Tämä on tilitystä, ei kysymys

[EL48]

Landelle muutettiin vuosi sitten. Siis ekaa kertaa asun susirajan ulkopuolella...

t: pöndeläinen

[hortensia]

Ihmisten pitäisi noin ylipäätään muistaa ettei elämässä saa kaikkea...
ei oikein voi saada isoa tonttia & hyvää taloa halvalla läheltä cityä ainakaan enää tänä päivänä. Pitäisi jotenkin olla selvillä prioriteettijärjestys, että haluaako mieluummin ison tontin ja omaa rauhaa vaiko hyvät kulkuyhteydet jne. On jotenkin tylsää miten ahneita me ihmiset ollaan kun halutaan kaikki! Kompromisseja voi tehdä ja olla silti ihan onnellinen elämässä, eikös? Landella on ihanaa ja niin on myös kaupungissa, mutta pitää miettiä mitä ensisijaisesti haluu...

[HillyMan]

Monellahan on sen takia talviasuntona pieni kerrostalokämppä ja kesäasuntona sopivan ajomatkan päässä joku rintamamiestalo tai vastaava.
Ei tietysti mikään halpa ratkaisu tuokaan. On se monasti mietityttänyt talvisin että onko järkeä ajaa tunti kotiin kun ei oikeen omakotitalosta saa irti talvisin muuta kun lumitöitä.

[Peikko]

Monellahan on sen takia talviasuntona pieni kerrostalokämppä ja kesäasuntona sopivan ajomatkan päässä joku rintamamiestalo tai vastaava.
Ei tietysti mikään halpa ratkaisu tuokaan. On se monasti mietityttänyt talvisin että onko järkeä ajaa tunti kotiin kun ei oikeen omakotitalosta saa irti talvisin muuta kun lumitöitä.

... kyllä totuuden jyvänen!

[hämäläinen]

Mä taas tykkään lumitöistä ja talven hiljaisuudesta ulkona, tähtitaivaasta...ja oman pihan rauhasta kun murrosikäisille ei kelpaa mikään ja ne jaksaa vaan töllöttää telkkaria tai istua Facebookissa. Talvella voin ihan rauhassa paeta kaikkea omalle pihalle, jossa vanha pihakeinu palvelee, varsinkin, jos otan kellarista vielä pahvinpalan peffan ja selän alle. Kun siinä aikani istuksin, saattaa jopa yksi lapsista tulla hakemaan ja hiipiä kainaloon katselemaan niitä tähtiä tai vain pihan talvisia siluetteja tai naapurien ikkunoita. Tai sitten istun kunnes alkaa viluttaa ja kotiovella tulee ihana takan lämpö vastaan ( tai sen toivo kun alan sitä sytytellä), lapset kysyvät missäs olit ja juodaanko teetä.. Näin tässä tunnelmoin, kun on kesä ja tekemättömät työt painavat päälle: ulkokuistin maalaus ja ikkunoiden kunnostusprojekti, kellarin ja ullakoiden siivous...enkä sitten kuitenkaan keväällä ennättänyt perata pihaa kunnolla...syksyllä pitää sitten perustaa kunnolla perennapenkit...sitä ennen pitää selvittää tutuilta, mitä kasveja he oikeasti haluavat antaa ja mihin ne oikeasti pitäisi istuttaa...jne...jne...kunnes lumi armiaasti peittää kaiken ja ulkona saa taas rentoutua...

[MikaR]

Ihan aikuisten oikeesti pääkaupunkiseudulta on vaikea löytää taloa. Vanhassa talossahan on arvokasta juuri se ikä, mutta täällä kaupattavien talojen on harvoin annettu ikääntyä arvokkaasti. Keittiöt valittu kuvastosta ja lattioissa kopisee laminaatit. Ikkunoita vaihdettaessa lämpötehokkuus on ilmeisesti ajanut hyvän matkaa esteettisyyden ohi, niin oudosti istuvia virityksiä on nähty. Miten sellaiseen enää puhaltaa sen oikean hengen…

Niin, nämähän on niitä asioita jotka valitaan omien tarpeiden mukaisesti ja mitä itse kukin arvostaa ja haluaa. Itse olen oman rintamamiestaloni kohdalla valinnut tuon "modernisoivan" tyylin ja teen sitä omalla tavallani, piti siitä muut tai ei, vaihtanut keittiön, koputellut laminaattia ja vaihtanut ikkunat uudempiin energiatehokkaampiin. Halusin omakotitalon, mutta talous ei katsonut hyvällä alkaa suunnitelemaan kaikkea tyhjästä tontista lähtien saatika edes uudempaa taloa, vaan päädyin hankkimaan vanhan talon josta rakentaisin itselleni mieleisen. En juurikaan harrasta perinnerakentamista, mitä moni varmasti voisi paheksua, mutta onnekseni talomalli ja jo mua edeltäneet ratkaisut eivät olleet kovin vanhan idyllisiä.

Sorruin tässä nyt kuitenkin siihen ikuisuustaisteluun, josta täällä on taidettu jo aiemmin vääntää, joten en heitä enempää bensaa liekkeihin. Pointtina mun ajatusmaailmassa vaan se, että kunkin tulisi tehdä talostaan sellainen koti jonka haluaa.

Joka tapauksessa yhtälö Hki + edullinen + hyväkuntoinen pilaamaton ei toimi, eli jostain on aina tingittävä jossei halua kipeäksi maksamisesta.

Pari hymiötä, jottei tätä tulkita loukkaavaksi tai kärkkääksi: