Minne lämpö karkaa?
-
5480
- Uusi jäsen
- Viestit: 9
- Liittynyt: Pe Joulu 14, 2007 8:15
- Paikkakunta: Uusimaa
- Paikkakunta: Uusimaa
Minne lämpö karkaa?
Keskustelimme tästä aiheesta jo vesilämpöpupun yhteydessä mutta koska keskustelu laajeni pumpun ulkopuolelle päätin aloittaa uuden viestin.
Minne lämpö karkaa? Asumme siis 1927 rakennettussa kolmikerroksisessa kivitalossa (150m2) jossa ei ole eristeitä. Lämpötila ei kuitenkaan putoa täällä Keski-Euroopassa pakkasen puolelle kuin ehkä 10 kertaa vuodessa. Lämmitämme taloa 6kk vuodessa. Talon lämmitys vie kuitenkin juuri tuon eristämättömyyden vuoksi 3500 litraa öljyä vuodessa, joista 90% tuon 6kk:n aikana. Lämmitys on päällä 5 tuntia aamuisin ja 5 tuntia iltaisin, jolloin talo lämpiää 15 asteesta 18 asteeseen. Poltin on 20 vuotta vanha Viessmann.
Yläpohja: Ylin kerros eli kolmas kerros on kylmillään olevaa eristämätöntä asuintilaa, joka on suljettu ovella alemmista asuinkerroksista. Käsittääkseni ilma eristää ja siten auttaa. Jos ulkona on 0 astetta, ylimmässä kerroksessa on joku 6 astetta ja asuintiloissa 18 astetta. Tarkoituksena on kuitenkin muuttaa ylin kerros asuintilaksi, eristämällä katto ja seinät matalaenergiatalon u-arvoja vastaavaksi (eli 0.09/katto & 0.16/seinät). Eli taloon tulee todella lämmin karvalakki, joka eristää noin 20% talon ulkopinta-alasta. Vaikuttaako öljynkulutukseen vaikka lämmitettävä pinta-ala nousee 150m2:stä 200m2:öön?
Alapohja: Eristämätön, lämmittämätön kellari, jossa on mm. pannuhuone etc. Jos ulkona on 0 astetta, kellarissa on aina joku 12 astetta (öljypolttimen vaikutuksesta) ja asuintiloissa 18 astetta. Kannattaako eristää kellarin katto jos kerran on jo itse kellari maan ja asuintilojen välissä?
Seinät: 50-60cm paksua kiveä jotka muurattu kahteen riviin siten että ei muodostu kylmää siltaa ulkoa sisälle. Ei eristeitä, eikä voi eristää ulkoa päin koska suojeltu kohde. Taloa on myös hankala eristää sisältä päin koska taidokkaat ornamentit tuohoutuisi. Niitä on kaikkialla paitsi ylimmässä kerroksessa. Mutta seinien eristys ei kait ole yhtä tärkeää kuin katon ja lattian eristys. Yksi neljästä ulkoseinästä rajoittuu kylmään talliin. Jos ulkona on 0 astetta, tallissa on aina joku 6 astetta ja asuintiloissa 18 astetta
Eli jos asuintiloilla on normaalisti 6kpl kylmiä pintoja jotka rajoittuu ulkoilmaan: 4 seinää, katto ja lattia niin noista 6:sta meidän kohdalla vain 3 pintaa rajoittuu ulkoilmaan koska meillä on kellari, ullakko ja talli asuintilojen ja ulkoilman välissä.
Ulko-ovi (tammea, 10cm paksu, 140kg) ja ikkunat (u-arvo 1.1) ovat uudet, viime vuonna hankittu. Niiden hankinta ei vaikutttanut öljyn kulutukseen! Talossa on tosin tasaisempi lämpö.
Minne lämpö karkaa? Mitä voin tehdä pienentääkseni öljynkulutusta? Mitä tekisitte minuna?
Lopuksi lisätieto: valtio subventoi lämpöpumpun, aurinkopaneelien, pellettipolttimen ja muita uusiutuvia luonnonvaroja käyttävien vempaimien hankintaa korvaamalla 40% niiden ostohinnasta. Lisäksi valtio maksaa LVI-suunnitelmat, jos ne tähtäävät parempaan energiatalouteen sekä korvaa kaikki eristeet.
