Kuten jo aikaisemmin totesinkin, ilmastointiasioissa on paljon hypetystä liikkeellä ja tunteita pinnassa. Kenelles jäi vielä nenään niitä papuja?
Ilmanvaihdosta
-
pakoistinen
- Jäsen
- Viestit: 483
- Liittynyt: Pe Syys 09, 2005 9:41
- Paikkakunta: helsinki
- Viesti:
MM, tottapa höriset - huipparin ajattelin asennuttaa käsisäädettäväksi, jolloin voin pistää sen päälle kun tulee kuuma tai on kosteaa, ja kytkeä pois kun painovoimaa on taas tarpeeksi. Turha sitä kai on koko ajan huudattaa. Samaan putkeen voi sitten imeä vähän mitä vaan käryjä jos jaksaa vaikka haaroittaa imuputken useampaankin paikkaan.
Kuten jo aikaisemmin totesinkin, ilmastointiasioissa on paljon hypetystä liikkeellä ja tunteita pinnassa. Kenelles jäi vielä nenään niitä papuja?
Kuten jo aikaisemmin totesinkin, ilmastointiasioissa on paljon hypetystä liikkeellä ja tunteita pinnassa. Kenelles jäi vielä nenään niitä papuja?
Entisajan rakentajilla kyllä oli tietty muutaman sadan vuoden kokemusperinne puun käytöstä rakentamisessa. Tämän rmt-rakennustyypin perusmallin saneli (mm.) ajan tiilipula: yhden hormin ympärille rakennettiin kun ei tiiliä saanut useampiin. Tuon P&M:n ajatusrakennelman ampuu alas jo se, että tiilipulasta huolimatta saunaa ei rakennettu sinne minne sen helpoiten olisi saanut eli kellariin vaan erilliseksi.
Eikä muuten kovin monessa vanhemmassa puutalossa löydy kellarisaunaa, vaikka noita sentään muutama on pitkin ja poikin tätä maata tehtykin...
Jos teillä P&M onkin holvattu rossipohja niin läheskään kaikissa rmt:ssä/muissa puutaloissa ei: eli niissä höyry ylös mennessään menee alapohjaan... Jos höyrytiiviys olisi noin helppoa tehdä pelkällä puulla kuin esität, niin mihin ihmeeseen sitten muita materiaaleja edes tarvitaan?
Tuo MM:n puuhellan (tai muun tulisijan) käyttö on juuri oikein painovoimaisen iv:n talossa. Sadekesänäkin kannattaa välillä pitää pientä kynsivalkeaa kakl- tai peltiuunissa, peltiä vain ei suljeta (ja saman tekee uudempien mallien kesäpeltisysteemi)
[ja sitten ensin
ja:] Tuo kellarin kuvapari on siis a) kuuskymmentä vuotta vanha kiviseinä, jossa edellisen omistajan uudistusinnon aiheuttama kosteusongelma, ja b) vuoden vanha korjaus? ei vaiskaan, nyt hernesoppaa keittämään...
Eikä muuten kovin monessa vanhemmassa puutalossa löydy kellarisaunaa, vaikka noita sentään muutama on pitkin ja poikin tätä maata tehtykin...
Jos teillä P&M onkin holvattu rossipohja niin läheskään kaikissa rmt:ssä/muissa puutaloissa ei: eli niissä höyry ylös mennessään menee alapohjaan... Jos höyrytiiviys olisi noin helppoa tehdä pelkällä puulla kuin esität, niin mihin ihmeeseen sitten muita materiaaleja edes tarvitaan?
