maanma kirjoitti:Kivivilla 100mm lisäksi katossa (15,3eur/3,42m2) 80m2 menekki 24pkt 370eur.
Meinaatko että pelkät villat heität seinään ilman mitään pinnoitteita? :) Oikeaoppisesti lisälämmöneriste tulisi laittaa ulkopuolelle ja yleensä siihen päälle tulee uusi lautaverhous (+tuulensuojalevyt). Mutta mikäli verhous on menossa muutenkin uusiksi niin silloinhan lisälämmöneristys ei olekaan enää niin kallis operaatio. Mutta tuskin kovin monessa tapauksessa lisäeristyksissä jäädään kustannuksissa pelkkiin villoihin.
RM-talon kun tekee tiiviiksi ilmanvaihtokone lämmöntalteenotolla tulee eteen.Talossani on seinissä lisävillat ja yläpohjassa.SÄHKÖÄ MENEE 131euron arvosta kuussa ja kolme kerrosta on lämmintä tilaa.(n.90kerros).Edellinen omistaja laittoi villat ja itse olen miettiny ilmanvaihtokonetta.Takkaa kun ahkerasti käyttää sähkölasku pysyy aisoissa.ilmalämpöpumppu asentaja lupas 30% säästön,mutta en jaksanut uskoa.
Ei eristeitä tietenkään laiteta ilman pinnoitteita. Mutta eipä meillä niitä laitella ilman, että yleensä vähintään tapetti pinnatkin on menossa uusiksi. Eikä ole tarkoitus laittaa eristeitä pintaan (seinissä), vaan purun tilalle.
Yläpohjassa uusi villa tulee uloinmaksi välipohjan yläpintaan.
Ja montakohan sataa kilowattia vuodessa (55 vuoden ajan) se yksi purueristämätön pystyväli kulutti vuodessa, ennen kuin tämä eristeen puuttumisen rakennusvirhe tuli korjatuksi.
Ei olisi ihan helposti löytynyt, kun ylhäällä oli purua 40cm. Lämpökuvauksella olisi tietysti löytynyt, mutta kuinka moni sellaisen teettää?.
Karkea laskelma keskikulutuksesta osoittaa, että jos on purueristeinen talo villoitettu ja sähkökulu on 131eur/kk=1572e/v niin villoitta se kulu olisi ainakin 153eur/kk=1840e/v.
Itsellä RM-remontti yläkerrassa menossa. Tässä vähän omia kokemuksia sähkönkulutuksesta....
Eli peruslähtökohta oli pari vuotta sitten sellainen, että yläkertaan ei ollut koskettu, alakerta peruskorjattu ja sähkölämmitys asennettu. Leivinuuni ollut ahkerassa käytössä ja myöskin puukiuas (2-3krt viikossa). Ilmanvaihto oli painovoimainen.
Tällöin sähkönkulutus on ollut vuositasolla 16000-18000kWh.(Yläkerta siis ollut lähes kylmänä.)
Viime talveksi saimme yläkerran eristettyä (SPUn eristeillä) ja lisäksi yläpohjaan puhalsimme ~20cm lisävillaa. Lisäksi edelliskesänä saimme koneellisen ilmanvaihdon toimimaan (pyöriväkennoinen). Sähkönkulutus ei noussut yhtään, vaikka lämmin tilavuus karkeasti ottaen tuplantui. Uskoisin tämän olevan eristeiden ja tuon LTO:n yhteisvaikutuksen tulos.
Nyt vielä viime viikolla asennettiin ILP,joten saa nyt sitten nähdä, mitenkä sähkönkulutus muuttuu talven aikana....
Olen tässä mietiskellyt kuinkahan paljon vaikuttaa, ettei järjestelmässämme ole sunttia?
Pattereissa kiertää siis varaajan lämpöinen vesi, jota termarit katkovat.
Patterit ovat harvemmin kokonaan lämpimät, vaan yleensä yläreuna on kuuma, ja alareuna kylmä.
Suntti on pitänyt tuohon hommata jo melkein vuoden ajan, mutta eipä ole ollut aikaa (hyvä selitys).
Tuoko suntin + automaattisen kiertovedenlämmönsäätimen lisäys järjestelmään rahallista säästöä käytössä. Vai lisääkö se ainoastaan asuinmukavuutta, kun patterit eivät ole niin pirun kuumat. Varmaan tuo myös säästäisi lämmitysjärjestelmää (putkia), lämmönvaihtelu kun olisi paljon pienempi?
Täysvaraava sähkölämmitys vesipattereilla siis kyseessä...
Kyselin jo joskus aikaisemmin samasta asiasta, mutta silloin hieman eri kantilta.
maanma kirjoitti:Kyllä suntti on must -juttu, mutta Ouman ei toimi vapaakierrolla.
