Uuden pönttöuunin muurauskokemuksia?

[seppo.kuisma]

Tarkoituksena olisi muurata jossain vaiheessa pönttöuuni taloon.

uunin paikka ja luvat yms. on tiedossa eli ei siitä mitään, vaan itse muuraamisesta. Hain Heikki Hyytiäisen kirjoittaman kirjan Muuratut tulisijat kirjastosta ja siellä oli ladontajärjestys mutta jos jollain on omakohtaista kokemusta ko. uunin muuraamisesta siitä vois kirjotella mitä tarvii huomioida, mistä tiilet, laastit ja millaiset? kuinka kauan kesti muurata?

[PETEBJ75]

Muutama kommentti aiheesta..
-Muuraus tietenkin savilaastilla
-Jos lompakossa muutakin kuin kuitteja, niin kayttaa pelkastaan tulitiilia muuraukseen (siis jos on tulossa lammityskayttoon)
-Aikataulu on varmaan muuraajasta kiinni, mutta ammatimies suoriutunee kahdessa paivassa (Itse varaisin viikon..)
Kaikki tarvikkeet saa varmaankin kaikista rautakaupoista

[ahaikio]

Muutama kommentti aiheesta..
-Muuraus tietenkin savilaastilla
-Jos lompakossa muutakin kuin kuitteja, niin kayttaa pelkastaan tulitiilia muuraukseen (siis jos on tulossa lammityskayttoon)
-Aikataulu on varmaan muuraajasta kiinni, mutta ammatimies suoriutunee kahdessa paivassa (Itse varaisin viikon..)
Kaikki tarvikkeet saa varmaankin kaikista rautakaupoista

Kyllä sen voi muurata parmullakin ja tulitiilien käyttö muualla kuin tulipesässä ei ole tarpeellista. Tulipesä pitää sitten muurata tulenkestävällä laastilla. Savilaasti toki on suositeltavampaa, mutta peltikuorinen uuni ei paljoa siittä kärsi, jos joku tiili hieman parmusta johtuen halkeaa.

Ammattimies tekee uunin päivässä, kun kalut on tontilla. Amatööri vääntää pitempään. Pari vuorokautta meni isäukolla ja sen serkulla meitin uunin muuraamisessa. Isäukko pilkko tiilet ja serkku muuras. Kerran tuon nähneenä tekisin sen apurin kanssa samaan aikaan.

Kuoria ja luukkuja ei rautakaupoista saa järkihintaan, mutta peltisepät tekee kuoria kohtuu hintaan ja luukkuja saa käytettynä. Loput kamat saakin sitten mistä vaan.

[jonin]

Hyytiäisen kirjan ladontaohjetta soveltaen muurasin pönttöuunin kesällä. 5 päivää meni aikaa kaikkinensa, appiukko auttoi konsultoimalla ja muotoilemalla tiiliä. Kuoret olivat meillä vähän pienemmät kuin kirjan ohjeessa joten ohjetta piti vähän soveltaa. Tulipesään tehtiin myös sen verran muutosta että luukun alareuna on tiilen verran korkeammalla kuin tulipesän pohja. Näin tuhkille saatiin vähän paremmin tilaa.

Itse käytin tulitiiliä kirjan kuvien mukaan, muuten punaisia hormitiiliä. Tulitiilet muurasin tulenkestävällä laastilla ohutsaumamuurauksena, punatiilet saviuunilaastilla. Tarvikemenekki riippuu uunin koosta. Hae ensin yhden peräkärryllisen verran kamaa ja sitten lisää tarpeen mukaan. Tulenkestävää laastia menee säkillinen tai korkeintaan 2, saviuunilaastia meni minulla 10 säkkiä.

Laastit vatkaa porakonevispilällä jos on sopiva (järeä) kone sitä pyörittämään. Varsinkin uunin alaosissa on paljon tiilien pilkkomista ja sommittelua jolloin eteneminen on aika hidasta. Siksi laastia on ihan luontevaa tehdä ämpäri kerrallaan. Ylempänä laastia menee sitten reippaammalla tahdilla kun muuraa täyden kierroksen tiiliä pystyasentoon ulkokehälle. Myllyllä tein vain 2 satsia ja nekin olisi ihan hyvin voinut sekoittaa vispilällä.