Minne lämpö karkaa? Asumme siis 1927 rakennettussa kolmikerroksisessa kivitalossa (150m2) jossa ei ole eristeitä. Lämpötila ei kuitenkaan putoa täällä Keski-Euroopassa pakkasen puolelle kuin ehkä 10 kertaa vuodessa. Lämmitämme taloa 6kk vuodessa. Talon lämmitys vie kuitenkin juuri tuon eristämättömyyden vuoksi 3500 litraa öljyä vuodessa, joista 90% tuon 6kk:n aikana. Lämmitys on päällä 5 tuntia aamuisin ja 5 tuntia iltaisin, jolloin talo lämpiää 15 asteesta 18 asteeseen. Poltin on 20 vuotta vanha Viessmann.
Yläpohja: Ylin kerros eli kolmas kerros on kylmillään olevaa eristämätöntä asuintilaa, joka on suljettu ovella alemmista asuinkerroksista. Käsittääkseni ilma eristää ja siten auttaa. Jos ulkona on 0 astetta, ylimmässä kerroksessa on joku 6 astetta ja asuintiloissa 18 astetta. Tarkoituksena on kuitenkin muuttaa ylin kerros asuintilaksi, eristämällä katto ja seinät matalaenergiatalon u-arvoja vastaavaksi (eli 0.09/katto & 0.16/seinät). Eli taloon tulee todella lämmin karvalakki, joka eristää noin 20% talon ulkopinta-alasta. Vaikuttaako öljynkulutukseen vaikka lämmitettävä pinta-ala nousee 150m2:stä 200m2:öön?
Alapohja: Eristämätön, lämmittämätön kellari, jossa on mm. pannuhuone etc. Jos ulkona on 0 astetta, kellarissa on aina joku 12 astetta (öljypolttimen vaikutuksesta) ja asuintiloissa 18 astetta. Kannattaako eristää kellarin katto jos kerran on jo itse kellari maan ja asuintilojen välissä?
Seinät: 50-60cm paksua kiveä jotka muurattu kahteen riviin siten että ei muodostu kylmää siltaa ulkoa sisälle. Ei eristeitä, eikä voi eristää ulkoa päin koska suojeltu kohde. Taloa on myös hankala eristää sisältä päin koska taidokkaat ornamentit tuohoutuisi. Niitä on kaikkialla paitsi ylimmässä kerroksessa. Mutta seinien eristys ei kait ole yhtä tärkeää kuin katon ja lattian eristys. Yksi neljästä ulkoseinästä rajoittuu kylmään talliin. Jos ulkona on 0 astetta, tallissa on aina joku 6 astetta ja asuintiloissa 18 astetta
Eli jos asuintiloilla on normaalisti 6kpl kylmiä pintoja jotka rajoittuu ulkoilmaan: 4 seinää, katto ja lattia niin noista 6:sta meidän kohdalla vain 3 pintaa rajoittuu ulkoilmaan koska meillä on kellari, ullakko ja talli asuintilojen ja ulkoilman välissä.
Ulko-ovi (tammea, 10cm paksu, 140kg) ja ikkunat (u-arvo 1.1) ovat uudet, viime vuonna hankittu. Niiden hankinta ei vaikutttanut öljyn kulutukseen! Talossa on tosin tasaisempi lämpö.
Minne lämpö karkaa? Mitä voin tehdä pienentääkseni öljynkulutusta? Mitä tekisitte minuna?
Lopuksi lisätieto: valtio subventoi lämpöpumpun, aurinkopaneelien, pellettipolttimen ja muita uusiutuvia luonnonvaroja käyttävien vempaimien hankintaa korvaamalla 40% niiden ostohinnasta. Lisäksi valtio maksaa LVI-suunnitelmat, jos ne tähtäävät parempaan energiatalouteen sekä korvaa kaikki eristeet.
-
Energiatohtori
- Jäsen

- Viestit: 88
- Liittynyt: Pe Syys 22, 2006 10:54
- Paikkakunta: Nokia
Ehdottaisin seuraavia toimenpiteitä:
1. Yläpohjan eristys kuntoon tavalla tai toisella. Ilma on parasta eristettä SILLOIN KUN SE EI PÄÄSE LIIKKUMAAN! Eli eriste sitoo ilmaa paikalleen, tässä on erittäin oleellista myös ilmansulun käyttö eristeen alla yläpohjassa. Muistakaa kunnioittaa vanhan rakennuksen materiaaleja ja kosteuskäyttäytymistä, ettei tehdä vääränlaisia korjauksia. Lämpö nousee ylöspäin, joten suuri osa lämmöstä hukkuu ullakkonne kautta.
