Vesilämpöpumppu?

[5480]

Minua kiinnostaa vesilämpöpumppu öljylämmityksen lisäksi.

Asumme 1927 rakennettussa kivitalossa (200m2) jossa ei ole juuri eristeitä. Lämpötila ei kuitenkaan putoa täällä Keski-Euroopassa pakkasen puolelle kuin ehkä 10 kertaa vuodessa. Lämmitämme taloa 6kk vuodessa. Talon lämmitys vie kuitenkin juuri tuon eristämättömyyden vuoksi 3500 litraa öljyä vuodessa.

1. Jos vesilämpöpumppu toimii -25 asteeseen saakka niin eikö sen pitäisi toimia vielä paremmin Keski-Euroopassa, jossa lämpötila ei monesti tipahda alle nollan? Pieneneekö sähkön kulutus lämpotilan noustessa?

2. Vesilämpöpumppu vaatii sähköä joka on taas kalliimpaa täällä kuin Suomessa (päiväsähkö: 17 centtiä/KWH; yösähkö 8.5 centtiä/KHW). Ajattelin pitää pumppua päällä öisin ja sillä varmaan tarkenee näillä leveysasteilla iltapäivään asti, jolloin otan käyttöön joko öljyn taikka päiväsähkön. Onko tässä taloudellisesti järkeä?

3. Kuinka tutkittua ja testattua tekniikkaa tuo vesilämpöpumppu on? Kehittyykö ala samaa vauhtia kuin gesmit ja tietokoneet eli maksan 8000 euroa ja vuoden päästä mutta on epäkuranttia kamaa kellarissa?

[pvalila]

Minusta tuntuu, että sinä yrität hoitaa oireita kun pitäisi hoitaa sairautta. Jos talo vie noissa ilmasto-olosuhteissa noin paljon öljyä niin sen rakentamisessa lienee laiminlyöty kaikkinainen eristäminen. Olettaisin, että hyvinkin helpoilla toimenpiteillä talon energialasku laskee kymmeniä prosentteja: oletettavasti pelkkä yläpohjan puhallusvillakuuri vaikuttaisi dramaattisesti potilaan kuntoon. Hataruuden hyvä puoli on se, että talosi lienee homevapaa ja remontti on tärkeää tehdä siten, että home jatkossakin pysyy keittiössä juustokuvun alla. Lisäeristyksestä osaavat varmasti muut tämän palstan lukijat antaa minua parempia neuvoja, mutta yleisperiaatteena kannattaa pitää sitä, että yläpohjalla on valtava painoarvo, alapohja on merkittävä ja seinien merkitys energiatalouteen on paljon, paljon vähäisempi kuin ihmiset luulevat. Muuten, jos päädyt ikkunoita vaihtamaan voin suositella Schükon muovi-ikkunoita - ovat edullisia mutta todella hyviä.

[wekkuli]

Miksei ilmalämpöpumppu tai pari? Eikös se ole ihan tavallinen kapistus siellä keski-Euroopassa? Paljon halvempikin kuin vesilämpöpumppu ja riittää noissa ilmasto-olosuhteissa varmaan ainoana lämmönlähteenä. Lisänä viilennys kesäisin, joka sekin on teilläpäin varmaan vielä käyttökelpoisempi kuin Suomessa.

[Energiatohtori]

Yläpohjan eristys auttaa varmasti todella paljon, mutta muitakin apuja on kyllä. Iso aurinkolämpöjärjestelmä noilla ulkolämpötiloilla voisi tehdä kummia tuolle öljynkulutukselle, mutta kannattavuus pitänee laskea tarkkaan. Vedenkulutus on yksi mitä kannattaa tarkkailla. Iso vedenkulutus tarkoittaa paljon lämmitettävää vettä ja suurta öljynkulutusta jo siihen.

Ovien ja ikkunoiden tiivisteet kannattaa pitää myös kunnossa. Ovi jossa ei ole tiivisteitä tarkoittaa käytännössä 6m pituista muutaman millin rakoa josta kylmä pääsee sisälle ja aiheuttaa vielä vedontunnettakin. Veto tekee sen että sisällä tuntuu kylmältä vaikka lämpöä olisikin riittävästi.

Öljylämmitykseen kannattaa asentaa lämmönsäädin, mikäli semmoista ei ole. Silloin järjestelmässä ei kierrä liian kuumaa vettä kesät talvet, vaan lämpö säätyy ulkolämpötilan mukaan.

Tarvittaessa voin kertoa yksityiskohtaisemminkin, mutta siihen tarvitsee tarkempia tietoja talosta ja lämmitysjärjestelmästä.

Antti

[seppo.kuisma]

Joo, mä olen myös sitä mieltä että 3500L menee 2500L jotain kautta harakoille. Mikä huonelämpötila? Näillä leveysasteillakin tuo öljymäärä on traaginen.

[5480]

Minusta tuntuu, että sinä yrität hoitaa oireita kun pitäisi hoitaa sairautta. Jos talo vie noissa ilmasto-olosuhteissa noin paljon öljyä niin sen rakentamisessa lienee laiminlyöty kaikkinainen eristäminen. Olettaisin, että hyvinkin helpoilla toimenpiteillä talon energialasku laskee kymmeniä prosentteja: oletettavasti pelkkä yläpohjan puhallusvillakuuri vaikuttaisi dramaattisesti potilaan kuntoon. Hataruuden hyvä puoli on se, että talosi lienee homevapaa ja remontti on tärkeää tehdä siten, että home jatkossakin pysyy keittiössä juustokuvun alla. Lisäeristyksestä osaavat varmasti muut tämän palstan lukijat antaa minua parempia neuvoja, mutta yleisperiaatteena kannattaa pitää sitä, että yläpohjalla on valtava painoarvo, alapohja on merkittävä ja seinien merkitys energiatalouteen on paljon, paljon vähäisempi kuin ihmiset luulevat. Muuten, jos päädyt ikkunoita vaihtamaan voin suositella Schükon muovi-ikkunoita - ovat edullisia mutta todella hyviä.

Yläpohja: Ylin kerros eli kolmas kerros on kylmillään olevaa eristämätöntä asuintilaa, joka on suljettu ovella alemmista asuinkerroksista. Käsittääkseni ilma eristää ja siten auttaa. Jos ulkona on 0 astetta, ylimmässä kerroksessa on joku 6 astetta ja asuintiloissa 18 astetta. Tarkoituksena on muuttaa ylin kerros asuintilaksi, eristämällä katto ja seinät matalaenergiatalon u-arvoja vastaavaksi (eli 0.09/katto & 0.16/seinät). Eli taloon tulee todella lämmin karvalakki.

Alapohja: Eristämätön, lämmittämätön kellari, jossa on mm pannuhuone etc. Jos ulkona on 0 astetta, kellarissa on aina joku 12 astetta (öljypolttimen vaikutuksesta) ja asuintiloissa 18 astetta. Kannattaako eristää kellarin katto?

Seinät: 50cm paksua kiveä jotka muurattu kahteen riviin siten että ei muodostu kylmää siltaa. Ei eristeitä, eikä voi eristää: taloa ei voi eristää ulkoa päin koska suojeltu kohde. Taloa on hankala eristää sisältä päin koska taidokkaat ornamentit tuohoutuisi. Niitä on kaikkialla paitsi ylimmässä kerroksessa.

Kaikki ovet (tammea, 10cm paksu, 140kg) ja ikkunat (u-arvo 1.1) ovat uudet, tänä vuonna hankittu. Museoviraston valtuuttaman puusepän käsityönä veistämät.

En tiedä mitä tekisin ylimmän kerroksen lisäksi. Onkohan öljypolttimessa joku vika? Pannuhuoneessa voi olla ehkä lämpöhukkaa. Valtio muuten maksaa 40% vesilämpöpumpun kustannuksesta eli 40% 8000 eurosta. Samoin maksaa 40% aurinkopaneleista. Ja pellettikattilasta jos vanhan polttimen heittää jordaniaan. Ajattelin suurehkoa säiliötä (kuinka suurta?) joka lämpiäisin öisin pumpulla (yösähkö). Käyttövesi (joku 60 litraa) voisi lämmetä vanhalla öljylämmittimellä taikka sähköllä (joka on sairaan kallista).

[5480]

Yläpohjan eristys auttaa varmasti todella paljon, mutta muitakin apuja on kyllä. Iso aurinkolämpöjärjestelmä noilla ulkolämpötiloilla voisi tehdä kummia tuolle öljynkulutukselle, mutta kannattavuus pitänee laskea tarkkaan. Vedenkulutus on yksi mitä kannattaa tarkkailla. Iso vedenkulutus tarkoittaa paljon lämmitettävää vettä ja suurta öljynkulutusta jo siihen.

Ovien ja ikkunoiden tiivisteet kannattaa pitää myös kunnossa. Ovi jossa ei ole tiivisteitä tarkoittaa käytännössä 6m pituista muutaman millin rakoa josta kylmä pääsee sisälle ja aiheuttaa vielä vedontunnettakin. Veto tekee sen että sisällä tuntuu kylmältä vaikka lämpöä olisikin riittävästi.

Öljylämmitykseen kannattaa asentaa lämmönsäädin, mikäli semmoista ei ole. Silloin järjestelmässä ei kierrä liian kuumaa vettä kesät talvet, vaan lämpö säätyy ulkolämpötilan mukaan.

Tarvittaessa voin kertoa yksityiskohtaisemminkin, mutta siihen tarvitsee tarkempia tietoja talosta ja lämmitysjärjestelmästä.

Antti

Vedenkulutuksesta vaikea sanoa. Kaksi henkeä käy joka päivä ruiskussa. Keittiöön ei tule edes lämmintä vettä. Tiskikone pelaa 2 kertaa päivässä, samoin pyykkikone.

Ovet ja ikkunat on uudet, muuten koko talo eristämätöntä. Lue yllä viesti.

Polttimessa on joku kesä/talvi-nappula. Mikähän se mahtaa olla? Mitä virkaa jos patterit on joka tapauksessa sulki kesällä. Sen olen huomannut ettua öljyä ei juuri kesällä mene. Lämmitämme taloa 6kk vuodessa. Poltin on 20 vuotta vanha Viessman.

[5480]

Joo, mä olen myös sitä mieltä että 3500L menee 2500L jotain kautta harakoille. Mikä huonelämpötila? Näillä leveysasteillakin tuo öljymäärä on traaginen.

Lämmitys on päällä 5 tuntia aamuisin ja 5 tuntia iltaisin. 6kk vuodessa. 3500 litraa menee, joista 90% 6kk:n aikana. Neliötä joku 200. Ovet ja ikkunat uudet, muuten talo eristämätön (50cm paksut kiviseinät). Lue yllä.