Kellariremppa ja sisäpuolelle salaojitus!!

[petriaku53]

Meillä 50-luvun rintamamiestalo.
-00 ostettu ja silloin eristettiin kellarikerros ulkopuolelta ja laitettiin salaojitus myös kiertään taloa.
Näillä toimenpideillä saatiin vedentulo kellariin loppumaan melkein kokonaan mutta ei riittävästi .
Lattia kostuu n 20-50cm leveydeltää ja seinää 20-30 cm paikoitellen 2 sivulta.
Eli 7v katsottu kellarikerrosta joka ollut romu varastona ,nyt menossa tyhjennys.
Kellariin olisi tehdä täysremppa,lattia purkuun,eristys ja viemäriputket uusiksi maan alta.
WC myös ja takkakin olisi kiva ,vois ehkä laitaa vesipadan hormiin.
Katto ja seinät myös uusiksi ja mitähän muuta tuleekaan vastaa
.
Onko kukaan tehdyt kellarikerrokseen sisäpuolelle salaojitusta jossa vesi kerääntyy omaan kaivoon ja siittä pumppu pumppaa viemäriin!
Kokemuksia ja kuvia olisi mukava saada.
Näitä mietitään:
-Lattian lasku n.20cm ,taitaa mennä anturan alapuolelle.
-Seinäpinnat,mitä tekisi.Osittain jollain olkilevyillä vuorattu,ottaisin net pois mutta mikä olis uusi/uudet materiaali vaihtoehdot seiniin.
-Katto ilmeisesti paneloitaisiin saatais sähköjohdotkin piiloon.
-Lattiaan sähkökaapelit ja laatat.
-Sauna uusiksi ja laitettais myös suihku sinne.Vesieritys kellarikerrokseen???
-Vessa pitää saada myös alakertaan.
-Ym. ym.

Kellarikerroksen huone pinta-ala on n 65m2.
Täytyy myöntää ettei ole minkäänlaista tietoa mitä tämä tulee maksamaan?.Täytyy mennä työvaihde kerrallaan.
Oikeat materiaali valinnat!!???

Olisimme kiitollisia hyvistä neuvoista ja kuvatkin olisi mukavat,miten kohteet olis paras tehdä.
Aikomus tehdä mahd. paljon itse .tässä alkoi just väh. 3kk "loma" Jospa kellarin saisi siinä ajassa valmiiksi.

[JJ]

Seiniin ihan perinteinen tiilimuuraus ilmaraolla.
Anturan alle voi mennä, mutta silloin pitää sokkelia jatkaa alaspäin. Aika iso homma.
Meillä on kaivo johon vedet kerääntyy, tosin se on autotallin luiskan alla ulkopuolella. Siitä sitten vedet pumpataan ojaan.
Onkos teillä kunnallistekniikka? Jos on niin saakos Torniossa johtaa salaojavesiä viemäriin?

Mikäs teillä on talossa lämmitysmuotona? Lattialämmitys ihan teräsbetonilaatassa vaatii kunnon eristeet alle. Tosin voihan pääasiallisen lämmityksen tehdä pattereilla ja lattialaatan alle laittaa vain mukavuuslämmön. Näin meillä, paitsi pesuhuoneessa jossa on kunnolla eristettä ja lattialämmitys valussa olevilla kaapeleilla.

[Matti Alander]

Olisikohan jokin virhe tapahtunut ulkopuolen operaatiossa?
Rakenteessa on käytetty ilmeisesti tojalevyä, mikä on homevaaran takia syytä poistaa ja suorittaa homeenpoistokäsittely.
Lattian laskeminen anturapinnan alapuolelle on suuri ja työläs operaatio, mutta onnistuu kyllä ajan kanssa.
Ilmeisesti suunnittelet sisäpuollista ojitusta, koska ulkopuolen ojitus on liian korkealla.
Rivinteeraus on kohtuullinen ratkaisu, joka kuitenkin vie melkoisesti tilaa.
Aiemmissa keskusteluissa on käsitelty näitä asioita melko runsaasti, ei muuta kun kahlaamaan niitä läpi.
Rakennesuunnittelijan käyttö ei olisi pahitteeksi, varsinkin jos päädyt syventämään alla anturan. Tällöin vastaan tulee monenlaisia ongelmia kellarinseinien kantavuuden kanssa, sekä viemärikorkojen riittävyydessä.
Myös kosteuseristys ongelmat tulisi ratkaista.

