Mistä riippuu käyttövesiputkiston paine porakaivo + kalvopainesäiliö -systeemissä? Painesäiliön ylivuotoputkesta lorisi saavikaupalla vettä, joten menin leikkimään putkimiestä. Vääntelin yläpaineen säätöruuvia ja paine-eron säätöruuvia. Vuoto loppui, mutta tilalle tuli uusi ongelma: liian alhainen paine putkistossa.
Säätelyn aikana tuli muutama kovanlainen "painepamaus", mahtoiko se rikkoa jotakin? Vai onko jompi kumpi säätöruuveista liikaa vinksallaan johonkin suuntaan? Olen yrittänyt niitä uudelleen väännellä, tuloksetta. Neuvoja? Vai pitääkö sittenkin kutsua se ihan oikea putkimies paikalle?
Käyttövesiputkiston paine
Käyttövesiputkiston paine
"Katastrofeja ei tarvitse odottaa, niitä voi luoda itse."
Hei,
ihan oikeita ruuveja säädit. Onko kyseessä Danfossin (harmaakantinen) säädin/rele? Toisesta ruuvista tosiaan säädetään se paineen kohta, jossa pumppu lähtee päälle ja toisesta paine-ero eli monta baria pumppu pukkaa lisää, ennen kuin sammuu. Säädä ensin lähtöpaineen ruuvi.
Mutta ihan ensimmäiseksi tulisi saada esipaine sinne paisuntasäiliöön eli ilmaa. Laita pumppu pois päältä ja lorota hanasta paineet nollaan. Säiliön alapuolella keskellä on (yleensä) autonrenkaista tuttu venttiili (korkki päällä), josta pistät kompuralla säiliöön ilmaa, itse pidän 1.5 baria. Esipaine saattaa lukea tyyppikilvessäkin. Sitten vasta pumppu päälle ja ruuveja säätelemään. Jos se säädin on Danfoss, niin voisin katsoa ne ruuvin asennotkin asennusohjeesta.
Toivottavasti sait selvää!
ihan oikeita ruuveja säädit. Onko kyseessä Danfossin (harmaakantinen) säädin/rele? Toisesta ruuvista tosiaan säädetään se paineen kohta, jossa pumppu lähtee päälle ja toisesta paine-ero eli monta baria pumppu pukkaa lisää, ennen kuin sammuu. Säädä ensin lähtöpaineen ruuvi.
Mutta ihan ensimmäiseksi tulisi saada esipaine sinne paisuntasäiliöön eli ilmaa. Laita pumppu pois päältä ja lorota hanasta paineet nollaan. Säiliön alapuolella keskellä on (yleensä) autonrenkaista tuttu venttiili (korkki päällä), josta pistät kompuralla säiliöön ilmaa, itse pidän 1.5 baria. Esipaine saattaa lukea tyyppikilvessäkin. Sitten vasta pumppu päälle ja ruuveja säätelemään. Jos se säädin on Danfoss, niin voisin katsoa ne ruuvin asennotkin asennusohjeesta.
Toivottavasti sait selvää!
Danfoss se on
Kyllä se on Danfoss. Muuten luulen ymmärtäneeni, mutta minun "ufossani" se venttiili näyttäisi olevan yläpuolella eikä alapuolella. Säiliö on asennettu niin lähelle lattiaa, ettei sinne alapuolelle pääse oikein mitenkään käsiksikään. Olisiko vain asennettu kummallisesti päin? Tässä talossa moni asia on. 
Kiitos ohjeistasi, esipainetta en olekaan osannut säätää. Kiitollinen olisin mahdollisista lisäohjeistakin.
Kiitos ohjeistasi, esipainetta en olekaan osannut säätää. Kiitollinen olisin mahdollisista lisäohjeistakin.
"Katastrofeja ei tarvitse odottaa, niitä voi luoda itse."