2. Pannuhuoneen yms lämmitysputkien eristys ellei ole tehty. Turha lämmittää kellaria.
3. Lämminvesiputkien eristys. Turha valuttaa haaleata vettä hanasta.
4. Ulko-oven tiivistäminen (ellei tiivisteet ole kunnossa)
5. Ikkunoiden tiivistyksen tarkistaminen. Onko kunnolliset tiivisteet, onko asennettu oikein ettei falskaa rungon ja puitteiden välistä?
6. Automatiikan asennus lämmityskierron shunttiventtiiliin. Esim Ouman EH-80 tai vastaava. Maksaa muistaakseni 300e ainakin Suomessa. Pienentää putkistohäviöitä.
7. Kaikkien ilmavuotojen paikallistaminen ja korjaaminen. Ovien ja ikkunoiden pielet, kellariin johtava ovi, ullakolle johtava ovi, yläpohjan ilmansulku, putkien ja muiden läpiviennit esim kellarista ja semmoiset. Muistakaa kuitenkin huolehtia hallitusta korvausilman saannista ja tilojen tuulettumisesta.
8. Öljykattilan nuohous, ja vehkeitten puhdistus. Mahdollisesti polttimen tai kattilan vaihto, jolloin kannattaa harkita aurinkoenergian hyödyntämistä. Tämä laitteiden vaihto sitten jo maksaakin enemmän.
Kellarin katon lisäeristyksen kanssa pitää olla tarkkana sen rakenteen toimivuuden kanssa. En usko että maksaa vaivaa tässä tapauksessa. Seiniä ei myöskään pidä tuhota lisäeristysvimmassa, vaikutukset energiankulutukseen eivät ole niin suuret kuin voisi luulla.
Nämä toimenpiteet eivät ole hirvittävän kalliita tai hankalia toteuttaa, mutta vaikuttavat varmasti öljynkulutukseen ja asumismukavuuteen.
Vastailen mielelläni kysymyksiin enemmänkin.
Antti
+358407313630
1. Yläpohjan eristys kuntoon tavalla tai toisella. Ilma on parasta eristettä SILLOIN KUN SE EI PÄÄSE LIIKKUMAAN! Eli eriste sitoo ilmaa paikalleen, tässä on erittäin oleellista myös ilmansulun käyttö eristeen alla yläpohjassa. Muistakaa kunnioittaa vanhan rakennuksen materiaaleja ja kosteuskäyttäytymistä, ettei tehdä vääränlaisia korjauksia. Lämpö nousee ylöspäin, joten suuri osa lämmöstä hukkuu ullakkonne kautta.
2. Pannuhuoneen yms lämmitysputkien eristys ellei ole tehty. Turha lämmittää kellaria.
3. Lämminvesiputkien eristys. Turha valuttaa haaleata vettä hanasta.
4. Ulko-oven tiivistäminen (ellei tiivisteet ole kunnossa)
5. Ikkunoiden tiivistyksen tarkistaminen. Onko kunnolliset tiivisteet, onko asennettu oikein ettei falskaa rungon ja puitteiden välistä?
6. Automatiikan asennus lämmityskierron shunttiventtiiliin. Esim Ouman EH-80 tai vastaava. Maksaa muistaakseni 300e ainakin Suomessa. Pienentää putkistohäviöitä.
7. Kaikkien ilmavuotojen paikallistaminen ja korjaaminen. Ovien ja ikkunoiden pielet, kellariin johtava ovi, ullakolle johtava ovi, yläpohjan ilmansulku, putkien ja muiden läpiviennit esim kellarista ja semmoiset. Muistakaa kuitenkin huolehtia hallitusta korvausilman saannista ja tilojen tuulettumisesta.
8. Öljykattilan nuohous, ja vehkeitten puhdistus. Mahdollisesti polttimen tai kattilan vaihto, jolloin kannattaa harkita aurinkoenergian hyödyntämistä. Tämä laitteiden vaihto sitten jo maksaakin enemmän.
Kellarin katon lisäeristyksen kanssa pitää olla tarkkana sen rakenteen toimivuuden kanssa. En usko että maksaa vaivaa tässä tapauksessa. Seiniä ei myöskään pidä tuhota lisäeristysvimmassa, vaikutukset energiankulutukseen eivät ole niin suuret kuin voisi luulla.