Tuo MM:n puuhellan (tai muun tulisijan) käyttö on juuri oikein painovoimaisen iv:n talossa. Sadekesänäkin kannattaa välillä pitää pientä kynsivalkeaa kakl- tai peltiuunissa, peltiä vain ei suljeta (ja saman tekee uudempien mallien kesäpeltisysteemi)
[ja sitten ensin
ja:] Tuo kellarin kuvapari on siis a) kuuskymmentä vuotta vanha kiviseinä, jossa edellisen omistajan uudistusinnon aiheuttama kosteusongelma, ja b) vuoden vanha korjaus? ei vaiskaan, nyt hernesoppaa keittämään...jmattis:
"Tuon P&M:n ajatusrakennelman ampuu alas jo se, että tiilipulasta huolimatta saunaa ei rakennettu sinne minne sen helpoiten olisi saanut eli kellariin vaan erilliseksi."
kirjoitin näin:
- Pesutilojen vieminen kellariin taas oli useimmiten täysin mahdotonta koska sieltä ei saatu järjestymään viemäröintiä. Eikä silloin ollut Biltemaa, josta olisi töitten jälkeen pyörän tarakalla hakenut halvan uppopumpun pesuvesien nostamiseksi viemäröintikorkeuteen.
......Siinä syy miksi ei rakennettu
Usko nyt jo: meillä ei ole "holvattu rossipohja" vaan betoniholvinen KELLARI.
"Tuon P&M:n ajatusrakennelman ampuu alas jo se, että tiilipulasta huolimatta saunaa ei rakennettu sinne minne sen helpoiten olisi saanut eli kellariin vaan erilliseksi."
kirjoitin näin:
- Pesutilojen vieminen kellariin taas oli useimmiten täysin mahdotonta koska sieltä ei saatu järjestymään viemäröintiä. Eikä silloin ollut Biltemaa, josta olisi töitten jälkeen pyörän tarakalla hakenut halvan uppopumpun pesuvesien nostamiseksi viemäröintikorkeuteen.
......Siinä syy miksi ei rakennettu
Usko nyt jo: meillä ei ole "holvattu rossipohja" vaan betoniholvinen KELLARI.
-
Harry
Olet oikeassa, enemmän ja vähemmän edellisen asukkaan aikaansaannoksia. Sisäpuolisen seinän olisi saanut jättää tekemättä ennen eristystä. Toisaalta ei se seinä mihinkään olisi kuivanut, vaikka sitä sisäseinää ei olisi ollutkaan.jmattis kirjoitti: [ja sitten ensin
Viimeksi muokannut Harry, Ke Loka 26, 2005 13:50. Yhteensä muokattu 2 kertaa.
Jmattiksella oli selkeä näkemys myös kivipintojen käyttäytymisestä joten kirjoitetaanpa sitten välillä betonipintojen ja muurattujen pintojen kosteusongelmista.
jmattiksen mukaan:
"Kellarisauna ilman höyrytiivistä rakennetta voi olla ongelma muuratulle pinnoille (->hometta ->terveyshaittoja)"
-Opiskellessani Helsingissä 70-80-luvuilla, asuin muutaman vuoden yli sata vuotta vanhassa kivitalossa. Kylppäri oli alkuperäisessä kunnossaan eli vesieristeenä oli kolme riviä laattoja ammeen viereisillä seinillä ja sama lavuaarin yläpuolella. Muuten pelkästään maalaus rapatuissa tiiliseinissä. Ilmanvaihto oli sen verran puutteellista että kylpemisen tai pyykinpesun jälkeen ei vesihöyryn läpi juuri tietään ulos löytänyt. Ei sitä jmattiksen hometta kuitenkaan missään ollut. Eikä ollut myöskään talon täystiilisten ulkoseinien ulkopinnoilla vaikka ne olivat varmaan ehtineet kastua miljoonia kertojia viistosateissa. Kyllä, ne pääsivät kuivumaan! No, jotkut älypäät kosteudeneristäjät tietenkin ryhtyivät jossakin välissä "kosteuseristämään" Helsinginkin rapattuja kivitaloja tiiviillä maalipinnoilla ja loppu onkin historiaa.
Muurattujen seinäpintojen kuivumista ajattelin kellarissakin tapahtuvan kun on lämmin tila, koneellinen poisto ja ilmankuivain. Mutta EI vesieristeitä maata vasten olevassa mahdollisesti kostuvassa ulkoseinässä. Mutta kai se siten homehtuu kun jmattis niin sanoo. Ja tulee terveyshaittoja. No, voi polttaa rauhassa tupakkia edelleenkin kun sairastuu kuitenkin siihen homeeseen.
