kävimme eilen lasten kanssa polkupyörä- ja ratasajelulla ja katselin rintsikoita vähän "sillä silmällä". Olin jostain aikaisemmasta ketjusta lukenut Pekan purnausta homepilkullisista ja hilseilevistä maaleista ja kas kummaa, juuri sellaisia oli yllättävän paljon "kyttäys" reissumme varrelle. Sen kummemmin homeisiin ja hilseilyyn takertumatta, tuon esiin toisenkin huomaamani asia, alkuperäisyyden puutteen
Kävelimme kolmella eri kadulla vajaan tunnin ajan ja siihen mahtui monta rintsikkaa. Alkuperäisiä ikkunoita ei ollut kuin muutamassa talossa, lähes kaikissa oli vuoraus uusittu, puuvuorauksia tosin, mutta ei jälkeäkään alkuperäisestä hengestä. Otanta oli niin surkea että aloin jo laskea mineriitit plussaksi. Nekin alkoivat näyttämään kivemmiltä kuin "mukakivat" puuverhoukset kikkailuineen. Tämä vain vahvisti omaa ideaani alkuperäisen tyylin säilyttämisestä. Meillä myös mineriitti, mutta se tulee vaihtumaan vaakapaneeliin kuten talossa on uutenakin ollut ja mieluiten pellavaöljymaalilla maalattuna, ilman krumeluuri-ikkunapieluksia. Ja vanhat ikkunat säilytetään.
Tietysti jokainen tekee tyylillään, mutta ihmettelen kun reittimme varrelle ei sattunut oikeasti YHTÄÄN alkuperäistä tai alkuperäisellä tyylillä tehtyä taloa
Tämä innoittikin minut kyselemään, onko täällä muita "alkuperäisyys kunniaan"-liikkeen kannattajia kuin minä? No onhan teitä,


on käsittääkseni alkuperäisvärityksessään. Onko tuo beige, en tiedä, silmiin se ottaa ikävästi auringonpaisteessa (heijastaa valoa), kuva otettu kesäiltana etelästä. Ikkunoiden ympärillä ja joissaki muissa paikoissa on tummempi sävy vihreää, ja ikkunankarmit tavallisuudesta ei niin poiketen valkoisia.



