Jaahas, tässähän tämä aatto meneekin kun emäntä töissä ja pieni muksu nukkumassa niin kirjoitellaan tänne parin oluen voimin.
Kiinnostaisi tietää mitä suunnilleen tuollainen 25 neliön kellarin lattia imee watteja per tunti muilla rintsikan omistajilla tai mitä nyt yleisesti puhutaan. Ihmetyttää vain tuo oma kulutus mikä tuntuu todella suurelta, 2kw teholla huutaa koko ajan!! Tilassa ei ole muuta lämmitystä.. Tila jakaantuu kahteen osaan ja toisessa on rivinteeraus. Lattian lämpöeristeestä ei ole mitään hajua...
Toivotaan että joku osaa näin tulevan vuoden kunniaksi jotain kertoa.
Voin kertoa että.. HUV
Hyvää Uutta Vuotta
48kWh vuorokaudessa 25 neliöllle kuulostaa paljon, eristämistä tiedossa veikkaisin..
Mitä jos ensi hätään tiputat lämpötilaa asteella (aste on kuulemma 5% eli 2.4kWh/vrk)?
Tässä kahvin voimalla vastaillaan valkenevan uuden päivän ja vuoden merkeissä. Kummasti jaksaa muu perhe vedellä sikeitä. Hiljaista on. Vain läppäristä kuuluu kevyttä huminaa. Vuolukiviuuni luovuttaa vielä lämpöään niin että sen voi aistia kolmen metrin päähän.
Ai niin, asiaan:
Taitaa olla huonosti eristetty tai kokonaan eristämätön laatta. Jos haluat lopettaa maaperän lämmittämisen, mutta et halua purkaa lattiaa, niin voisit siirtyä esim. lämpöpattereihin, ilmalämpöpumppuun tai varaavaan takkauuniin. Tohveleita tietenkin tarvii. Ja asennetta. Ja saunaan, jos sellainen on tässä tilassa, voi laittaa rallit.
Kiitos vastauksista, todellakin tuntuu että ei ole paljoa eristetty, Tuo tila on 1/3 osa koko kellarista ja tehty jälkikätee, jossa lattialämmitys, laatta on noin 10 cm korkeemmalla kuin muun kellarin, eli onkohan siihen vaan valettu uusi päälle lattialämmön tekemiseks?
Mitäpä luulette kun talo ostettiin 3,5 vuotta sitten niin raksystemsin kuntotarkastuksessa lukee että laatta on eristetty, jos näin ei ole, saako siitä ketään vastuuseen? ja miten tuon voin tutkia onko se eristetty??
Vaikuttaa siltä että vanhan päälle on vaan tehty uusi valu.Varmuuden saaminen vaatisi lattiaan reiän tekemistä josta eristeen olemassaolo voitaisiin tarkistaa mikäli mitään dokumentti tehdystä remontista ei ole.
Periaatteessa kai vastuu on myyjällä jos siellä ei eristeitä ole vaikka niin on ilmoitettu.Asia on kuitenkin suuruusluokassa mitätön joten tappelemaan tuskin kannattaa ryhtyä.
Jos se uusi lattia on noin kymmenen senttiä vanhaa korkeammalla niin mun mielestä se viittaa 50mm rytoksiin ja 50mm valuun. Vanhan valun päälle laitettu 100mm betoni ei oikein tunnu loogiselta. Kynnyksia aukaisemalla asiaan yleensä pääsee paremmin tutustumaan.
Minustakin tuntuu oudolle jos valu olisi tehty ilman eristettä, Ei oikein ole hyvää paikkaa mistä mitata mutta se onkin n.15 cm.
Mintähän tuollainen energiankulutus voi sitten johtua?
Voiko esim. tuo toinen puolikas mikä on seinistä täysin eristämätön, jäähdyttää lattiaa ylhäältä päin niin paljon?
Ei kehtaisi lämpöja katkaistakkaan kun vetää jalan alta aika ikävän kylmäksi, harmittaa vaan kun muuta sähköä ei torpassa paljoa kulukkaan, vaan muuten lämpiää tulisijoilla.
Minkäslaisella termarilla tuo on? Mittaako lattian lämpötilaa vai ilman?
Pääseekö ylimääräinen lämpö nousemaan ylempiin kerroksiin?
Moni kun huomaamattaan lämmittää esim pesuhuoneen lattialämmityksellä koko kellarin kun mittaa ilmasta ja ovet ovat auki jolloin lämpö leviää koko kellariin. Tässä tapauksessa siis voisi nousta ylös taloon...