[petriaku53]

Olisikohan jokin virhe tapahtunut ulkopuolen operaatiossa?
Rakenteessa on käytetty ilmeisesti tojalevyä, mikä on homevaaran takia syytä poistaa ja suorittaa homeenpoistokäsittely.
Lattian laskeminen anturapinnan alapuolelle on suuri ja työläs operaatio, mutta onnistuu kyllä ajan kanssa.
Ilmeisesti suunnittelet sisäpuollista ojitusta, koska ulkopuolen ojitus on liian korkealla.
Rivinteeraus on kohtuullinen ratkaisu, joka kuitenkin vie melkoisesti tilaa.
Aiemmissa keskusteluissa on käsitelty näitä asioita melko runsaasti, ei muuta kun kahlaamaan niitä läpi.
Rakennesuunnittelijan käyttö ei olisi pahitteeksi, varsinkin jos päädyt syventämään alla anturan. Tällöin vastaan tulee monenlaisia ongelmia kellarinseinien kantavuuden kanssa, sekä viemärikorkojen riittävyydessä.
Myös kosteuseristys ongelmat tulisi ratkaista.

Moi,kellarikerroksen ulkopuolinen eristys tehtii K-kaupasta ostettujen tarvikkeiden valmistajien mukaan,
Ensin kaivettiin talon ympäriltä maat pois hieman anturan alapuolelle ,seinien pesu ja halkeimien ja reikien korjaus.
Ensin laittettiin huopakaistale tohottajan kanssa anturan alareunasta ylöspäin (50cm kork),seuraavaksi nappulamuovilevy (en muista nimeä) alareunasta maapinnan yläpuolelle julkisivulaudoitukseen asti.
Tämän päälle laitettiin 5cm finfoam??? sininen levy myös alhaalta julkisivulaudoitukseen asti. Lopuksi laitettiin salaojitusputki kiertään talon ympäri ja 1 tarkistuskaivo korkeimassa nurkassa.
Salaojitus päättyy likakaivoon josta vesi jatkaa matkaa kunnanviemäriin.
yhdesta huoneesta purin hieman lattiaa nurkasta jolloin sain mitattu anturasta lattian yläpintaan ,antura on sellaset 15cm lattian pintaa alempana.
Näyttää olevan joka huone erinkorkuinen,en tiedä miksi mutta vaikuttaa myös että lattiat on valettu jälkeenpäin erikerroilla joten tuskin lattiat kannattavat taloa?
Tuo viemärikorko asia pitää tosiaan tarkistaa,kiitos.

[petriaku53]

Seiniin ihan perinteinen tiilimuuraus ilmaraolla.
Anturan alle voi mennä, mutta silloin pitää sokkelia jatkaa alaspäin. Aika iso homma.
Meillä on kaivo johon vedet kerääntyy, tosin se on autotallin luiskan alla ulkopuolella. Siitä sitten vedet pumpataan ojaan.
Onkos teillä kunnallistekniikka? Jos on niin saakos Torniossa johtaa salaojavesiä viemäriin?

Mikäs teillä on talossa lämmitysmuotona? Lattialämmitys ihan teräsbetonilaatassa vaatii kunnon eristeet alle. Tosin voihan pääasiallisen lämmityksen tehdä pattereilla ja lattialaatan alle laittaa vain mukavuuslämmön. Näin meillä, paitsi pesuhuoneessa jossa on kunnolla eristettä ja lattialämmitys valussa olevilla kaapeleilla.

"pintavesiä" ei ole kytketty viemäriin, on aikomus parantaa pintavesin vetoa suoraan ojaan nyt vedet laskee talon ympärille jotka turhaa rasittaa seiniä.
Sähkölämmitys, myös puilla talvella lämmitellään taloa.
On aikomus laittaa koko kellarin lattia lämpimäksi kunnes toisin päätetään.

[Hower]

Tuo ulkopuolinen eristäminen patolevyllä ja finnfoamilla anturasta lautaverhoukseen asti saa kylla aikaan sen että edes sokkelin maanpinnan yläpuolisesta osasta ei tapahdu minkäänlaista seinien kuivumista ulospäin.
Yleensä se patolevy kyllä asennetaan vain maanpinnan alapuolelle.
Tuon rakenteen kanssa en kyllä menisi pahemmin vesieristeitä tai mitään maalipintojakaan kellariin laittamaan, koska anturoista tulevalla kapillaarisella kosteudella on tasan yksi poistumissuunta; sisäänpäin.
Kun sokkelin yläpuolinen osa on käytännössä höyrysulutettu ulkopuolelta niin lieneekö olemassa jopa riski kosteuden kulkeutumisesta ulkoseiniä pitkin puurakenteisiin asti, varsinkin jos sisäpuolella on tiiviit rakenteet.
Olis se maanpäällinen sokkeli saanu kyllä jäädä ilman patolevyä...

Mikäs siinä on näkyvänä pintana (finnfoamin päällä)?

[JJ]

"pintavesiä" ei ole kytketty viemäriin, on aikomus parantaa pintavesin vetoa suoraan ojaan nyt vedet laskee talon ympärille jotka turhaa rasittaa seiniä.
Sähkölämmitys, myös puilla talvella lämmitellään taloa.
On aikomus laittaa koko kellarin lattia lämpimäksi kunnes toisin päätetään.

Meillä ei saa johtaa edes salaojavesiä viemäriin.
Tuolla rakenteella kannattaa tosiaan katsoa mitä sisäpuolelle laittaa. Vesieristys ainoastaan suihkunurkkaan, ja ihan roiskealueille.
Ehkä kannattaisi harkita muurattua sisäseinää. A ja O on käyttää kaikkialla kiveä/betonia, ei puuta tai kipsiä.
Jos koko tilan aiot lattialla lämmittää niin eristettäkin saisi lattiassa olla ihan reilusti. Meillä vain sauna ja pesuhuone lämpiää lattioilla, muualla on patterit seinillä ja ihan vaan mukavuuslämpö lattiassa (kaikkialla ei tosin edes sitä). Saunassa ja pesuhuoneessa 15cm eristettä (Fuktisol+styroksi), muualla missä lattia on auottu niin vain 10cm fuktisol (en halunnut ruveta jatkamaan sokkelia), ja siellä missä ei ole tarvinnut aukaista lattiaa ei ole mitään eristettä. Fuktisolia käytin koska ei ollut tilaa sepelikerrokselle.

[Hower]

Lähinnä tuossa ihmetyttää se patolevyn ulottaminen lautaverhoukseen asti kun ei siihen oikein ole mitään järkevää syytä.
Patolevyn tarkoitus on irrottaa kellarin seinä märästä maasta ja periaatteessa seinän kosteuden pitäisi kondesoitua levyyn ja valua sitten pisaroina alas. Ei ole hajuakaan tapahtuuko sitä veden valumista oikeasti, mutta ulkopuolinen eriste ainakin heikentää tuota ominaisuutta.
Pitäisin erittäin tärkeänä että kosteudella on vapaa haihtumiskanava ulospäin ainakin sokkelin maanpäällisellä osalla. Tarvetta siihen on koska höyrynsulkumaiset maalitkin rapisee sokkelista iloisesti pois...
Rakennnustarvikkeiden ohjeet on yleensä tehty uudisrakentamista silmälläpitäen. Ja toisin kuin näissä mökeissä, uudistaloissa esim. anturat ovat ainakin periaatteessa irti kapillaarisesti nousevasta maaperän kosteudesta.

[rintsikka-60]

tein viime kesänä kyseisen operaation.
uusin 50 neliötä kellaritilaa, ja
rahaa meni 30000 euroo komeesti.
piikkasin lattiat ja kaivoin 40-50 cm
savimaata pois. laiton ison sinisen
muovitynnyrin keskelle lattiaa, ja
siihen johdettuna viisi salaoja
putkea. sitten vedettiin piuha
taululta ja kytkettiin pumppu
siihen. vedet ohjataan kunnan
verkostoon. ja en ois uskonu
kuinka paljon vettä tynnyriin
kertyykään, vaikka ulkopuoliset
salaojituksetkin toimii.
lattian alle laitoin 10 cm
styroksin. ja vesi kiertoisen
lämmityksen. vanhan lattian alla
oleva viemäriputki oli aikansa
elänyt, kaksi reikää.
urakkaan meni n:seitsemän
kuukautta. työn ohessa!