Lainaus jmattikselta:
"Jos höyrytiiviys olisi noin helppoa tehdä pelkällä puulla kuin esität, niin mihin ihmeeseen sitten muita materiaaleja edes tarvitaan? "
- Siinä Howerin saunideassa (kokopuinen loota irti kivirakenteisista seinistä, tuulettuvat ilmaraot, koneellinen poisto, ilmankuivain ym...) mielestäni ei tarvitakaan. On se ihan riittävän höyrytiivis kun pitää mielessään että saunaan yleensä laitetaan ovikin jota välillä avataan.
Siitähän puhe oli.
Ihan eri asia jos rakennellaan saunoja kiinni puurakenteisiin villa/puru/mössö-seiniin.
jmattiksen mukaan:
"Kellarisauna ilman höyrytiivistä rakennetta voi olla ongelma muuratulle pinnoille (->hometta ->terveyshaittoja)"
-Opiskellessani Helsingissä 70-80-luvuilla, asuin muutaman vuoden yli sata vuotta vanhassa kivitalossa. Kylppäri oli alkuperäisessä kunnossaan eli vesieristeenä oli kolme riviä laattoja ammeen viereisillä seinillä ja sama lavuaarin yläpuolella. Muuten pelkästään maalaus rapatuissa tiiliseinissä. Ilmanvaihto oli sen verran puutteellista että kylpemisen tai pyykinpesun jälkeen ei vesihöyryn läpi juuri tietään ulos löytänyt. Ei sitä jmattiksen hometta kuitenkaan missään ollut. Eikä ollut myöskään talon täystiilisten ulkoseinien ulkopinnoilla vaikka ne olivat varmaan ehtineet kastua miljoonia kertojia viistosateissa. Kyllä, ne pääsivät kuivumaan! No, jotkut älypäät kosteudeneristäjät tietenkin ryhtyivät jossakin välissä "kosteuseristämään" Helsinginkin rapattuja kivitaloja tiiviillä maalipinnoilla ja loppu onkin historiaa.
Muurattujen seinäpintojen kuivumista ajattelin kellarissakin tapahtuvan kun on lämmin tila, koneellinen poisto ja ilmankuivain. Mutta EI vesieristeitä maata vasten olevassa mahdollisesti kostuvassa ulkoseinässä. Mutta kai se siten homehtuu kun jmattis niin sanoo. Ja tulee terveyshaittoja. No, voi polttaa rauhassa tupakkia edelleenkin kun sairastuu kuitenkin siihen homeeseen.
Lainaus jmattikselta:
"Jos höyrytiiviys olisi noin helppoa tehdä pelkällä puulla kuin esität, niin mihin ihmeeseen sitten muita materiaaleja edes tarvitaan? "
- Siinä Howerin saunideassa (kokopuinen loota irti kivirakenteisista seinistä, tuulettuvat ilmaraot, koneellinen poisto, ilmankuivain ym...) mielestäni ei tarvitakaan. On se ihan riittävän höyrytiivis kun pitää mielessään että saunaan yleensä laitetaan ovikin jota välillä avataan.
Siitähän puhe oli.
Ihan eri asia jos rakennellaan saunoja kiinni puurakenteisiin villa/puru/mössö-seiniin.
minun mielestäni kyllä annat melkoisen vaarallista neuvontaa, erityisesti tuntematta sitä hirsisaunakysyjän talon rakennetta eli onko siellä mössölattia ja mössöseinä vai Holvattu Kellari.
ks. vaikka museoviraston 'kosteat tilat' korjauskortti... mutta ihan kiva että näitä mielipiteitä on laidasta laitaan.
betonista ja homeesta on kyllä (tästäkin) ihan VTT:nkin tutkimuksia, mutta jos menet mieluummin tuolla 'meilläkin kerran helsingissä' asenteella niin sen kun. tuossa just kyllä harryn kuvissa oli esimerkki huonolla korjauksella terveelle perusrakenteelle aiheutuneesta homekasvusta joka siis taas jouduttiin korjaamaan...
ks. vaikka museoviraston 'kosteat tilat' korjauskortti... mutta ihan kiva että näitä mielipiteitä on laidasta laitaan.
betonista ja homeesta on kyllä (tästäkin) ihan VTT:nkin tutkimuksia, mutta jos menet mieluummin tuolla 'meilläkin kerran helsingissä' asenteella niin sen kun. tuossa just kyllä harryn kuvissa oli esimerkki huonolla korjauksella terveelle perusrakenteelle aiheutuneesta homekasvusta joka siis taas jouduttiin korjaamaan...
rautalangasta....
Jmattis, otetaanpa vielä uusiksi tämä kysymys: Miksi saunaa ei rakennettu kellariin alunperin?
kun itse kirjoitin näin:
- Pesutilojen vieminen kellariin taas oli useimmiten täysin mahdotonta koska sieltä ei saatu järjestymään viemäröintiä. Eikä silloin ollut Biltemaa, josta olisi töitten jälkeen pyörän tarakalla hakenut halvan uppopumpun pesuvesien nostamiseksi viemäröintikorkeuteen.
vastasit:
"Tuon P&M:n ajatusrakennelman ampuu alas jo se, että tiilipulasta huolimatta saunaa ei rakennettu sinne minne sen helpoiten olisi saanut eli kellariin vaan erilliseksi."
Jmattis, Mitä sinä ammuit alas ja millä?
kun itse kirjoitin näin:
- Pesutilojen vieminen kellariin taas oli useimmiten täysin mahdotonta koska sieltä ei saatu järjestymään viemäröintiä. Eikä silloin ollut Biltemaa, josta olisi töitten jälkeen pyörän tarakalla hakenut halvan uppopumpun pesuvesien nostamiseksi viemäröintikorkeuteen.
vastasit:
"Tuon P&M:n ajatusrakennelman ampuu alas jo se, että tiilipulasta huolimatta saunaa ei rakennettu sinne minne sen helpoiten olisi saanut eli kellariin vaan erilliseksi."
Jmattis, Mitä sinä ammuit alas ja millä?
-
Harry
Korjataan sen verran, että noissa minun kuvissani EI ole missään tippaakaan hometta. Tuo valkoinen tuossa yläkuvassa on jäätä!jmattis kirjoitti:harryn kuvissa oli esimerkki huonolla korjauksella terveelle perusrakenteelle aiheutuneesta homekasvusta joka siis taas jouduttiin korjaamaan...
Kun kivijalka oli eristämätön, pääsi pakkanen ja kosteus kivijalan läpi kellariin heittämällä. Lisäksi kellarissa vallitsi lähes 100 prosenttinen ilmankosteus ja suurin osa lattiasta oli maapohjalla.
Ainakin minä olen nyt tyytyväisempi, kun ilmankosteus on pudonnut 65 prosenttiin. Ero vanhaan on todella huomattava, kylmä, kostea ja tunkkainen ilma on poissa.
Viimeksi muokannut Harry, Ke Loka 26, 2005 13:35. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Tuotanoin...
Kun minä olen se vastuuton ja annoin "vaarallista neuvontaa" esitellessäni sitä "puusaunaa" kellariin niin yritän vielä selittää. Tämä on pelkkää toistoa ja tuskin tätä kukaan enää jaksaa lukea....mutta jmattiksen kohdalla tuntuu joskus olevan semmonen hyvää päivää/kirvesvartta-meininki joten rautalangasta yritän nyt vielä kerrran minäkin.
Kysymys on meidän talon olosuhteista ja rakenteista, jmattis, ja toin sen aivan hyvin esille, enkä todellakaan puhunut rossipohjan alle rakennettavasta saunasta.
Lähtökohdat:
Vanha pesutila (n12,5m2) lämpimässä kellarissa, ei havaittavia kosteusvaurioita, ei hometta. Kaksi yläikkunaa.
betonilattia(kaksoislaatta), rivinteeratut ulkoseinät (se ilmarako lämmöneristeenä, ulkopuolella patolevy), yksi kantava betoniseinä, yksi laatan päältä lähtevä tiiliseinä, katossa betoniholvi (jossa jonkinlainen sivelty "kosteussulku" alapinnassa).
En luota siihen, että M.Alanderin esittämä "vesipumppu"-levy toimisi niin täydellisesti, että ulkoseinät pysyisivät kuivina kapillaarisesta kosteudesta. Ja muutenkin Alanderin esitys sisä-ja ulkopuolisesta eristämisestä kosteusulkuineen monimutkaisuutensa vuoksi epäilyttää. Siksi edelleen sisäänpäin kuivuva rakenne.
Alapohja:
Ylempi laatta ja sepelit pois, alempi laatta jätetään paikoilleen. Laatan päälle liittolaatta (45 mm profiili, betonia 90mm)irrotettuna alemmasta laatasta esim. alumiiniprofiilien avulla. Näin liittolaatan avulla tehtävä pintalaatta on täydellisesti irti kosteasta pohjalaatasta ja niiden väliin jää ilmarako.
Pintalaattahan pääsee kuivumaan ainoastaan ylöspäin joten varmuuden välttämiseksi mitään vesieristyksiä ei asennetta. Vesipattereiden lisäksi lievä lattialämmitys mukavuuden takia. Pintaan keraaminen laatta. Lopputuloksena on lämmin kuiva kivilattia johon kosteutta ei nouse alapuolelta. Jos vettä sattuu hölähtämään laatoitukselle ja kosteutta menee laattaan asti niin siinähän se kuivuu itsestään ylöspäin.
Löylyhuone:
Rakenne niinkuin sen olen esittänyt. Tukeva "puulaatikko" Irti seinistä n 50mm, lattiasta ja katosta. Puutavaran paksuus seinissä väh. 4---5 tuumaa, löylyhuoneen katossa n.30..45 mm paksua ponttilankkua tuettuna löylyhuoneen puuseiniin.Irti betoniholvista, ilmarako.
Laitetaan viela vaikka pyörät alle niin saa siirrettyä helposti ja pääsee rapsuttelemaan ne homeet pois tiilimuurauksesta.... :)
Verhoukset:
Pesuhuoneen seinät: 40..50mm koolaus (ilmarako rivinteeratusta tiiliseinästä), siihen kiinni 25...30mm pontattu lankku. Tai ~ 20mm:n lakattu koivuvaneri (ruuvikiinnitys tarkistuksia varten). Ilmarako verhouksen alareunaan.
Pesuhuoneen kattoverhous 15...20mm pontattu paneeli, rimoitus ja tuulettuva ilmarako ennen betoniholvia.
Ilmankierto kattoverhousten ja seinäverhousten välillä varmistetaan.
Erillinen, altaalla varustettu suihkukaappi.
Rakennedetaljit luonnosasteella, en jaksa sanallisesti niitä selittää. Laitan joskus kuvia.
Ilmanvaihto:
Koneellinen poisto. Poistoventtiilit löylyhuoneessa ja suihkukaapissa. Korvausilmaa kierrätetään myös saunan katon päältä, seinien takaa ja pesuhuoneen puuverhousten takaa poistokanavaan.
Lisäksi ilmankuivain pesuhuoneeseen, jonne sijoitetaan myös pyykkikone. Pyykin kuivausta harrastetaan yhdessä pesuhuoneen nurkassa.
Luulen että 90% löylyhuoneen kosteudesta menee suoraan poistokanavaan samoin suihkukaapin kohdalla. Loput hoituu ilmankuivaimella. Rakenteet yksinkertaisia ja selkeitä, irti vanhoista rakenteista (ihan niinkuin Museviraston ohjekortissakin suositellaan), tuulettuviakin.
Ja jos jokin kostuu niin pääsee kuivumaankin kun ei ole niitä folio-muovi-vesieriste-räpellyksiä vasten vanhoja kiviseiniä. Ja mikä tärkeintä kuivuu myös ne kapillaariset kosteudet.
Jo nyt on p...le jos tässä jotain ongelmia tulisi.
Mulla on periaattena asettaa kyseenalaiseksi vähän kaikki asiat ja etsiä uusia simppeleitä ratkaisuja. Täällä niitä voi testata, toivottavasti joku vielä löytää tästä ihan oikeastikin jonkun vian. Joku muu perustelu kuin "että ei alunperinkään...." Eikä putkimiehen kertomuksia semmosista kellarisaunoista jotka on tehty muoveilla ja villoilla.
Jos ei löydy niin teenpähän ajattelemallani tavalla vaikka ihan piruuttani.
