Kellarin eristyksestä

[anggun]

Onko joku tehnyt tai onko mielipiteitä tämän kaltaisesta kellarin (sauna, pesuhuone ja khh) eristämisestä. Eristäisin nyt 60 mm finfoamilla sisäpuolelta sokkelin maan yläpuolella olevan osan, ja ensi kesänä patolevyjä ja salaojitusta uusiessa maan alapuoleisen osan ulkopuolelta. Koolaus olisi tarkoitus tehdä khh n yläosaan suoraan finnfoamin päälle ja alas tietenkin sokkeliin, jonka päälle panelointi/levytys. Suihkuun muuraisin rivinteerauksen ilmaraolla johon tulisi laatoitus. Kuivuisiko sokkeli ulospäin maan yläpuoleiselta osalta tässä tapauksessa? Eikö sitä kylmää ilmaa kuitenkin pukkaa eniten sisään maapinnan yläpuolelta kuin alapuolelta?

[Matti Alander]

Kylmä ei tule sisäänpäin, vaan lämpö liikkuu ulos. Mikäli lämmitysenergiaa ei ole riittävästi laskee kellarin lämpötila, koska lämpöä siirtyy ulos.
Sisäpuolinen eristäminen on aina huonompi ratkaisu, parasta olisi eristää ulkopuolelle, jolloin myös välipohjan kylmäsilta saadaan hallintaan.
Rivinteeraus on kohtuullinen ratkaisu, silloin kun ulkoseinä on kylmä ja kostea.
Sokkeli kuivuu ulospäin yläosastaan, silloin kun olosuhteet ovat otolliset ja ulkopuolella ei ole tiivistä pintaa vastustamassa.
Muuten kyllä sokkelin yläosan kosteusmäärä on hyvin pieni verrattuna alaosaan, jossa on kapillaarisuutta ja perustus maakosketuksessa.

[Hower]

Rintamiestalo ei ole nykynormien mukaan energiataloudellisesti ollenkaan järkevä.
Lämpöeristeenä pakkasilmaa vasten on suhteellisen ohut kerros sahanpurua ja ilman perusteellista remppaamista ilmavuotoja esiintyy takuulla. Lämpöä karkaa ulos ja niin karkaa kellaristakin. Kellarissa seinän ja lattian takana on kuitenkin pääosin + 6 asteinen maa. Betonimuurin ja ilmaraollisen rivinteerauksen paksuus on hyvinkin yli 30cm ja on takuuvarmasti tiivis (ei ilmavuotoja).
Se kaistale mikä on maanpinnan yläpuolella ei pinta-alaltaan ole kovin suuri verrattuna koko talon huonosti eristettyyn vaippaan.
Mun mielestä sen yläosan oikein kunnollinen eristäminen sisäpuolelta on vähän kyseenalaista. Sillä jäähdytetään rankasti betoniseinän yläosaa ja samalla myös välipohjan liittymiskohtaa, niistä nurkkapaikoista tulee entistä kylmemmät.
Kokemusta on että 1. kerroksen lattian alanurkissa on usein ilmavuotoja. Tuli vaan mieleen kondensoitumisen vaara kun lattian ja ulkoseinän alapuolella olevaa kantavaa betonirakennetta ruvetaan jäähdyttämään...pahimmillaan ne lattiapurut makaa suoraan kylmennetyn betoniholvin päällä.

[Remppa-pappa]

Moi,

en löytänyt josko tästä on jo täällä kirjoitettukin mutta onko kenelläkään käytännön kokemuksia mm. SPU:n suosittelemasta eristystavasta jossa sisäpuolinen eristelevy kiinnitetään saneerauslaastilla seinään mutta lattian ja eristelevyn väliin jätetään 10-15cm sokkelia näkyviin. Idea kait on että mahdollinen kapillaarinen kosteus kuivatetaan tuosta eristeen ja lattian välisestä aukosta sisäpuolella. Toiseksi, kuinka suuri mahtaa kapillaarinen kosteudennousuongelma olla jos kellarinseinä pääsee maanpinnan yläpuoliselta osalta kuivamaan ulospäin (maan alla patolevyt jne.) ja jos sisäpuolella on tosiaan tuuletusmahdollisuus yllä kuvatulla tavalla. SPU:n sivuilla on ihan hyviä rakennepiirustuksia asiasta.