[petriaku53]

Tuo ulkopuolinen eristäminen patolevyllä ja finnfoamilla anturasta lautaverhoukseen asti saa kylla aikaan sen että edes sokkelin maanpinnan yläpuolisesta osasta ei tapahdu minkäänlaista seinien kuivumista ulospäin.
Yleensä se patolevy kyllä asennetaan vain maanpinnan alapuolelle.
Tuon rakenteen kanssa en kyllä menisi pahemmin vesieristeitä tai mitään maalipintojakaan kellariin laittamaan, koska anturoista tulevalla kapillaarisella kosteudella on tasan yksi poistumissuunta; sisäänpäin.
Kun sokkelin yläpuolinen osa on käytännössä höyrysulutettu ulkopuolelta niin lieneekö olemassa jopa riski kosteuden kulkeutumisesta ulkoseiniä pitkin puurakenteisiin asti, varsinkin jos sisäpuolella on tiiviit rakenteet.
Olis se maanpäällinen sokkeli saanu kyllä jäädä ilman patolevyä...

Mikäs siinä on näkyvänä pintana (finnfoamin päällä)?

Pintamateriaalina on sama "kivi/asbesti"? levy joka oli jo paikoillaan ennen purkua.
Nyt kyllä muistelen nähdeen useammassakin kohteessa "patolevy" on vedetty ylös asti,joissakin myös finnfoami,pitääpä oikeestaan käydä jokin ilta kävelylenkillä.
Tosin eihän patolevy ole mitenkään tiiviisti kiinni pintalaudoituksessa vaan ainakin patolevyn korkeus riitti melkein laudoitukseen asti. Pitääpä katsoa illalla valokuvista työvaiheet.

Täytyy leikata levyt pois jos väärin olemma tehneet ja tehdään uudestaan.

Voikohan nyt laittaa sisäpuolelle myös "finfoam levyt eristeeksi tojalevyjen tilalle.?

[JJ]

Jos finnfoamia laitat myös sisäpuolelle ei sokkeli enää kuivu mihinkään suuntaan.
Ja tuosta ulkopuolen patolevystä, ongelma ei ole se että patolevy koskettaa lautoihin, vaan se, että alla oleva betoni ei pääse mitenkään kuivumaan. Talo kun ei seiso sorassa kuten uudet talot tuppaavat tekemään. Altapäin nousee siis aina kosteutta, enemmän tai vähemmän riippuen maaperästä. Betoni kun kastuu tarpeeksi siirtyy kosteus myös alajuoksuihin...

Ehdottomasti sisäpuolelle jotain joka päästää kosteuden edes jotenkin tasaantumaan. Eli ei mitään tiivistä eristettä tai vesieristeitä... vain niihin paikkoihin joihin oikeasti tulee paljon vettä.

[Hower]

JJ tuon asian jo toikin esille.
Meillä on patolevy kellarin seinässä eikä se varmaankaan maailman paras ratkaisu ole, mutta kun se siellä on niin enpähän lähde poiskaan kaivamaan.
Kun anturat on enemmän tai vähemmän märässä maassa niin seinä kostuu, ja mun ratkaisu patolevyn kanssa on se, että annetaan kosteudelle mahdollisuus haihtua myös sisäänpäin.
Maanpäällinen osuus kellarin seinästä on suht. korkea joten luulen, että kosteutta haihtuu melkeinpä enemmän sitä kautta ulos.
Edellisten asukkaitten jäljiltä sokkelissa on irtoavaa (kosteudesta johtuen) hengittämätöntä sokkelimaalia, jonka meinaan ottaa kokonaan pois kunhan kerkiän. Tilalle jokin vesihöyryä läpäisevä matsku.
En mene vannomaan, mutta luulen että niiden foamien ja patolevyjen poistaminen maan päällisiltä osilta vois olla aika viisas temppu teidän kellarin kosteuksien kannalta.
Puukollahan ne lähtee ......
Lisäyksenä vielä; periaatteessa ulkopuolelta eristäminen seinän yläosankin kohdalla on parempi tapa kuin sisäpuolinen. Mutta eristeen pitää olla vesihöyryä läpäisevä.
Sisäpuolella varma perinteinen tapa on rivinteeraus - sisäpuolinen muuraus ilmaraolla. Ei ole maailman paras lämmöneriste, mutta hullunvarma.

[Hower]

Vielä pähkäilyä sokkelin merkityksestä kellarirakenteiden kuivumiselle.
Kun puhutaan kellarin kivirakenteisiin imeytyvästä kosteudesta ja sen mahdollisuuksista haihtua ulospäin niin tuon kosteuden kannalta on aivan oleellinen ero siinä, onko kysymyksessä kellarin seinä- vai lattiarakenne.
Vaikka Matti Alander näin onkin asiasta esittänyt:

Kellarin lattiarakenteen ja seinärakenteen välillä ei ole muuta toimintatapaeroa, kuin toinen on vaakasuorassa ja toinen pystysuorassa.