Kalvopaisunta-astiat asennetaan ilmapuolen venttiili alaspain siksi että mahdollinen ilmapuolelle kondensoitunut vesi saadaan jotenkin pois, laitteen käytön kannalta muuten on ihan sama mitenpäin se on asennettu. Onko mainitsemasi ylivuotoputki täsmälleen samanlainen kuin lapasen mainitsema renkaantäyttöventtiili? Jos on ja siitä on tullut saavillinen vettä niin paisuntasäiliösi kalvopussi on puhki > uusi rautakaupasta tilalle, voi asentaa itse, muista kytkeä pumpun virta pois.
Miten painemittari käyttäytyy, yläpaineen ja alapaineen muutokseen kuluva aika pitää olla luokkaa vähintään kymmenen sekuntia. Tätä aikaa voidaan säätää lapasen mainitsemista ruuveista mutta niiden säätämisen edellytys on ehjä kalvo ja oikea esipaine eli ensiksi katsot ettei venttiilistä tule vettä ja venttiilin takana on vähintään 1bar painetta (ilman, ei veden...)
Jos sieltä ufon alapuolelta kuitenkin löytyy ilmaventtiili niin sitten tilanne onkin kiharaisempi, ylempi nippeli saattaisi olla ylipaineventtiili, mikä ihme siihen sitten ylipaineen on saanut aikaan? Onko paisunta-astian valmistajasta tietoa? Kuvaa systeemistä?
Asiaan jotenkin liittyen: Tiesittekö että Grundfossin joissain porakaivopumpuissa on semmoinen viisaus että jos pumppu käynnistyy 7 kertaa mielestään liian lyhyin väliajoin niin se tulkitsee tilanteen viaksi ja lakkaa toimimasta. Tämä resetoidaan irrottamalla pumpun virransyöttö minuutiksi.
-Rami
Miten painemittari käyttäytyy, yläpaineen ja alapaineen muutokseen kuluva aika pitää olla luokkaa vähintään kymmenen sekuntia. Tätä aikaa voidaan säätää lapasen mainitsemista ruuveista mutta niiden säätämisen edellytys on ehjä kalvo ja oikea esipaine eli ensiksi katsot ettei venttiilistä tule vettä ja venttiilin takana on vähintään 1bar painetta (ilman, ei veden...)
Jos sieltä ufon alapuolelta kuitenkin löytyy ilmaventtiili niin sitten tilanne onkin kiharaisempi, ylempi nippeli saattaisi olla ylipaineventtiili, mikä ihme siihen sitten ylipaineen on saanut aikaan? Onko paisunta-astian valmistajasta tietoa? Kuvaa systeemistä?
Asiaan jotenkin liittyen: Tiesittekö että Grundfossin joissain porakaivopumpuissa on semmoinen viisaus että jos pumppu käynnistyy 7 kertaa mielestään liian lyhyin väliajoin niin se tulkitsee tilanteen viaksi ja lakkaa toimimasta. Tämä resetoidaan irrottamalla pumpun virransyöttö minuutiksi.
-Rami
Kuvia säiliöstä ja säätimestä
Painesäiliö on Pumppulohjalta. Galleriassa muutama kuva systeemistä, linkit alla. Pyöränkumin venttiilin näköinen juttu on säiliön päällä, alta ei vastaavaa löytynyt, vain lähtevä putki. Ylivuotoputkella tarkoitan ihan tuota muoviletkua, joka lähtee "punaisen nupin" vierestä. En tiedä onko se sen nimi, mutta yli se ainakin vuotaa - tai vuosi.
http://www.rintamamiestalo.fi/Coppermin ... 0992&pos=0
http://www.rintamamiestalo.fi/Coppermin ... 0992&pos=1
http://www.rintamamiestalo.fi/Coppermin ... 0992&pos=2
http://www.rintamamiestalo.fi/Coppermin ... 0992&pos=0
http://www.rintamamiestalo.fi/Coppermin ... 0992&pos=1
http://www.rintamamiestalo.fi/Coppermin ... 0992&pos=2
"Katastrofeja ei tarvitse odottaa, niitä voi luoda itse."
Onpa hieno! Onko vaakasuorassa kauluksessa, siis tuossa jonka päällä säiliö lepää, pultteja joilla ufon voi halkaista? Jos ei niin kyseessä on kalvoton systeemi joka on asennettu ihan oikein päin. Jos koitat pienellä ruuvarilla painaa sitä renkaantäyttöventtiilin keskinastaa niin tuleeko sieltä ilmaa vai vettä? Jos vettä niin esipainetta ylläpitävä ilmapatja on päässyt atmosfääriin. Tilanne korjataan siten että venttiilistä pumpataan tankkiin ilmaa, passeli aloituspaine on 1...1,5bar jossei tyyppikilpi muuta sano. Tätä painetta sitten nostetaan säädön edetessä kunnes haluttu paine saavutetaan, Vertailuarvoksi kävin äsken kattomassa, meillä on alapaine 2.5 ja yläpaine 5bar.
Jos sieltä venttiilistä sihahtaa ilmaa niin siltä osin laite on kunnossa mutta säätöä vailla, korjaus kuten edellä. Venttiilin mahdollinen vuoto todetaan tipalla saippuavettä venttiilin päällä - jos kuplii niin vuotaa. Vuotavaan venttiiliin pitää vaihtaa sielu, Uuden sielun, tarvittavan avaimen ja ohjeet saa parilla kolikolla lähimmästä rengasliikkeestä. Muista sammuttaa pumppu sekä tyhjentää kaikki käyttövesiputket ennen vaihtoa, muuten on märkä asentaja konehuoneessa venttiilinsielu kädessä.
Jos ilmapatja on todella päässyt karkuun niin se aiheuttaa kuvailemasi kaltaisia painepamahduksia, systeemissä liikkuva vesipatsas törmää seinään kun laitat hanan kiinni. Kyseisessä tilanteesssa myös painemittari hakkaa nopeaan tahtiin edestakas kun pumppu ei tiedä pitäisikö sen olla päällä vai ei ja ylipaineventtiili saattaa sylkeä vettä pihalle paineiskujen seurauksena.
Tulipa vielä mieleen että onko sinulla kaivopumppu kaivossa eli uppopumppu vai ejektoripumppu kellarissa?
-Rami
Jos sieltä venttiilistä sihahtaa ilmaa niin siltä osin laite on kunnossa mutta säätöä vailla, korjaus kuten edellä. Venttiilin mahdollinen vuoto todetaan tipalla saippuavettä venttiilin päällä - jos kuplii niin vuotaa. Vuotavaan venttiiliin pitää vaihtaa sielu, Uuden sielun, tarvittavan avaimen ja ohjeet saa parilla kolikolla lähimmästä rengasliikkeestä. Muista sammuttaa pumppu sekä tyhjentää kaikki käyttövesiputket ennen vaihtoa, muuten on märkä asentaja konehuoneessa venttiilinsielu kädessä.
Jos ilmapatja on todella päässyt karkuun niin se aiheuttaa kuvailemasi kaltaisia painepamahduksia, systeemissä liikkuva vesipatsas törmää seinään kun laitat hanan kiinni. Kyseisessä tilanteesssa myös painemittari hakkaa nopeaan tahtiin edestakas kun pumppu ei tiedä pitäisikö sen olla päällä vai ei ja ylipaineventtiili saattaa sylkeä vettä pihalle paineiskujen seurauksena.
Tulipa vielä mieleen että onko sinulla kaivopumppu kaivossa eli uppopumppu vai ejektoripumppu kellarissa?
-Rami
Ilmaa pihisee
Kyllä se kalvopainesäiliö on. Pultit löytyvät ja itse asiassa kalvo vaihdettiin muutama vuosi sitten. Mutta noin päin pönttö vaan on. Kokeilin pihisyttää venttiiliä ja ilmaa sieltä tuli, ei vettä. Pumppu on kaivossa.
Sanoit, että kalvon voisi vaihtaa itsekin. Silloin viimeksi paikalla oli kaksi putkimiestä (isäputkimies ja poikaputkimies), aikaa meni tolkuttomasti (puhumattakaan rahasta) ja valittelivat, että on ihan älyttömän vaikea homma. Taisin tulla ku.........., alan epäillä, että rakennusalan ihmiset suorittavat jo koulussa jonkin .......kurssin.
