Teknisesti välttämättömistä rempoista en puhu mitään, makuasioista vain. Teknisesti välttämätöntä tulee varmasti, sellaisia jotka on tehtävä jottei talo mene pilalle.annih kirjoitti:Onko niin, että rintamamiestalot ovat siinä kunnossa hyvin pidettyinäkin (tämä meidän haave ei ehkä ole ihan parhaalla mahdollisella tavalla pidetty ja huollettu), että edessä on vääjäämättä massiivisia remontteja vähän joka kohtaan? Eikö voi vaan ostaa taloa ja tietää voivansa asua siinä ainakin seuraavat kymmenen vuotta ilman, että joku järetön remppa vie kaikki pennoset? Tai ilman, että terveys menee homeen tai kamalan vedon takia?
Meillä on sillä tavalla huono maku, että tykkäämme rintsikkatalon kuluneesta ja niukasta atmosfääristä. Ei tulisi mieleenkään tehdä rintsikastamme (no, ei ole poliittisesti ottaen rintsikkatalo, mutta sillä mallilla ja samana aikana rakennettu kylläkin) sähköllä käyvää asumiskonetta, jossa sisällä ollessaan luulee olevansa säihkyvän uudessa rivitaloasunnossa tai kerrostalo-osakkeessa.
Pönttöuunit joilla talo todellakin lämmitetään, vanhat lautalattiat (lattialämmitys ei käväisisi mielessäkään - sitäpaitsi luin jostain, ehkä tältä foorumilta, että kellaritilojen lattialämmitys romuttaa savimaalle perustetun rintsikan perustukset), vanhat laakavaneriovet, vanhat ikkunat (tuuletusikkunoiden sisäikkunoiden saranointi mahtuu kuvioon), ilmanvaihto edelleen niin kuin se on toiminut talon alusta asti, ehkä kaiken symbolina paneelieteinen, jonka me näemme komeana. Kaikki muut näyttävät haluavan uuden säihkyvän eteishallin rintsikkaan.
Kodinhoitohuone puuttuu, jota ilman en usko kenenkään muun haluavan elää. En väitä etten sitä ottaisi jos talossa olisi käyttämätön tila sitä varten, mutta ei satu olemaan. Kun myymme talon, olen varma että ostaja tekee pikkukamarista yhdistetyn kylpyhuone-kodinhoitohuoneen ja repii eteisen panelit pois. No, tehköön, se ei enää meitä sitten häiritse.
Ottakaa ja kauhistukaa: saunaosastoa lukuunottamatta kellari on samalla vanhalla maapohjalla millä se on aina ollut. Pohjan päälle on ammoin roiskittu vähän betonia roskaamisen estämiseksi. Maapohjan pääällä oleva betoni on aina vähän kostea (mitä itse asiassa säikähdin suuresti aikoinaan, mutta ei se viidessäkymmenessä vuodessa ole sieltä edennyt, se kosteus). Talo on kukkulan laella, mistä syystä sen alle ei kosteutta kerry eikä ole ilmaantunut aihetta pohjaremonttiin.
Ei mekään ihan vaihtoehtoeläjiä olla. Saunasta erotettiin pesu- eli suihkuhuone ja keittiöön raivattiin järkevälle paikalle tila sähköhellalle ja tiskipöydälle. Eli ei käydä pesuvatipesulla kylmässä saunassa eikä keitetä puuhellalla eikä tiskata pesuvadissa eikä ole laskiämpäriäkään vaan viemäri.