Tiilien pilkkomista saa tehdä uskomattoman paljon. Muurarin vasaralla pilkkominen onnistuu jos jaksaa naputella. Timanttilaikka auttaa jos tarvitsee poistaa kapeampaa suikaletta. Minulla oli myös paineilmatoiminen piikkausmeisseli jolla sai tehtyä muotoiluja aika kivasti. Luukun yläpuolisista lattaraudoista tein uloimman hieman muotoilluksi jolloin se tukee paremmin. Laikalla lovea, taivutus ja hitsaus umpeen.

Muuraaminen oli mielestäni helppoa vaikka aiempi kokemus rajoittui pariin ohutsaumaiseen väliseinään (siporexia ja kahia). Saumojen ja tiilien ulkonäöstä kun ei tarvitse olla huolissaan. Riittä että saumat ovat ummessa. Saviuunilaastia saa tiilen kyljessä pysymään aivan käsittämättömän määrän. Ja sitä laastiahan uppoaa tiilen ja peltikuoren väliin runsaasti. Uuni kuivui pari kuukautta ennen kuin aloin polttelemaan tikkuja. Mitään toiminnallisia ongelmia ei ole tullut esille.

[harnojukka]

Olin muurarin apumiehenä kun pönttistä meille muurattiin. Tulitiiltä todellakin vain keskelle ja muualle punaista hormitiiltä.

Tiilen pilkkomista on paljon ja siihen kätevä oli muurarin leikkuri, joka leikkasi kuten giljotiini, vipuvartta painamalla.

Sen verran jäi myös mieleen, että saumat muurari harjasi sileäksi märällä vettä valuvalla harjalla pystysuuntaisesti.

Älä unohda lattaterästä!

Yhden apumiehenä olemisen jälkeen uskon, että uskaltaisin ryhtyä leikkiin ja muurata itsekin.

[seppo.kuisma]

Joo, tuossa kirjassa on merkitty luukun yläpuolelle ja yläpalopesän päälle muurausohjeessa "kuiva sauma".tarkoittanee varmaan ettei siihen laiteta laastia, mutta ei varmaan jätetä rakoakaan?

Mitenkäs sinne pellin ja tiilien väliin, onko tarkoitus laittaa laastia vai pelkästään mitä tiilien välistä pursuaa?

Ja tulitiilien muuraamisesta, ohje sanoo että muurata pitäisi 1mm saumoin?eli ei siis juuri mitään!? miten paksuin saumoin olette muurannut?

[ahaikio]

Ja tulitiilien muuraamisesta, ohje sanoo että muurata pitäisi 1mm saumoin?eli ei siis juuri mitään!? miten paksuin saumoin olette muurannut?

Juuri noin, eli tulenkestävästä laastista tehdään löysä massa ja laastia kaipaavat sivut kastetaan siihen. Liian paksu sauma halkeaa ja rapautuu nopeasti tulen siihen osuessa.

[KTj]

Älä unohda lattaterästä!

Kyllä sen lattateräksen voi unohtaa siitä luukun päältä. Hyvä konsti on valaa tulenkestävästä massasta palkki. Se vaan vaatii muotin teon, joten on hieman työläämpi, mutta mihinkäs sitä on kiire valmiissa maailmassa.
Minulle muurari on tehnyt yhden kaakeliuunin ja pönttöuunin. Molemmissa tuo palkki on toiminut hienosti. Lämpölaajeneminen tulimassassa on lähempänä tiiltä kuin lattaraudassa.

-KTj-

[PETEBJ75]

Kyllä sen voi muurata parmullakin ja tulitiilien käyttö muualla kuin tulipesässä ei ole tarpeellista. Tulipesä pitää sitten muurata tulenkestävällä laastilla. Savilaasti toki on suositeltavampaa, mutta peltikuorinen uuni ei paljoa siittä kärsi, jos joku tiili hieman parmusta johtuen halkeaa.

Voihan sen muurata vaikka pihakivista , mutta jos tulossa varsinaiseen lammityskayttoon, niin tulitiilet varaa enemman lampoa kuin tavistiilet. Ja tosiaan tulilaastilla se tulipesa muurataan.

On muuten tullut vastaan myos ns. ammattimies joka teki varaavia takkoja reikatiilista...

[Tomppa]

Kyllä sen lattateräksen voi unohtaa siitä luukun päältä. Hyvä konsti on valaa tulenkestävästä massasta palkki. Se vaan vaatii muotin teon, joten on hieman työläämpi, mutta mihinkäs sitä on kiire valmiissa maailmassa.
Minulle muurari on tehnyt yhden kaakeliuunin ja pönttöuunin. Molemmissa tuo palkki on toiminut hienosti. Lämpölaajeneminen tulimassassa on lähempänä tiiltä kuin lattaraudassa.