Ouman on puhtaalle kiertovesi-sähkö-öljylämmittäjälle suntin käännöstä vapauttava väline. Hinnat lähtee 300e -
Aivan aivan, tarkoitin siis suntin + säätimen lisääminen = suurempi vaikutus kuin suntilliseen järjestelmään säätimen lisääminen.
Niin, ja meillä ei ole vapaata kiertoa, vaan on kiertovesipumppu.
Mutta ei vaan ole sunttia, eli olisikohan tuo joskus ollut vapaalla kierrolla, mutta lisätty pumppu jossain vaiheessa. Eikös vapaassa kierrossa pidä olla aika paksut putket jotta se toimisi kunnolla?
Ite poltan puuta niin paljon kun vaan kerkee ja pystyy hyvin on sähkölasku toistaiseksi pysynyt kondiksessa ainoo mikä vie enemmän sähköö on varaaja mutta sen kanssa nyt pärjää (koska olen rapsinut kaikki sähköpatterit pois seinästä) yhden vara patterin hommasin (sellaisen öljytäytteisen) sitäkin 2 talven aikana on alle 10 kertaa käytetty silloinkin max 1 h kerrallaan !!!
Puut olen joko saanut raksoilta tai pilkka hintaan ostamalla tai "omasta" metästä tekemällä
Näin se on että puita polttamalla selviää "laiskempikin mies" ainakin näistä leudoista syyskeleistä täysin ilman sähköpattereita.Saa sitten nähdä jaksaako tätä puurallia vielä sydäntalvella yhtä ahkerasti suorittaa..
Luultavasti kyllä aika usein,koska on se puulämpö niin mukavaakin sitten nautiskella kamiinoista ja takoista :)
Onhan niitä pikkukonstejakin sitten koko joukko millä voi hiukan säästää.Yritetään ajastaa pyykkikone yöksi,samoin tiskari (sitten kun se joskus tulee uusittuun keittiöön).Jos tehdään uunissa ruokaa,jätetään esilämmitys pois.Vaimoke ei sitä kyllä ole vielä sisäistänyt enkä viitsi motkottaa-naiset nyt tykkää esilämmityksistä enempi muutenkin.Lämpimän suihkun suhteen säästellään tavallaan aina silloin kun teinitytöt eivät ole kotona,samoin lamput eivät jää silloin palamaan koko yöksi tai päiväksi.
Kylmälaitteista sen verran että vasta uusimmissa pakastimissa on niin paksut eristeet että niitä voi sanoa melko taloudellisiksi.Koneiston ominaisuudet eivät niinkään vaikuta sähkönkulutukseen vaan tärkein asia on eristeen laatu.Se on halpaa mutta kumma että siinä on pitänyt muka säästää.No ehkä tilaa siinä on säästetty jos jotain..Olen nähnyt eräällä kaverilla jopa lisäeristykset lämminvesivaraajankin ympärillä,laittoi ne heti uutena jo.Kuulemma mittausten mukaan huomattava vaikutus.
Eli meillä 85 neliöö ja sähkön kulutus vuodessa on hieman alle 5000 KW/h toki tossa neliö määrään tulee extraa vielä saunasta pesuhuoneesta joita ei ole laskettu mukaan tohon lukemaan (ja tietenkin vintti) ja ihmisiä perheessä on 2 aikuista ja kaksi pikkuihmistä
Talon Neliöt noin 85 neliö + Alakerta puolet lämmintä (remontoitu 2009) ja puolet viileää. + Vintti (Kylmä)
Pösön kulutus:
Rellun kulutus:
Meillä 120-luvun hirsitalo, joka nyt jokapuolelta lisäeristetty. Asumismukavuutta ainakin lisää, tosin vielä ei ole pakkasia ollut, joten ei realistista kuvaa siitä, kuinka lattiat kylmät talvella.
Lämmitysmuotona sähköpatterit, ja lisäsiivessä sähkkäyttöinen lattialämmitys (sauna, wc, kodinhoitotila, eteinen).
Sähköpattereita ei ole vielä laitettu päälle, vaan lämmitetty uuneilla. Puut rakennusjätettä ja oman metsän puita.... mies nauttii suuresti muutamista kevättalven viikoista kun saa tehdä metsätöitä hevosen kanssa.
Meillä vain painovoimainen ilmanvaihto, myös pesuhuoneessa - siellä tuuletusputki koko ajan auki: katosta lähtee ja tekee 90 asteen mutkan.
Maatalousmessuilla oli pellettitakkaesittelijä, joka kertoi että heidän uudet asiakkaansa ovat entisten naapureita Takat pieniä ja keveitä, en enää muista yksityiskohtia, mutta tosi edulliseksi tuli heidän laskelmiensa mukaan lämmitys. Siis halvempaa ja helpompaa kuin polttopuilla lämmitys.
