Kellarin lattia - helpoin tapa?

[Matti Alander]

Eps eristeen eristyskyky kasvaa jonkin verran levyjä kovennettaessa ja alkaa kovemmassa päässä olla jo hyvin lähellä suulakepuristettuja Eps- levyjä, eli Finfoamia ja Styrfoamia.
Molemmissa ongelmaksi alkaa käydä vesihöyrynvastuksen suuruus, jolloin kellarinlattian alaspäin kuivuminen tyrehtyy.
Lisäksi kovemmatkaan levyt eivät ole vettymättömiä, ne vain vettyvät hitaammin. Siksi olisi tärkeää, että vesihöyrynvastus olisi mahdollisimman pieni, jotta kosteus voisi purkautua ulos lämmöneristeestä.
Salaojittavien lämmöneristeiden eristyskyky on hyvä, lattia Styroxin luokkaa ja niiden vesihöyrynvastus on olematon. Näin aikaansaadaan voimakas kuivaava vaikutus alaspäin kohti maaperää, eikä eriste käytännössä pysty vettymään.
Kosteusteknisesti ajatellen maan eristyskykyä ei voi hyödyntää, koska tämä aiheuttaa maaperään lämmön termisen sitoutumisen rakennuksen alla. Kun maaperä lämpiää riittävästi, alkaa kosteusvirta suuntautumaan vesihöyrynä huonetilaan. Mitä huonompi eristys ja mitä korkeampi huonelämpötila, sitä nopeammin maaperä saadaan lämpiämään. Lattialämmityksellä on myös nopeuttava osuutensa asiassa.
Mikäli rakenteet ovat sellaiset, että vesihöyryä voi nousta ylöspäin maaperästä, ei tiiviitä pintoja saisi olla estämässä vesihöyryn liikehdintää.
Tällöin muovikalvot ja vesihöyrytiiviit lämmöneristeet alkavat helposti haitata rakenteiden toimintaa.
2 cm:n eristepaksuutta ei voi pitää mitenkään riittävänä missään olosuhteissa kellarinlattiassa ja mikäli eriste tosiaankin on vielä höyrynvastukseltaan hyvä, ovat ongelmat lähivuosina melkoisen varmoja.

[sakkoa]

Ei sen etanadynamiitin käyttöä kannata vältellä.Työtöhän siinä tietysti on
koska reikien on oltava 28-32 millisiä sekä suht tiheessä.Itse pudottelin
edellisen asunnon etupihalta kalliota puolisen metriä.n.15 neliön alalta.
(aikaa kyllä kuluu,mutta kyllä ne halkeamat sieltä ilmestyy.)