Hehkulamppujen "laatu"

[RamiL]

Jakeluverkon ilmoitettu jännite on nimellisjännite jolle sallitaan vaihteluväli. Esimerkkinä vaihtelusta vaikkapa se, että verstaan mittari joka tuossa seinässä möllöttää näyttää nyt 231V, vastaava laite viereisen asuintalon päätaulussa 233V. Molemmista lähtee noin 1V pois kun korttelin yölämmitykset kytkeytyvät päälle. Monet sähkölaitevalmistajat ilmoittavat laitteidensa soveltuvan nimellisjännitteille 220-240V jolloin laite on testattu riittävän kestäväksi myös ilmoitetun nimellisjännitealueen yli menevällä toleranssilla.

Todellinen jännite on helppo mitata tavallisella yleismittarilla, mittari 600VAC alueelle ja mittapäät pistorasiaan, juuri niin kuin pienenä kiellettiin tekemästä. Tuota on hyvä sillointällöin mitata jotta pystyy valvomaan sähkösopimuksen ehtojen täyttymistä - eräässä talossa tuossa parin kilometrin päässä oli verkkojännite kesällä alle 200V siirtoyhtiön laitevian vuoksi, vikaa alettiin korjaamaan vasta kun heille ilmoitettiin mittaustulos.

Itärajan takana myydään edelleen halvalla sikäläisittäin kotimaisia E27-kantaisia hehkulamppuja, Moskovalaisesta halpakaupasta neljä vuotta sitten ostettuja kymmentä 60W polttimoa ei ole vielä tarvinnut vaihtaa kun taas ns. merkkilamppuja vähintään kerran vuodessa. Minä kutsun noita venäläisiä säästölampuiksi.

Tietääkö muuten kukaan paljonko rautakaupan "säästölampun" valmistuksen ja kierrätyksen ympäristökuormitus on verrattuna perinteiseen hehkulankapolttimoon?

-Rami

[Wiggin]

Eräs huomattu seikka on muuten hehkulamppujen koon muutos, ihan parina viimevuonna on hyvin monella valmistajalla lampun lasikupu pienentynyt ihan silminnähtävästi. Maallikkona ajatellen tämä tarkoittaa pienempää kaasutilavuutta (mitä se kaasu niissä nyt olikaan) ja sitä myösten jyös lyhyempää käyttöikää.. Ja/tai pienempi lasipinta-ala luovuttaa hitaammin lämpöä, lamppu kuumenee enemmän ja ikä lyhenee?

Veikkaisin kuitenkin, että tässä kyse lähinnä logistisista kustannuksista ja samalla katteen tekemisestä myyntierää kasvattamalla. Eli saadaan lähes saman kokoiseen laatikkoon kaksi lamppua, jotka on tietysti ostettava kerralla.

[lapanen]

Pitää se minunkin kommentoida:

Ei hehkulamppujen sisällä mitään kaasuja ole, ne on loisteputkissa ja energiansäästölampuissa. Eikä valaisimen maksimi wattiluku merkitse mitään itse hehkulampun ikään, se on vaan merkitty turvallisuuden vuoksi - eli palovaaran uhan takia.

Eikä edes mainittu hehkulampun "pallokoko" vaikuta lampun elinikään, sisällä on kuitenkin eniten lämpöä kestävää alkuainetta - volframia.

Joten paljon on vääriä käsityksiä liikenteessä.

Itse olen huomannut, että on sattumanvaraista, milloin saa kestävän lampun, jotkut pamahtaa pian ja jotkut kestävät vieläkin, vaikka palavat parhaimmillaan 24h/vrk, 9kk vuodesta.

[Kenguru]

"Aattele nyt, jos sulla on se 4 x 25 w, niin kyllä siitä jo se sata wattia tulee. Sekin on jo aika tavalla.

Pekka

No joo, onhan se sata wattia kyllä...

Mutta kun jokainen 25w lamppu on omassa syvennyksessään ja näkyvissä on vain se tummennettu pää niin ei siitä tule oikeasti valoa.
Tästäkin nyt saa olla eri mieltä mutta mielestäni on kiva että olohuoneessa voi lukea.

Eri asia olisi yksi 100w lamppu kunnon varjostimella. En sellaista itsekkään haluaisi olohuoneeseen kailottamaan.

[wekkuli]

Ei hehkulamppujen sisällä mitään kaasuja ole, ne on loisteputkissa ja energiansäästölampuissa. Eikä valaisimen maksimi wattiluku merkitse mitään itse hehkulampun ikään, se on vaan merkitty turvallisuuden vuoksi - eli palovaaran uhan takia.

Eikä edes mainittu hehkulampun "pallokoko" vaikuta lampun elinikään, sisällä on kuitenkin eniten lämpöä kestävää alkuainetta - volframia.

Joten paljon on vääriä käsityksiä liikenteessä.

Ei ole kaasua? Mitäs sitten? Nestettä, kiinteää ainetta vai tyhjiö? Paljon on tosiaan vääriä käsityksiä liikenteessä...

