen kasvualustaansa.

Legionelloosin oireina on mm. ripulointi ja sekavuus. Jos tunnet itsesi löysävatsaiseksi ja sekavaksi, kyseessä on todennäköisemmin krapula kuin legionelloosi.

[tuuma]

Legionelloosin oireina on mm. ripulointi ja sekavuus. Jos tunnet itsesi löysävatsaiseksi ja sekavaksi, kyseessä on todennäköisemmin krapula kuin legionelloosi.

Ihmettelinkin miksi tuo epäilys tulee vain silloin tällöin viikonloppuisin

[arihy]

Minusta tuntuu, että tuolla kattilan lämpötilalla ei ole juurikaan merkitystä legionellan kuolemaan. Ainakin meillä lämpimän käyttövedensäädin sotkee kierukasta tulevaa kuumaa ja vesilaitokselta tulevaa kylmää vettä keskenään heti kierukan jälkeen ja kuumavesiputkessa kulkee siten 50-55C vettä riippumatta varaajan (tai kattilan) lämpötilasta.