Oikeastaan tätä olisi voinut kysyä venemies Huhdalta yksityisestikin, mutta ehkä tämä kiinnostaa jotakuta muutakin.
Pesuhuoneen lattia!
Yleensähän se on laattaa, mutta heräsi mielessä ajatus jos sen tekisi komeasti esim. teakistä ns. laivankansilattiana. Ajatuksena on että varsinainen suihkutila on suihkukaapissa tai sitten käytetään kylpyammetta. Pesuhuone on kohtuullisen iso ja sen yhteyteen tulisi saunakin.
Miten se pitäisi tehdä, ja minkä vahvuisena? Tarkoituksena asentaa kuivan betonilaatan päälle.
Tulisko sille paljon enemmän hintaa kuin laatoituksellekaan?
Lankkutavaraa, vai parkettimaista, kiinnitys, mitä massaa ne saumat oikein on?
Materiaalitoimittajia?
Käsittely?
Laivankansilattia?
hienolta kuulostaa.mutta veden eristyksen kanssa ..hmm. kun nyt kuitenkin ollaan kosteissa tiloissa sen kiinnityksen kanssa varmaankin on ongelmia.laattaliimahan se voisi tietenkin olla. mutta siihen lankun päälle sitten se vettä läpäisemätön pinnoite( lakka ei kestä)puu öljy käsittely?
ensimmäinen askel tyhmyyteen on pitää itseään viisaana!
-
Sampo
- Jäsen
- Viestit: 348
- Liittynyt: To Syys 22, 2005 10:38
- Paikkakunta: Lapinjärvi
- Paikkakunta: Pekinkylä
Kyllä se varmaan vesitiivis olisi,niin on ainakin veneissä. Kumibutyylimassaahan niihin saumoihin vedetään,Sika,Wurth,ym merkit.
Ja varmasti olisi lämpöisen tuntuinen jaloille ilman mitään lattialämmityksiä.
Itselläni oli entisen asuinpaikan saunassa 11 vuotta puulattia,ja on ehjä vielä tänäpäivänäkin.Tosin ulkosauna,ja laudat siis koolattu suoraan puurunkoon.Mutta kylmältä se ei tuntunut koskaan,ei edes 30 asteen pakkasilla.
Hintavaahan se on tuo materiaali,mutta ehdottomasti tutkimisen arvoinen idea!
Ja varmasti olisi lämpöisen tuntuinen jaloille ilman mitään lattialämmityksiä.
Itselläni oli entisen asuinpaikan saunassa 11 vuotta puulattia,ja on ehjä vielä tänäpäivänäkin.Tosin ulkosauna,ja laudat siis koolattu suoraan puurunkoon.Mutta kylmältä se ei tuntunut koskaan,ei edes 30 asteen pakkasilla.
Hintavaahan se on tuo materiaali,mutta ehdottomasti tutkimisen arvoinen idea!
jo vain en epäillytkään sitä puunkestoa, ainoastaan itseäkin kiinnostaa mitä rakennus säännökset sanoo tälläisestä rakenteesta niin sanotuissa kosteissa tiloissa. kun sinne täytyypi se veden eriste siivellä alle. mutta tutkitaan. täytyykin tuolta omalta pomolta kysellä,eikös rakennusmestarin täytyisi se osata kertoa. rt-kortistahan muuten voisi olla jotain apua.
ensimmäinen askel tyhmyyteen on pitää itseään viisaana!
-
Sampo
- Jäsen
- Viestit: 348
- Liittynyt: To Syys 22, 2005 10:38
- Paikkakunta: Lapinjärvi
- Paikkakunta: Pekinkylä
Niin,sen verran otan puheitani takaisinpäin,että ei se pesuhuoneen puoli tietenkään ilman mitään lämmityksiä mene,löylyn puolella kyllä tarkenee.Ja mulla oli tosiaan vain pontattua mäntylankkua se lattia,Sasulla sivelty ja ei mitään lahovikaa näkyvissä.Tosin sitä lastattiin melko ahkeraan saunomisen jälkeen.Mutta teak kestääkin aivan eri tavalla vettä,voisikohan sen alle muuten heittää lämpökaapelin?Siis jos teaklankut olisi koolattu ilmavasti betonin päälle ja vielä alumiiniheijastimet pohjalle.
fiatman
Itselleni rakentaessa en välttämättä ihan pilkulleen aio kaikkea niellä mitä säädösviidakossa uudisrakentamiselta edellytetään.