Nämä toimenpiteet eivät ole hirvittävän kalliita tai hankalia toteuttaa, mutta vaikuttavat varmasti öljynkulutukseen ja asumismukavuuteen.
Vastailen mielelläni kysymyksiin enemmänkin.
Antti
+358407313630
"Mutta kun on niin mukavaa käydä aamup*****lla pelkät kalsarit jalassa!" Sukulaismies 36 asteisessa kylpyhuoneessa, kommentoituani että sen lattialämmitys maksaa 800e vuodessa.
Vettä säästävät suihkut ja poresuuttimet, sekä energiatehokkaat led-valot.
Vettä säästävät suihkut ja poresuuttimet, sekä energiatehokkaat led-valot.
Ota lainaksi lämpökamera jostain, tai kysele olisko kohtuuhintaisia firmoja kuvaamaan nurkat. Siitä sen näkee onko jotain kylmiä pisteitä mihin kannattaa panostaa.
Yläpohjan eristys, pari-kolme hyvin sijoitettua ilppiä ja tiivistyksien tsekkaus olis minunkin suositus. Tosin, jos kyseessä on suojelukohde, niin rajoittaako se ilppien sijoittelua rakennukseen?
Yläpohjan eristys, pari-kolme hyvin sijoitettua ilppiä ja tiivistyksien tsekkaus olis minunkin suositus. Tosin, jos kyseessä on suojelukohde, niin rajoittaako se ilppien sijoittelua rakennukseen?
ikämajaRajamäki
Huomio kiinnittyy tuohon 20 vuotta vanhaan polttimeen. Itselläni 2.5 x 150m2 rintamamiestalotyyppistä taloa vei Etelä-Suomessa 6-7000 litraa, joka tipahti alle puoleen kun uusittiin 30 vuotta vanha kattila ja 20-vuotias poltin. Vaati tietysti sisäpiiputuksen ja koko lysti kustansi kipeästi. Nykyisillä öljynhinnoilla joka tapauksessa järkevä investointi, jos haluat öljyllä lämmittää.
Herrojen ilmalämpöpumppuvihjeet ovat myöskin asiaa. Keski-Euroopan ilmastossa varsinkin ne ovat varmasti vielä järkevämpi investointi kuin täällä meillä ja voisivat kattaa niin suuren osan lämmitystarpeesta, että huippukuormat voisi sitten tehdä vaikka sillä vanhalla öljyjärjestelmällä kulutuksesta välittämättä?
Herrojen ilmalämpöpumppuvihjeet ovat myöskin asiaa. Keski-Euroopan ilmastossa varsinkin ne ovat varmasti vielä järkevämpi investointi kuin täällä meillä ja voisivat kattaa niin suuren osan lämmitystarpeesta, että huippukuormat voisi sitten tehdä vaikka sillä vanhalla öljyjärjestelmällä kulutuksesta välittämättä?
- maanma
- Moderaattori

- Viestit: 2371
- Liittynyt: Ma Tammi 10, 2005 22:21
- Paikkakunta: Turku
- Paikkakunta: 80m2, talo -48/50, pelletti, aurinko, sähkö, öljy
Minkälaiset ovet ja ikkunat lämmittämättömiin tiloihin?
Minkälainen ilmanvaihto?
Lämmitysjakelu on ilmeisesti yhdistelmä lämpöpattereita ja (vesikierto)lattialämmitystä.
Jos tilat eivät ole sokkeloiset laadukas ILP on varmasti yksi parhaimmista vaihtoehdoista. Vesi ILP tai maalämpöpumppu on vaihtoehto öljypolttimen korvaajaksi.
Itse laittaisin ILP:n ja (esim. tulikiven) takan, jos polttopuuta ja hormi on saatavilla. Tähän sitten lisäksi aurinkokeräimiä nykyisen öljylämmityksen tueksi.
Myös pellettilämmitys voi olla varteenotettava vaihtoehto.
Minkälainen ilmanvaihto?
Lämmitysjakelu on ilmeisesti yhdistelmä lämpöpattereita ja (vesikierto)lattialämmitystä.
Jos tilat eivät ole sokkeloiset laadukas ILP on varmasti yksi parhaimmista vaihtoehdoista. Vesi ILP tai maalämpöpumppu on vaihtoehto öljypolttimen korvaajaksi.