Sanoit, että kalvon voisi vaihtaa itsekin. Silloin viimeksi paikalla oli kaksi putkimiestä (isäputkimies ja poikaputkimies), aikaa meni tolkuttomasti (puhumattakaan rahasta) ja valittelivat, että on ihan älyttömän vaikea homma. Taisin tulla ku.........., alan epäillä, että rakennusalan ihmiset suorittavat jo koulussa jonkin .......kurssin.
"Katastrofeja ei tarvitse odottaa, niitä voi luoda itse."
Pari tyhmää kysymystä
Tunnen itseni ääliöksi, mutta minkäs teet, pitää tarkistaa: Onko yläpaine se paine, joka on kun säiliö on täynnä ja alapaine se, joka on juuri ennen kuin pumppu lähtee uudelleen käyntiin? Vai miten?
"Katastrofeja ei tarvitse odottaa, niitä voi luoda itse."
Löytyipäs ne käyttöohjeet! 
Mulla on aivan sama Pumppulohjan painesäiliö, mutta vain toisinpäin. Käyttöhjeessa ei kyllä mainittu mitään siitä, eikö sitä saisi laittaa venttiili ylöspäin...
Esipaineesta kalvollisessa säiliössä sanotaan näin:
"Kalvopainesäiliöissä tarvitaan ilma-esipaine. Sen oikea arvo määrätään pumpun käyntiinlähtöpaineen perusteella. Paras varaus saadaan esipaineella, joka on 0,1-0,2 bar alempi kuin pumpun käyntiinlähtöpaine"
Eli kun tuo Danfossin painerele mikälieonkaan on tarkoitettu painevälille 3,5-5 (optimi) niin esipaine pitäisi olla 3,3-3,4. Onpas hyvä lukea näitä ohjeita, ei mulla itselläkään ole noin paljon!
Täytyypi joskus lisätä.
Ja nyt sen Danfossin säätöön, löytyi ohjeet siitäkin, kun viime kesänä vaihdoin. Perussäädössä käynnistyspaine on 3,5 bar ja pysäytyspaine 5 bar.
1) Ota virrat pois pumpusta, kyseessä on kuitenkin 380V
2) Kierrä pysäytyspaineruuvi täysin vasemmalle ja kierrä sen jälkeen noin 12 kierrosta oikealle.
3) Kierrä eroalueruuvi täysin vasemmalle ja kierrä sitten noin 4,5 kierrosta oikealle.
Nyt siis käynnistyspaine pitäisi olla 3,5 ja pysäytyspaine 5 baria. Huomaa, että mittareissakin on jonkunverran heittoa, mutta suunta pitäisi olla tämä.
Tee se paisuntasäiliön esipainehomma ennen Danfossin säätöä.
Toivottavasti onnistuu!! Tai onnistuuhan se, ei tuo kovin vaikea temppu ole. Onnea matkaan!
Mulla on aivan sama Pumppulohjan painesäiliö, mutta vain toisinpäin. Käyttöhjeessa ei kyllä mainittu mitään siitä, eikö sitä saisi laittaa venttiili ylöspäin...
Esipaineesta kalvollisessa säiliössä sanotaan näin:
"Kalvopainesäiliöissä tarvitaan ilma-esipaine. Sen oikea arvo määrätään pumpun käyntiinlähtöpaineen perusteella. Paras varaus saadaan esipaineella, joka on 0,1-0,2 bar alempi kuin pumpun käyntiinlähtöpaine"
Eli kun tuo Danfossin painerele mikälieonkaan on tarkoitettu painevälille 3,5-5 (optimi) niin esipaine pitäisi olla 3,3-3,4. Onpas hyvä lukea näitä ohjeita, ei mulla itselläkään ole noin paljon!