Epäilenpä ettei mene montaakaan vuotta kun tulee pakolliseksi vesieristää keittiö ja varustaa se lattiakaivolla :)
Lattiakaivon sinne teaklattiaankin voi hyvin laittaa katastrofien varalta. Pesukoneelle toki voi tehdä oman matalareunaisen kaukalon jos se sattuisi valuttamaan vedet ulos.
Ja niinkuin totesin, kylpyamme tai suihkukaappi voisi olla asiallinen ratkaisu eli enpä sitten olisi laittamassa vesieristettä sen puun alle.
Niitä suosituksia, ohjeita ja määräyksiä leivotaan vuosi toisensa perään lisää. Nyt rempataan 80-90-luvuilla tehtyjen, ohjeiden mukaisesti rakennettujen talojen vikoja...mitä rakennus säännökset sanoo tälläisestä rakenteesta niin sanotuissa kosteissa tiloissa. kun sinne täytyypi se veden eriste siivellä alle.
Itselleni rakentaessa en välttämättä ihan pilkulleen aio kaikkea niellä mitä säädösviidakossa uudisrakentamiselta edellytetään.
Epäilenpä ettei mene montaakaan vuotta kun tulee pakolliseksi vesieristää keittiö ja varustaa se lattiakaivolla :)
Lattiakaivon sinne teaklattiaankin voi hyvin laittaa katastrofien varalta. Pesukoneelle toki voi tehdä oman matalareunaisen kaukalon jos se sattuisi valuttamaan vedet ulos.
Ja niinkuin totesin, kylpyamme tai suihkukaappi voisi olla asiallinen ratkaisu eli enpä sitten olisi laittamassa vesieristettä sen puun alle.
ongelmina tiikillä:
-kuivuuko riittävästi pesujen väliaikoina (tiikillä kun on ikävä tapa pilkuttua jos se on jatkuvasti kosteana ja lämpimässä)
-hinta on aika hurja
-tekijöitä löytyy tod.näk enempi venepuolelta, ja niidenkin työn hinta on aika kova (itse tehden tämä tietty jää pois, mutta kannattaa ensin silloin tehdä vaikka joku laatikonkansi kokeilukappaleena)
lämpökäsitellyn puun liimaaminen on hankalaa, joten siitä tehty lattia on täysin kokeilutuote. varmaan muuten valmistajilla olisi mielenkiintoa olla mukana projektissa (ne etsii jatkuvasti uusia käyttökohteita, mistä voisi olla apua kustannuspuolella)
lattialämmitys voisi olla tiikin avuksi tuollaisessa. lakkaa en missään tapauksessa käyttäisi tiikille, enkä tuollaisessa paikassa edes tiikkiöljyä (tosi suttaavaa tavaraa, ja voi olla liukas) vaan antaisin lattian muuttua luonnollisesti.
idea: entä irtonainen tralli tiikkirimasta/jostain lämpökäsitellystä? kumiprikoilla inan irti lattiasta niin että kuivuu paremmin, ja systeemi helposti nostettavana niin että säännöllisesti pääsee putsaamaan muhjut alta...
mutta jos edelleen innostaa niin pari linkkiä:
http://wwnet.fi/corebros/TBDeck.html
http://www.sika.fi/industry/cmi-marine/ ... ne-4_1.pdf
-kuivuuko riittävästi pesujen väliaikoina (tiikillä kun on ikävä tapa pilkuttua jos se on jatkuvasti kosteana ja lämpimässä)
-hinta on aika hurja
-tekijöitä löytyy tod.näk enempi venepuolelta, ja niidenkin työn hinta on aika kova (itse tehden tämä tietty jää pois, mutta kannattaa ensin silloin tehdä vaikka joku laatikonkansi kokeilukappaleena)
lämpökäsitellyn puun liimaaminen on hankalaa, joten siitä tehty lattia on täysin kokeilutuote. varmaan muuten valmistajilla olisi mielenkiintoa olla mukana projektissa (ne etsii jatkuvasti uusia käyttökohteita, mistä voisi olla apua kustannuspuolella)
lattialämmitys voisi olla tiikin avuksi tuollaisessa. lakkaa en missään tapauksessa käyttäisi tiikille, enkä tuollaisessa paikassa edes tiikkiöljyä (tosi suttaavaa tavaraa, ja voi olla liukas) vaan antaisin lattian muuttua luonnollisesti.
idea: entä irtonainen tralli tiikkirimasta/jostain lämpökäsitellystä? kumiprikoilla inan irti lattiasta niin että kuivuu paremmin, ja systeemi helposti nostettavana niin että säännöllisesti pääsee putsaamaan muhjut alta...