Kerron palstalla 20:n vuoden kuluttua miten kävi. :)
Kun minä olen se vastuuton ja annoin "vaarallista neuvontaa" esitellessäni sitä "puusaunaa" kellariin niin yritän vielä selittää. Tämä on pelkkää toistoa ja tuskin tätä kukaan enää jaksaa lukea....mutta jmattiksen kohdalla tuntuu joskus olevan semmonen hyvää päivää/kirvesvartta-meininki joten rautalangasta yritän nyt vielä kerrran minäkin.
Kysymys on meidän talon olosuhteista ja rakenteista, jmattis, ja toin sen aivan hyvin esille, enkä todellakaan puhunut rossipohjan alle rakennettavasta saunasta.
Lähtökohdat:
Vanha pesutila (n12,5m2) lämpimässä kellarissa, ei havaittavia kosteusvaurioita, ei hometta. Kaksi yläikkunaa.
betonilattia(kaksoislaatta), rivinteeratut ulkoseinät (se ilmarako lämmöneristeenä, ulkopuolella patolevy), yksi kantava betoniseinä, yksi laatan päältä lähtevä tiiliseinä, katossa betoniholvi (jossa jonkinlainen sivelty "kosteussulku" alapinnassa).
En luota siihen, että M.Alanderin esittämä "vesipumppu"-levy toimisi niin täydellisesti, että ulkoseinät pysyisivät kuivina kapillaarisesta kosteudesta. Ja muutenkin Alanderin esitys sisä-ja ulkopuolisesta eristämisestä kosteusulkuineen monimutkaisuutensa vuoksi epäilyttää. Siksi edelleen sisäänpäin kuivuva rakenne.
Alapohja:
Ylempi laatta ja sepelit pois, alempi laatta jätetään paikoilleen. Laatan päälle liittolaatta (45 mm profiili, betonia 90mm)irrotettuna alemmasta laatasta esim. alumiiniprofiilien avulla. Näin liittolaatan avulla tehtävä pintalaatta on täydellisesti irti kosteasta pohjalaatasta ja niiden väliin jää ilmarako.
Pintalaattahan pääsee kuivumaan ainoastaan ylöspäin joten varmuuden välttämiseksi mitään vesieristyksiä ei asennetta. Vesipattereiden lisäksi lievä lattialämmitys mukavuuden takia. Pintaan keraaminen laatta. Lopputuloksena on lämmin kuiva kivilattia johon kosteutta ei nouse alapuolelta. Jos vettä sattuu hölähtämään laatoitukselle ja kosteutta menee laattaan asti niin siinähän se kuivuu itsestään ylöspäin.
Löylyhuone:
Rakenne niinkuin sen olen esittänyt. Tukeva "puulaatikko" Irti seinistä n 50mm, lattiasta ja katosta. Puutavaran paksuus seinissä väh. 4---5 tuumaa, löylyhuoneen katossa n.30..45 mm paksua ponttilankkua tuettuna löylyhuoneen puuseiniin.Irti betoniholvista, ilmarako.
Laitetaan viela vaikka pyörät alle niin saa siirrettyä helposti ja pääsee rapsuttelemaan ne homeet pois tiilimuurauksesta.... :)
Verhoukset:
Pesuhuoneen seinät: 40..50mm koolaus (ilmarako rivinteeratusta tiiliseinästä), siihen kiinni 25...30mm pontattu lankku. Tai ~ 20mm:n lakattu koivuvaneri (ruuvikiinnitys tarkistuksia varten). Ilmarako verhouksen alareunaan.
Pesuhuoneen kattoverhous 15...20mm pontattu paneeli, rimoitus ja tuulettuva ilmarako ennen betoniholvia.
Ilmankierto kattoverhousten ja seinäverhousten välillä varmistetaan.
Erillinen, altaalla varustettu suihkukaappi.
Rakennedetaljit luonnosasteella, en jaksa sanallisesti niitä selittää. Laitan joskus kuvia.
Ilmanvaihto:
Koneellinen poisto. Poistoventtiilit löylyhuoneessa ja suihkukaapissa. Korvausilmaa kierrätetään myös saunan katon päältä, seinien takaa ja pesuhuoneen puuverhousten takaa poistokanavaan.