Mielestäni tuossa lauseessa on tarkoitushakuisuutta eikä rakenteita ymmärretä tarkastella kokonaisuutena.

Ajatellaan ihan originaalirakenteista rintsikan kellaria: Anturat kosteassa maassa, kostean maan päällä betonilaatta lattiana ja betoniseinät pietty maan pinnan alapuolisilta osin.
Selväähän on, että lattia ei ulos(alas)päin kuivu. Osa seinästä on maanpinnan alapuolella eikä varmasti kuivu sen pikikerroksen läpi ulospäin.
On vain sellainen hassu tilannne että se sama seinä putkahtaakin maan yläpuolelle!
Tässä on se lattian ja seinän olennainen ero. Kas kummaa, seinää pitkin nousevalle kapillaariselle kosteudelle avautuukin avarat maisemat haihtua atmosfääriin ihan vapaasti.

Meillä on anturan päältä lähtevän seinän korkeus kokonaisuudessaan 2,2m. Tästä maanpinnan alapuolella on 1,1 -1,3m ja maan päällä 1,1 - 0,9m. Kellarin seinistä on siis lähes puolet (45%) maanpinnan yläpuolella vapaasti haihduttavana pintana!
Kyllähän tässä mieleen tulee, eikö se jo sellaisenaan riitä, vaikka maan alapuolinen osa olisi vaikka piellä vesi/höyrytiiviiksi sivelty tai päällystetty sillä paljon parjatulla patolevyllä. Tämä siis siinä tapauksessa että sokkelia ei ole ulkopuolelta peitetty tiiviillä maalikalvolla.
Liekö sekin mahdollista, että foamieristeiden laittaminen sisäpuolelle ei välttämättä ole tuhoon tuomittu juttu, kai niistä esimerkkejäkin löytyy.
Meillä on rivinteeraus ja katson sen riittäväksi ja nimenomaan varmaksi eristeeksi kosteuden kannalta, eli foameja ei laiteta. Löylyhuoneen seinään rivinteerauksen päälle on tosin laitettu sauna-satu, mutta pinta-alaltaan se on aika pieni osa kaikista ulkoseinistä.



(Se piki on sitten aito (=oikea) rintamiestalon materiaali...)

[Pulmuset]

Kysymys sinulle Hower rivinteerauksesta. Kirjoitit, että sulla on patolevyt seinillä ja olettaisin että ilman styroxeja tms, ja sokkelin yläosassa ulkopuolellako ei ole mitään? Rivinteeraus sisäpuolella ilmaraolla, vai? Itse olemme ajatelleet samanlaista ratkaisua eli rivinteeraus sisäpuolelle ilmaraolla, mutta meinattiin laittaa sokkeliin maanpäälliselle osalle styroxia ja joku sokkelilevy. Onko rivinteerattu seinä pakkasilla kylmä, oletko tutkiskellut? Jos ei, niin turha mitään styroxeja seinälle sitten vääntää...

[Hower]

Kellarin seinissä on tosiaan originaali rivinteeraus. Alunperin luulin että siinä on pelkkä ilmarako. Muutamia reikiä tehtyäni huomasin, että rako (noin 3cm) on täytetty alhaalta ylös asti kivivillalla. Voi olla, etten itse olisi uskaltanut sitä villaa laittaa ainakaan seinän alaosaan.... mutta ihan priimakunnossa se säilynyt 50 vuotta joka paikassa.

Kylmä ja kylmä... eipä sitä minun mielestäni mitenkään huomaa (ei oo joutanu nojailemaan). Onhan se puutteellinen lämmöneriste nykynormeihin nähden, mutta koko seinähän on kivirakenteisena kuitenkin pirun tiivis ja siinä mielessä hyvä. Jossain yläkerrosten huoneissa tuntuu selkeästi viileämmältä lattian nurkissa, mikä johtuu tietty ilmavuodoista.
Energiatalouden kannalta en ole paljon murehtinut kellarin maanpäällisen osan lisäeristämistä. Se on mun mielestä aika marginaalinen osa koko mökin ulkopinnoista..... Parempi purkaa koko höskä pois jos ajattelee energiansäästöjä liikaa. Tosin sitä voi ensi talvena säästyäkin kun ikäloppu lämmityslaitos korvattiin maalämpöpumpulla.