mutta jos edelleen innostaa niin pari linkkiä:
http://wwnet.fi/corebros/TBDeck.html
http://www.sika.fi/industry/cmi-marine/ ... ne-4_1.pdf
-
Pekka Huhta
- Moderaattori
- Viestit: 3433
- Liittynyt: Ma Loka 18, 2004 15:40
- Paikkakunta: Espoo
Peijakas, tässä on pöllitty mun idea. Kylppäriin nimittäin on tulossa tuollainen ;)
Tiikkilattian teko on helpompaa kuin veneessä, varsinkin tällaiseen puolikuivaan tilaan. Veneessä tiikkirimoja pitää taivuttaa jos johonkin suuntaan, lattianteko on helppoa kun häpän otto siihen nähden.
Ihan helpoin versio on ostaa valmista saumatua 9 mm tiikkirimalevyä, joka näyttää ihan samalta kuin "oikea" kansi. Puukeskuskesta saa, maksimimitta on muistaakseni 2400x1200 mm, eli kahta ja puolta metriä pidempää ei voi tehdä siitä ilman että lattiaan tulee tyhmän näköinen poikkisauma keskelle. Tällainen levy vaan liimataan Sialla lattiaan ja se on siinä. muistaakseni siinä viitisensataa per tuo levy, eli ei mahdottoman halpaa.
Paloista sen voi tehdä myös aika helposti, loppuun jää vain enemmän hiomista ja paklausta. Otetaan rimoja, levitetään lattiaan sikaa ja ruuvataan rimat lattiaan yksi kerrallaan. Tässä tulee menetelmän jippo: rimoja ruvatessa käytetään lyhyitä ruuveja, joiden paksuus vastaa sauman paksuutta. Ruuvataan rimojen välistä eikä läpi. Tällöin ruuvin paksuus pitää rimat oikean mitan päässä toisistaan ja itse rimoihin ei tule mitään jälkiä. Ruuvinkannan alle voi laittaa prikan jos kanta ei muuten ole tarpeeksi iso. Tämän jälkeen saumaus ja loppuhionta normaalisti.
Tuli nyt yhtäkkiä mieleen että tuo ruuvas on tietysti hankalampaa jos alla on betonilattia, veneessä kun semmosia ei ole :D Silloin voi käyttää samaa ideaa kuin isojen risteilijöiden kansien tekemisessä. Siellä nääs käyytetään hiekkasäkkejä (tai oikeammin muotoonsa ommeltuja "hiekkamatoja" painona päällä. Hiekalla täytetyt jätesäkit riittävät punteiksi pitämään rimat paikallaan, vain saumojen tasaleveydestä pitää pitää huolta. Mutta siis ruuvaus käy jos lattia on vaneria tai lastulevyä. Toki vesireisteeseen tulee reikiä, mutta niiden päälle tulee sitten vastapainoksi sentin paksuinen kakku saumamassaa.
Puulajeina voi käyttää tiikkiä, irokoa (samannäköistä ja yhtä kovaa kuin tiikki, jonkin verran halvempaa) tai lämpökäsiteltyä koivua. Jos lattian lakkaa niin silloin käy melkein mikä vain muukin kovahko puu, jopa mänty.
Tiikin voi öljytä sisäkäytössä, tosin se on sitten märkänä liukas. Veneessä ja erityisesti ulkokäytössä öljytty tiikki menee läikikkäästi jos sitä ei öljyä koko ajan, ja liukkaudenkin vuoksi tiikkikantta ei pitäisi koskaan öljytä. Kylppärin lattia nyt ei keinu kauhean kovasti edes lauantaiaamuisinkaan, että siinä öljyä voi harkinnan mukaan käyttää jos haluaa tummemman pinnan.
Kyllä se ihan tehtävissä on. Sen sijaan lattialämmitykseen suhteen olen hyvin skeptinen. Yhdistelmä pintakäsittelemätöntä puuta sekä suuria lämpötila- ja kosteusvaihteluita on todella hankala. Puun kosteuseläminen on yksi juttu, mutta jos sitä vielä nopeutetaan lattialämmityksellä viin voipi mennä tikuiksi koko juttu.
Toisaalta paljas puu on sen varran lämmin joka tapauksessa että lattialämmitys ei ole edes kovin tarpeen.
Pekka
Tiikkilattian teko on helpompaa kuin veneessä, varsinkin tällaiseen puolikuivaan tilaan. Veneessä tiikkirimoja pitää taivuttaa jos johonkin suuntaan, lattianteko on helppoa kun häpän otto siihen nähden.