Lisäksi ilmankuivain pesuhuoneeseen, jonne sijoitetaan myös pyykkikone. Pyykin kuivausta harrastetaan yhdessä pesuhuoneen nurkassa.
Luulen että 90% löylyhuoneen kosteudesta menee suoraan poistokanavaan samoin suihkukaapin kohdalla. Loput hoituu ilmankuivaimella. Rakenteet yksinkertaisia ja selkeitä, irti vanhoista rakenteista (ihan niinkuin Museviraston ohjekortissakin suositellaan), tuulettuviakin.
Ja jos jokin kostuu niin pääsee kuivumaankin kun ei ole niitä folio-muovi-vesieriste-räpellyksiä vasten vanhoja kiviseiniä. Ja mikä tärkeintä kuivuu myös ne kapillaariset kosteudet.
Jo nyt on p...le jos tässä jotain ongelmia tulisi.
Mulla on periaattena asettaa kyseenalaiseksi vähän kaikki asiat ja etsiä uusia simppeleitä ratkaisuja. Täällä niitä voi testata, toivottavasti joku vielä löytää tästä ihan oikeastikin jonkun vian. Joku muu perustelu kuin "että ei alunperinkään...." Eikä putkimiehen kertomuksia semmosista kellarisaunoista jotka on tehty muoveilla ja villoilla.
Jos ei löydy niin teenpähän ajattelemallani tavalla vaikka ihan piruuttani.
Kerron palstalla 20:n vuoden kuluttua miten kävi. :)
sauna kellarissa
En kyllä koko keskustelua lukenut tarkasti läpi, mutta huomautan vain, että meillä ainakin on kellarissa sauna, on ollut jo 52 vuotta. 70-luvulla uusitut paneelit ovat edelleen vaaleat, ja löylyt ovat mainiot. Asumme kaupungissa, ja suurimmassa osassa tämän alueen rintamamiestaloista lienee saunakellarissa, kaikilla naapureilla ja tutuillamme ainakin on.
Sellainen hirsisauna talon kellarissa oli Talo&Koti-lehdessä, muistaakseni heinä-elokuu/2004 (tai siinä main). Hieno oli, sellainen on täälläkin haaveissa! Saa nyt nähdä...
Sellainen hirsisauna talon kellarissa oli Talo&Koti-lehdessä, muistaakseni heinä-elokuu/2004 (tai siinä main). Hieno oli, sellainen on täälläkin haaveissa! Saa nyt nähdä...
Hei sinna,
Samat mielikuvat minullakin on: ei se niin kovin kummallista ole ollut ennenkään tuo saunan rakentaminen kellariin.
Ja kiitos lehtivinkistä, tsekkaan sen jos siinä olisi jotakin sellaista mitä voisi hyödyntää.
Tämmöstähän se on, itsekseen pähkäilee asioita ja ilmeisesti joku muu onkin jo ajatellut saman suuntaisesti ja ehtinyt jo toteuttaakin ideoitaan.
Hyvä että ajatukset vaihtuu :)
Samat mielikuvat minullakin on: ei se niin kovin kummallista ole ollut ennenkään tuo saunan rakentaminen kellariin.
Ja kiitos lehtivinkistä, tsekkaan sen jos siinä olisi jotakin sellaista mitä voisi hyödyntää.
Tämmöstähän se on, itsekseen pähkäilee asioita ja ilmeisesti joku muu onkin jo ajatellut saman suuntaisesti ja ehtinyt jo toteuttaakin ideoitaan.
Hyvä että ajatukset vaihtuu :)
Maallikkona minusta Howerin suunnitelma kuulostaa hyvältä. Ainoa mietyttävä on tuo ilmarako pesuhuoneen paneelien alla. Siellä jos kostea ilma kiertää ja pääsee kosketuksiin viileän betonin kanssa, niin eikö kondensoidu vedeksi ja lahota paneelit? Eikö olisi parempi, että ilma EI pääse kiertämään paneelien takana, vaan paneeli toimisi suoraan uhrikerroksena, jos nyt mitään uhrattavaa edes onkaan?