Meillä oli aikaisemmin huonetermari, mutta totesin lattiatermarin toimivan paremmin juuri tuon kyseisen ongelman takia. Onneksi tuli laitettua kaksitoiminen termari rempan yhteydessä ja putkikin valmiiksi valuun, joten helppo oli muuttaa. Nyt toimii paljon paremmin ja lämmittää ihan vaan hetkittäin... sähköä ei kulu nimeksikään. Meillä tosin kellarissa iso lämminvesivaraaja joka luovuttaa jonkin verran hukkalämpöä, ja sitten on yksi vesipatteri vanhassa autotallissa.
Tosin meillä on seinät kaikkialta eristetty aika hyvin. Ulkopuolella fuktisol 20cm ja sisäpuolella 15cm villaa 40cm ristiin Fuktisolin kanssa. Lattiassa 15cm eristettä (fuktisol 10cm + lattiastyroksi 5cm). Tuo tosin vain pesuhuoneen ja saunan osalta, mutta muualla ei ole lattialämpöä. Koko kellarissa tilaa noin 50m2, muualla lattia eristämätön paitsi TV-huoneessa 10cm fuktisolia ja toki tuo jo mainittu sauna ja pesuhuone.
Rivinteerattu tila eli kylppäri ja sauna ovat lämpimän tilan alapuolella, joten ehkä se välipohjaa vähän lämmitää, taitaa kyl mennä aika hyvin painovoimasena hormista. Eristämätön puoli on kylmän kuistin alla.
Kerron lyhyesti minkälainen toi systeemi on. 150 litran varaaja lämpiää 2kw vastuksella josta kierto kahteen eri piiriin. Termarin olen asettanut n.40 asteeseen. eli vedestähän se mittaa. meno ja paluu veden lämpötila ero on n.10 astetta. Varaaja on laitettu vielä siten että termostaatti on varaajan yläosassa. Lattian pintalämpötila tuntuu juuri sopivalta meille(ei tunnu kylmältä eikä kuumalta)
Mielessä kävi että onko tuo termari rikki, MUTTA jos kerta mikään ei erityisemmmin sitä vettä kerran jäähdytä niin eikös silloin tuon lämmön pitäisi alkaa nousta aikalailla...??
Tutkisin painovoimaisen ilmastoinnin tehoa: puhkuuko lämmityskaudella, kun ulko- ja sisälämpötilojen erot ovat suuret, liiankin kovaa? Voisiko siihen asettaa jonkinlaisen vempeleen, joka pitää vedon vakiona?
Kannattaa myös koittaa asettaa tuota veden lämpötilaa alemmas ja tutkia missä on kipuraja, eli koska alkaa olemaan liian kylmä jalalle. 1 aste on 5% energiankulutuksessa, eli melkein 90e vuodessa mikäli antamasi luvut pitää paikkaansa.
Millainen pumppu tuossa on? Sen nopeutta muuttamalla voisi koittaa saada eroa kulutukseen. Usein suuri virtaus ja pieni lämpötilaero on paras ratkaisu.
Varaajan lämpötilan voi asettaa myös tuonne vähän neljänkympin päälle, mikäli tämä on suljettu kierto. Ei kannata suotta lämmittää varaajaa kuumemmaksi kuin on kierto.
Kannattaa tutkia kädellä, infrapunalämpömittarilla tai jollakin tuon tilan pintojen lämpötilat, jos siitä vaikka selviäisi jotakin. Seinät, ovien vierustat, ikkunat yms. Jos jostain hohkaa kylmää....
Ovien tiivistämistä siten, että veto rajoittuu ja kohdistuu vain lattianrajaan (huone kuivuu paremmin) voisi harkita. Pitää muistaa huolehtia riittävästä korvausilman saannista kuitenkin.
Näin muuten laskien: 2kW jatkuva teho hinnalla 10 senttiä per kilowattitunti tarkoittaa 4,8x365=1752e vuodessa....Oletko ihan varma että se huutaa koko ajan täysillä?
Antti
"Mutta kun on niin mukavaa käydä aamup*****lla pelkät kalsarit jalassa!" Sukulaismies 36 asteisessa kylpyhuoneessa, kommentoituani että sen lattialämmitys maksaa 800e vuodessa.
kylmää kyllä hohkaa kun tuo toisen tilan seinät on eristämättömät. eli pelkkä betoni ja kylmä kuisti yläpuolella.
Tuo energian kulutus on tosi juttu, ainut miten olen sitä saanut pienennettyä on se että kytkin sen vasta pakkasille päälle, muuten oli pesuhuoneen kierto vain yösähkällä jotta kuivaa.. eli tuo koko aikainen lämmitys on varmaan jotain 5 tai 6 kk vuodessa. Olen myös koittanut sitä että laitoin erillisen kello ajastimen varaajaan ja sillä tavoin yrittänyt pihistää, mutta tuntuu että laatta viilentyy liikaa jos pätkii lämmitystä.
Varaajan ja jakotukin välissä on kolme nopeuksinen kiertovesipumppu, mikä on nyt hitaimmalla. Eli mitenhän se säätö tuossa virtauksessa??