Täytyypi joskus lisätä.Ja nyt sen Danfossin säätöön, löytyi ohjeet siitäkin, kun viime kesänä vaihdoin. Perussäädössä käynnistyspaine on 3,5 bar ja pysäytyspaine 5 bar.
1) Ota virrat pois pumpusta, kyseessä on kuitenkin 380V
2) Kierrä pysäytyspaineruuvi täysin vasemmalle ja kierrä sen jälkeen noin 12 kierrosta oikealle.
3) Kierrä eroalueruuvi täysin vasemmalle ja kierrä sitten noin 4,5 kierrosta oikealle.
Nyt siis käynnistyspaine pitäisi olla 3,5 ja pysäytyspaine 5 baria. Huomaa, että mittareissakin on jonkunverran heittoa, mutta suunta pitäisi olla tämä.
Tee se paisuntasäiliön esipainehomma ennen Danfossin säätöä.
Toivottavasti onnistuu!! Tai onnistuuhan se, ei tuo kovin vaikea temppu ole. Onnea matkaan!
Pikkuisen alakanttiin
Ainoa omistamani paineenmittausväline on taannoin Islannista ostamani Made in USA - autonrenkaan painemittari. Yksikkö on PSI ja saamani lukema 25. Jos Wikipedia on oikeassa, 1 PSI = 0,069 bar ja ufoni esipaine siis 1,7. Pikkuisen alakanttiin. Nyt tulee pieni tauko näihin puuhiin, mutta palaan myöhemmin kertomaan tuliko kellariin tulva, loppuiko vedentulo kokonaan vai kävikö kenties ihan hyvin. Kiitos neuvoista lapaselle ja RamiL:lle.
Jatkuu...
Jatkuu...
"Katastrofeja ei tarvitse odottaa, niitä voi luoda itse."
Ylä- ja alapaine sekä yksi kuollut metsähiiri
Lisää väliaikatietoja:
Alapaine on noin 3,1 baria ja yläpaine noin 4,1 baria.
Aika alapaineesta yläpaineeseen 28,84 sekuntia ja yläpaineesta alapaineeseen 1 minuutti 30,71 sekuntia.
Palaan taas asiaan, kun saan esipaineen säätöön tarvittavan pumpun käsiini.
PS. Palattuani eilen kotiin muutaman päivän reissulta saunani oli "myllätty". Kaatuneen ja avautuneen sampoopullon vieressä makasi pulleavatsainen metsähiiri kuolleena. Olisiko sampoo kenties epäterveellistä hiirille...
Alapaine on noin 3,1 baria ja yläpaine noin 4,1 baria.
Aika alapaineesta yläpaineeseen 28,84 sekuntia ja yläpaineesta alapaineeseen 1 minuutti 30,71 sekuntia.
Palaan taas asiaan, kun saan esipaineen säätöön tarvittavan pumpun käsiini.
PS. Palattuani eilen kotiin muutaman päivän reissulta saunani oli "myllätty". Kaatuneen ja avautuneen sampoopullon vieressä makasi pulleavatsainen metsähiiri kuolleena. Olisiko sampoo kenties epäterveellistä hiirille...
"Katastrofeja ei tarvitse odottaa, niitä voi luoda itse."
Loppuraportti, ainakin melkein
No niin, etsittyäni ensin päiväkaudet pumppua ja sen jälkeen PSI-mittariani, jonka olin ehtinyt pumppua etsiessäni kadottaa, pääsin lopulta vääntelemään ruuveja. Ehkä homma ei mennyt ihan kaikkien taiteen sääntöjen mukaan - esipaineen saaminen toivotulle tasolle vaati hiukan enemmän kärsivällisyyttä kuin mitä minulta kerralla löytyi - mutta meni kuitenkin: vettä tulee taas putkista melko hyvällä paineella. Bonuksena veri lähti esipainepumppauksen seurauksena kiertämään viikkotolkulla kivistäneissä hartialihaksissa, joten olokin parani (jalkapumppu, mutta ei yltänyt lattialle). Kiitos neuvoista niitä antaneille.
"Katastrofeja ei tarvitse odottaa, niitä voi luoda itse."