Totta kai siellä on kaasua, jotain inerttiä (typpi, argon tai krypton esim), ei siis happea. Tyhjiöinti on toinen vaihtoehto, mutt tyhjiöity koppa vaatisi paineettomuuden vuoksi vahvemman lasin => tästä syystä käytetään yleensä siellä jotain kaasua.

Pallokoon pienentäminen nostaa lampun lämpötilaa mikä nopeuttaa volframin haihtumista hehkulangasta, ja nimenomaan volframin haihtumisen nopeus määrää hehkulampun eliniän. Pienempi pallo tarkoittaa lyhyempää elinikää.

[Tomppa]

Tästäkin nyt saa olla eri mieltä mutta mielestäni on kiva että olohuoneessa voi lukea.

Mut hei,onhan niitä otsalamppuja!Sitäpaitsi on sitä kynttilän valossa ennenkin luettu... Vitsi vitsi,ei siis herneitä nenään.

[Kenguru]

Tästäkin nyt saa olla eri mieltä mutta mielestäni on kiva että olohuoneessa voi lukea.

Mut hei,onhan niitä otsalamppuja!Sitäpaitsi on sitä kynttilän valossa ennenkin luettu... Vitsi vitsi,ei siis herneitä nenään.

Otsalamppu kyllä toimis, mutta kynttilää ei saa aseteltua sohvan taakse. Mulla on kyllä sellainen kirjaan kiinnitettävä lukulamppu. Pitäisköhän kaivaa se esiin ja hankkia otsalamppu niin ei tarvis koko talossa valoja

[lapanen]

Ei hehkulamppujen sisällä mitään kaasuja ole, ne on loisteputkissa ja energiansäästölampuissa. Eikä valaisimen maksimi wattiluku merkitse mitään itse hehkulampun ikään, se on vaan merkitty turvallisuuden vuoksi - eli palovaaran uhan takia.

Eikä edes mainittu hehkulampun "pallokoko" vaikuta lampun elinikään, sisällä on kuitenkin eniten lämpöä kestävää alkuainetta - volframia.

Joten paljon on vääriä käsityksiä liikenteessä.

Ei ole kaasua? Mitäs sitten? Nestettä, kiinteää ainetta vai tyhjiö? Paljon on tosiaan vääriä käsityksiä liikenteessä...

Totta kai siellä on kaasua, jotain inerttiä (typpi, argon tai krypton esim), ei siis happea. Tyhjiöinti on toinen vaihtoehto, mutt tyhjiöity koppa vaatisi paineettomuuden vuoksi vahvemman lasin => tästä syystä käytetään yleensä siellä jotain kaasua.

Pallokoon pienentäminen nostaa lampun lämpötilaa mikä nopeuttaa volframin haihtumista hehkulangasta, ja nimenomaan volframin haihtumisen nopeus määrää hehkulampun eliniän. Pienempi pallo tarkoittaa lyhyempää elinikää.

Äläs nyt Weku ala briljeeraamaan wikipediatiedoillasi.

Lainaus:

Kuvun sisällä on joko tyhjiö tai se on täytetty inertillä kaasulla tai kaasuseoksella, kuten typellä (N), argonilla (Ar), kryptonilla (Kr) tai ksenonilla (Xe). Inertti kaasu hidastaa volframin haihtumista. Valon spektriin voidaan vaikuttaa lisäämällä lampun lasiin jotakin metallia, esimerkiksi neodyymiä (Nd).

Lainaus loppu.

Hehkulampussa on yleensä tyhjiö, ei mitään kaasuja. Sen takia ne pamahtavatkin ihan kivasti, kun lasikupu hajoaa. Jotkut kun sekoittavat hehkulampun esim. loisteputkeen, esim neonlamppuun, jossa kaasu saa aikaan sen, että hehkulanka hehkuu vähemmällä virralla ja alhaisemmalla lämpötilalla.

Joku voisi joskus todistaa pallokoon vaikutuksen lampun elinikään.

[wekkuli]

Hehkulampussa on yleensä tyhjiö, ei mitään kaasuja. Sen takia ne pamahtavatkin ihan kivasti, kun lasikupu hajoaa.

Niiden lähteiden perusteella, joita minä olen lukenut (juu wikipedia on yksi, hyvä sellainen), siellä on kaasua. Mutta kyllä minä sen muualtakin olen kuullut. Todistaa en asiaa voi, kaikki on lukemalla opittua, mutta niin se on varmaan sullakin. Onko sulla jotain lähdettä, joka mainitsee, että arkipäivän hehkulampuissa olisi tyhjiö? Minä en siihen usko.

[Jokapaikanhöylä]

Eipäs aleta kiistelemään moisesta, kyse oli vaan maallikkopohdinnasta ja kokemuksiin pohjautuvista havainnoista...