-KTj-

Täysin samaa mieltä.Meidän kaakeliuunissa on myös valettu palkki ja hyvin toimii.Uuni on saman muurarin käsialaa kuin Ktj:llä.

[ahaikio]

Voihan sen muurata vaikka pihakivista , mutta jos tulossa varsinaiseen lammityskayttoon, niin tulitiilet varaa enemman lampoa kuin tavistiilet. Ja tosiaan tulilaastilla se tulipesa muurataan.

Kerrotkos mihin tuo perustuu? Noiden paino on melkein sama- tavallinen tiili hieman vajaa 211 t/kuutio ja tulitiili aika tarkkaan 211t/kuutio, kumpikin pyöristyy 211t/kuutioksi.

Materiaali on kuitenkin savea, hieman erityyppisiä tosin. Tulitiilessä on tämän lisäksi vielä jotain lisäaineita. Mistään en löytänyt kuitenkaan ihan suoraan taulukkoa näiden lämmönvarauskyvyistä.

[tareone]

Pönttiksen muuraus olis kohta käsillä. Onko kukaan laittanut peltikuoren ja tiilien/laastin väliin villaa? Luulisi, että pönttis luovuttaisi lämpöä tasaisemmin, eikä pinta olisi niin kuuma vai olenko ihan hakoteillä?

Toinen kysymys, miten olette tehneet hormiliitokset? Meillä on suunnitteilla rosteriputki + villa ja siihen päälle muuraus.

[jonin]

Villaa en laittanut. Vähän luukun yläpuolelta tuo kuumenee aika paljon myös sivuista koska sisempi putki ja tulipesän yläosa on siinä kuumimillaan. Hormiliitoksessa ei ole mitään metalleja. Piipun kylkeen tehtiin sen verran koloa että tiilet upposivat sinne. Ei vuoda.

[tareone]

Hyvä kuvasarja pönttiksen muurauksesta:

http://www.uuniduuni.fi/docs/06/10/pontto1.html

Unohdan sen villan kuoren ja tiilien välistä. Muurataan koko pönttis tulitiilillä, tulipesään (keskelle) tulilaastia ja ulkokuoreen saviuunilaastia. Katsotaan nyt, tehdäänkö tuhkaluukkua ja arinaa. Vanhoissa kuorissa ei ole reikää tuhkaluukulle, mutta äkkiähän sen tuohon leikkais. Luukun ylivienti tehdään tulimassavalulla.

[Jokapaikanhöylä]

Käsittääkseni pönttiksen hyvä lämmityskyky perustuu nimenomaan siihen, ettei siellä kuoren ja muurauksen välissä ole villaa (saati muutakaan eristettä). Lämpöä luovuttavaa pinta-alaa on siis paljon ja koska malli on yleisimmin pyöreä, pääsee ilma kiertämään kauttaaltaan uunin lämpöä luovuttavan pinta-alan ympäri. Nykyuuneissa sensijaan on yleensä (käsittääkseni) villaeristeet ja erillinen muurattu kuori. Toki tämä lisää uunin varauskykyä, mutta vastaavasti alentaa sen lämmönluovutuskykyä, eli siis eristetyn uunin lämmityskyky on käytännössä usein riittämätön päälämmönlähteeksi.

Jos vertaa asiaa vaikkapa lämpöpattereihin, niissähän on koko pinta-ala lämpöä luovuttavaa ja ilman eristeitä. Jos lämpöpattereissa olisi myös eriste vastuksen ja kuoren välissä, patteri näennäisesti pysyisi kauemmin lämpöisenä, mutta eipä se tosiaan paljoa kykenisi lämmittämään!

Oma näkemykseni on lyhyesti siis seuraava: Pönttiksen iso massa ja eristämätön pinta yhdessä tekee siitä mitä parhaimman lämmönlähteen. Tänä talvena meillä ainakaan ei ole kertaakaan tarvittu sähköpattereita (pönttis muurattu syksyllä), vaan koko vanhan osan lämmitys on onnistunut mainiosti pönttkiksellä, Timo-uunilla, Puuhellalla ja tarvittaessa yläerran Matilla. Puuta palaa suunnilleen kerran vuorokaudessa/uuni - tarpeen mukaan siis ja huonelämpötilat pyörii n.24-28C:ssa