Ihan helpoin versio on ostaa valmista saumatua 9 mm tiikkirimalevyä, joka näyttää ihan samalta kuin "oikea" kansi. Puukeskuskesta saa, maksimimitta on muistaakseni 2400x1200 mm, eli kahta ja puolta metriä pidempää ei voi tehdä siitä ilman että lattiaan tulee tyhmän näköinen poikkisauma keskelle. Tällainen levy vaan liimataan Sialla lattiaan ja se on siinä. muistaakseni siinä viitisensataa per tuo levy, eli ei mahdottoman halpaa.
Paloista sen voi tehdä myös aika helposti, loppuun jää vain enemmän hiomista ja paklausta. Otetaan rimoja, levitetään lattiaan sikaa ja ruuvataan rimat lattiaan yksi kerrallaan. Tässä tulee menetelmän jippo: rimoja ruvatessa käytetään lyhyitä ruuveja, joiden paksuus vastaa sauman paksuutta. Ruuvataan rimojen välistä eikä läpi. Tällöin ruuvin paksuus pitää rimat oikean mitan päässä toisistaan ja itse rimoihin ei tule mitään jälkiä. Ruuvinkannan alle voi laittaa prikan jos kanta ei muuten ole tarpeeksi iso. Tämän jälkeen saumaus ja loppuhionta normaalisti.
Tuli nyt yhtäkkiä mieleen että tuo ruuvas on tietysti hankalampaa jos alla on betonilattia, veneessä kun semmosia ei ole :D Silloin voi käyttää samaa ideaa kuin isojen risteilijöiden kansien tekemisessä. Siellä nääs käyytetään hiekkasäkkejä (tai oikeammin muotoonsa ommeltuja "hiekkamatoja" painona päällä. Hiekalla täytetyt jätesäkit riittävät punteiksi pitämään rimat paikallaan, vain saumojen tasaleveydestä pitää pitää huolta. Mutta siis ruuvaus käy jos lattia on vaneria tai lastulevyä. Toki vesireisteeseen tulee reikiä, mutta niiden päälle tulee sitten vastapainoksi sentin paksuinen kakku saumamassaa.
Puulajeina voi käyttää tiikkiä, irokoa (samannäköistä ja yhtä kovaa kuin tiikki, jonkin verran halvempaa) tai lämpökäsiteltyä koivua. Jos lattian lakkaa niin silloin käy melkein mikä vain muukin kovahko puu, jopa mänty.
Tiikin voi öljytä sisäkäytössä, tosin se on sitten märkänä liukas. Veneessä ja erityisesti ulkokäytössä öljytty tiikki menee läikikkäästi jos sitä ei öljyä koko ajan, ja liukkaudenkin vuoksi tiikkikantta ei pitäisi koskaan öljytä. Kylppärin lattia nyt ei keinu kauhean kovasti edes lauantaiaamuisinkaan, että siinä öljyä voi harkinnan mukaan käyttää jos haluaa tummemman pinnan.
Kyllä se ihan tehtävissä on. Sen sijaan lattialämmitykseen suhteen olen hyvin skeptinen. Yhdistelmä pintakäsittelemätöntä puuta sekä suuria lämpötila- ja kosteusvaihteluita on todella hankala. Puun kosteuseläminen on yksi juttu, mutta jos sitä vielä nopeutetaan lattialämmityksellä viin voipi mennä tikuiksi koko juttu.
Toisaalta paljas puu on sen varran lämmin joka tapauksessa että lattialämmitys ei ole edes kovin tarpeen.
Pekka
Askartelua ja ajanhukkaa: http://www.sihistin.fi/
Mietteitä: Käsittelemätön puu imaisee helposti lattialle kaatuneen shampoon, kuran ym. Itse laittaisin mäntyä tai koivua, päälle venelakka ja saumoihin sikaflex. Mutta, töllöin pitää huolehtia tarkkaan se betonilaatan kuivuminen.
Betoni + puu on vähän hankala yhdistelmä. Jos alla on betonilaatta, niin minusta lattialämmitys + klinkkeri on yksinkertaisuudessaan luontevampi ratkaisu. Jos taas pohjalla on puurakenne, niin idea voisi olla kiva. Kaatojen järjestäminen puulattiaan vain menee aika nypertämiseksi.
Meillä on tekeillä myöskin kylppäri talon laajennusosaan, tällä hetkellä suunnitelma on, että ei tehtäisi betonilaatalle, vaan hengittävä pohja puukuituvilloineen, sitten lattia mahdollisesti 30 mm filmivaneripaloista, johon alustavat kaadot jo koolinkeihin, saumat sikaflexillä. Karkea pinta vaneristä ylöspäin, siihen tartuntapriimeri ja vesieristys, sitten saneerauslaasti kaatoineen ja lattialämmityskaapeli, ja lopuksi laatoitus.