Oli kaasua taikka ei, vaikutti kuvun koko taikka ei, niin polttoikä tuntuu nyt kuitenkin jokatapauksessa olevan aiempaa aikaa lyhyempi. Tämä kokemus tuntuu olevan monella muullakin.

Mikä sitten ikinä onkaan lamppuvalmistajien motiivi moiseen, vaikuttaa se ainakin kuluttajien kukkaroon ja ostovalintaan. Yhä useampi lienee kääntyy säästölamppujen kannalle, joka taas ei sinällään ole ollenkaan paha juttu, mutta mikä lienee on todellisuudessa noiden säästölamppujen "ekologinen jalanjälki koko elinkaaren aikana" ja toisekseen, onko niillä saavutettavissa parempi myyntikate valmistajille ja jälleenmyyjille?

Kehitys kulkee eteenpäin kaiken aikaa, toisinaan se tuo paljon hyvää edistystä, toisinaan taas mennään persaus edellä puuhun, kummastahan suunnasta mahtaa nyt olla kyse... Kokonaisvaltaisesti ajateltuna kun yhden kuluttajan lamppuvalinta kun on varsin pieni hiukkanen maailmankaikkeudessa, mutta jos ajatellaan koko maailman kuluttajien valintaa, niin ei puhutakaan enää mistään hiukkasista! Asiaa voisi verrata vaikkapa jääkaappeihin, taikka kertakäyttöastioihin...

[finrover]

Meillä ei joudu normaaleja hehkulamppuja usein vaihtamaan, mutta ne pienikantaiset lituskapäiset "spottivalot" joita on mun olohuoneen valaisimessa eivät kestä montaakaan kuukautta.

Testaas noissa spoteissa "normaalikannalla" olevia halogeeni- tai ledspotteja.

Meillä on kotona keittiössä tuollainen halogeeniversio ollut nyt puolisen vuotta ja mökillä (se on se rintsikka) jalka/lukulampussa led-versio, ja sekin ollut noin puolisen vuotta.
Ledin valo on sitten sävyltään (ainakin aluksi) outo, mutta siihen tottuu ja se sopii hyvin joihinkin paikkoihin.

[maanma]

Nyt alkaa olla mitta täynnä, ties kuinka monetta kertaa piti TAAS kerran vaihtaa lamppu ulkovaloon, se kun ei ole talvella pimeässä ja kylmässä mitenkään nautinto...

Vie alle vuoden palvelleet takaisin myyjälle. Sähkölaitteissa on vuoden takuu. Ehkä myy sitten sinulle seuraavaksi paremman ja lakkaa myymästä kindereitä muillekin.

Laita isohko ajastimen taaksi pienoisloisteputki, jossa valotunnistin niin ei tarvitse odottaa syttymistä. Tosin tämä ei auta, jos keskellä yötä pitää mennä tarpeille ajastimen poispäältä ollessa. Siihen auttaa liiketunnistinsydeemi.

[maanma]

Tavallisesta hehkulampusta kun ei mene yhtään energiaa hukkaan, vaan valaistuksesta jäävä ylijäämä tulee suoraan käytettyä lämpönä. Ja mikä mahtaa olla näiden lampputyyppien ekologinen jalanjälki. En tiedä, mutta uskon "säästölampun" olevan jalanjäljeltään suurempi.

Ylijäämä tarpeen myös kesällä tai ulkovaloissa?

Säästölampun jalanjälki on varmasti suurempi, eikä sitä saa laittaa tavalliseen roskikseen.

[vesahy]

Laitettiin tänään sähkärin kanssa vanha lasikupuinen pyöreä valaisin liiterin seinälle ja 11W säästälamppu sisälle. Muutamaan kertaan kokeilin, että toimii vaikka auringonvalossa valotehosta oli vaikea sanoa mitään. Äsken vaimo kokeili panna valot hämärään ja tuli valittamaan, että "ei se lamppu toimi". Minä kiukkuisena katsomaan kun "kaikki noi naiset saa rikki" ja niinhän se oli, että esl-lamppu oli tullut tusinasta sytytyskerrasta elämänkaarensa loppuun. Tilalle uusi pienikupuinen hehkulamppu ja nyt valottaa!

[tessu]

Semmosta se on nykyaikana,itte käytän hehkulamppuja VAIN kulkuvaloina ja kylmässä/kuumassa ne toimii ja syttyy heti eikä huomenna!
Loistevalot meillä on ollu semmosissa paikoissa missä ollaan kokoajan jo sen 30v, eli keittiössä yläkrt.(kun matalat huoneet) kellari,piharakennukset.
Onhan noita hehkulamppuja palanu mullakin pimeeks mutta ei nyt kauheesti,eikö ne jotain ole sanonukkin että sitä hehkulampun kestoikää on lyhennety että ne saatais pois markkinoilta,itte valitsisin kyllä sen led lampun MUTTA kun nekään ei aina ole pitkäkestosia ja ei anna sitä valoa tarpeeksi,no tekniikka kun tässä kehittyy niin kyllä se siitä...