Itse laittaisin ILP:n ja (esim. tulikiven) takan, jos polttopuuta ja hormi on saatavilla. Tähän sitten lisäksi aurinkokeräimiä nykyisen öljylämmityksen tueksi.
Myös pellettilämmitys voi olla varteenotettava vaihtoehto.
Ensiarvoisen tärkeätä on saada yläpohjan eristys kuntoon (esin 40cm puhallussvilla), nimittäin juuri sieltä tapahtuu suurin lämpöhukka. Toiseksi lämmitysjärmestelmäsi (20 v.) on auttamatta vanhanaikainen ja huono hyötysuhteeltaan, verrattuna nykyisiin. Lämmitysjärjestelmääsi uusiessasi, selvitä tarkkaan myöskin pellettipoltinmahdollisuus, etenkin pelletinpolton hinta verrattuna öljyyn. Päätyessasi säilyttämään vesikeskuslämmityksen, kannattaa se ehdottomasti varustaa verkoston säätöautomatiikalla, kuten täällä jo mainittu Ouman EH-80 tai TeamControlin Tiimi 3000, yms. säätöjärjestelmällä. Vesikeskuslämmityksen vaihtaminen johonkin muuhun järjestelmään, on perustamiskustannuksiltaan aina kalliimpi vaihtoehto, joten siihenkin vaihtoehtoon päädyttäessä kannattaa tehdä tarkat laskelmat kuoletusajasta.
Ilmalämpöpumppu vaikuttaa - etenkin olemassa olevan järjestelmän rinnalle - varsin huomioonotettavalta vaihtoehdolta, kun ulkolämpötila alimmillaankin on noin korkea.
Ilmalämpöpumppu vaikuttaa - etenkin olemassa olevan järjestelmän rinnalle - varsin huomioonotettavalta vaihtoehdolta, kun ulkolämpötila alimmillaankin on noin korkea.
-
Energiatohtori
- Jäsen

- Viestit: 88
- Liittynyt: Pe Syys 22, 2006 10:54
- Paikkakunta: Nokia
ILP ehdottelijoille, eikös tuolla ollut sähkön hinta aika pilvissä täkäläisiin verrattuna?
Antti
Antti
"Mutta kun on niin mukavaa käydä aamup*****lla pelkät kalsarit jalassa!" Sukulaismies 36 asteisessa kylpyhuoneessa, kommentoituani että sen lattialämmitys maksaa 800e vuodessa.
Vettä säästävät suihkut ja poresuuttimet, sekä energiatehokkaat led-valot.
Vettä säästävät suihkut ja poresuuttimet, sekä energiatehokkaat led-valot.
Riippuen tietysti missä päin Saksaa ollaan mutta aurinkoa lienee joka tapauksessa huomattavasti enemmän tarjolla kuin meillä, lisäksi kylmää aikaa vähemmän. Jos suojelu ei estä niin aurinkolämpö vaihtoehto kannattaa ehdottomasti tutkia. Kuten joku ehdotti myös maalämpö on hyvä vaihtoehto. Varsikin kun valtio kustantaa noin reilusti hankinta hinnassa...
PS.
Saksa suhtautuu niin intohimisesti hiilidioksidiin, että en yhtään ihmettelisi jos jossakin vaiheessa keksivät pelletin poltonkin aiheuttavan hiilidioksidia
. Siinäkin mielessä aurinko tai maalämpö olisi "turvallinen" valinta.
PS.
Saksa suhtautuu niin intohimisesti hiilidioksidiin, että en yhtään ihmettelisi jos jossakin vaiheessa keksivät pelletin poltonkin aiheuttavan hiilidioksidia
- Maatilallinen
- Jäsen

- Viestit: 1912
- Liittynyt: Ke Tammi 02, 2008 15:40
- Paikkakunta: Keski-Suomi
Eikös talossa ole minkäänlaista säätöautomatiikkaa? Että voisi pitää lämmitystä koko ajan päällä? Ja polttimen voisi uusia, se saattaa olla hyötysuhteeltaan huono. Millä käyttövesi lämpiää?Lämmitys on päällä 5 tuntia aamuisin ja 5 tuntia iltaisin, jolloin talo lämpiää 15 asteesta 18 asteeseen. Poltin on 20 vuotta vanha Viessmann.