Filmivaneriin voisi tietysti ajatella ruuvaavansa matalilla ruuveilla lautaakin, ja sikaflexi päälle. Tällöin varsinaisena vesieristeenä toimisi venelakka + sikaflex? Alustana oleva filmivaneri + sikaflex pitäisi kestää vettä myöskin, eikö näin ole tehty veneitäkin? Tällöin lattialämmitys jää pois. Mutta onhan noita pattereitakin, ja puulattia tuntuu lämpimältä.
Betoni + puu on vähän hankala yhdistelmä. Jos alla on betonilaatta, niin minusta lattialämmitys + klinkkeri on yksinkertaisuudessaan luontevampi ratkaisu. Jos taas pohjalla on puurakenne, niin idea voisi olla kiva. Kaatojen järjestäminen puulattiaan vain menee aika nypertämiseksi.
Meillä on tekeillä myöskin kylppäri talon laajennusosaan, tällä hetkellä suunnitelma on, että ei tehtäisi betonilaatalle, vaan hengittävä pohja puukuituvilloineen, sitten lattia mahdollisesti 30 mm filmivaneripaloista, johon alustavat kaadot jo koolinkeihin, saumat sikaflexillä. Karkea pinta vaneristä ylöspäin, siihen tartuntapriimeri ja vesieristys, sitten saneerauslaasti kaatoineen ja lattialämmityskaapeli, ja lopuksi laatoitus.
Filmivaneriin voisi tietysti ajatella ruuvaavansa matalilla ruuveilla lautaakin, ja sikaflexi päälle. Tällöin varsinaisena vesieristeenä toimisi venelakka + sikaflex? Alustana oleva filmivaneri + sikaflex pitäisi kestää vettä myöskin, eikö näin ole tehty veneitäkin? Tällöin lattialämmitys jää pois. Mutta onhan noita pattereitakin, ja puulattia tuntuu lämpimältä.
-
Pekka Huhta
- Moderaattori
- Viestit: 3433
- Liittynyt: Ma Loka 18, 2004 15:40
- Paikkakunta: Espoo
Filmivaneri on vähän penseää ainetta, siihen tarttuu liima huonosti. Jos ja kun laittaa niin laittaa sitten sitä viirapintaista karkea puoli päällepäin.
Mutta mutta, en mä kyllä lakattua kansilattiaa viitsisi tehdä kosteaan tilaan, kun tietää millainen savotta sen putsailussa ja huollossa on veneessäkin. Kyllähän kuivissa tiloissa on mäntylattiaa lakattuna, mutta jos siinä kävellään märillä varpailla ja se on muuten saunan vieressä niin kyllä sen aina kolmen vuoden välein saa lakata uusiksi. Lakka pehmeän sikafleksin päällä on huono juttu veneessäkin vaikka ne nyt sentään lakataan vuosittain.
Siinä olen kyllä samaa mieltä että betonilattian päälle puinen laivankansilattia on vähän keinotekoisen tuntuinen, mutta liimaahan ne tiikkilankkuja isojen risteilijöidenkin kansiin.
Pekka
Mutta mutta, en mä kyllä lakattua kansilattiaa viitsisi tehdä kosteaan tilaan, kun tietää millainen savotta sen putsailussa ja huollossa on veneessäkin. Kyllähän kuivissa tiloissa on mäntylattiaa lakattuna, mutta jos siinä kävellään märillä varpailla ja se on muuten saunan vieressä niin kyllä sen aina kolmen vuoden välein saa lakata uusiksi. Lakka pehmeän sikafleksin päällä on huono juttu veneessäkin vaikka ne nyt sentään lakataan vuosittain.
Siinä olen kyllä samaa mieltä että betonilattian päälle puinen laivankansilattia on vähän keinotekoisen tuntuinen, mutta liimaahan ne tiikkilankkuja isojen risteilijöidenkin kansiin.
Pekka
Askartelua ja ajanhukkaa: http://www.sihistin.fi/
Lukaisit ehkä huolimattomasti, mainitsin nimenomaan että karkea pinta päälle + tartuntapriimeri. Idea on kosteiden tilojen ammattisuunnittelijalta. Hän epäili, että vesieristys saattaa haprastua parin, kolmen vuosikymmenen kuluessa, ja arveli että filmivanerilla rakenteelle saataisiin parikymmentä vuotta lisäaikaa.