ilmalämpöpumppu
ilmalämpöpumppu
Ajattelin ostaa vanhaan talooni (1930) ilmalämpöpumppun, kun sillä kuulema säästyy sähkö melkoisesti. Nyt haluisin kuulla muiden käyttö kokemuksia. Minulla on siis talo jossa on suorasähkö/puu lämmitys. Eli paraaneko huoneilma ja toimiiko pumppu vielä n -20 mitä fujitsun esite lupaa. Luulen että syksyllä sillä taitaa parjätä aika pitkälle.
Meillä ei sammutettu ilppiä koko talvena ja nytkin kesällä ollaan käytetty sitä päällä kolmena päivänä viilennykseen (kun oli ne helteet) ja parina päivänä lämmitykseen (oli viileänkosteaa tässä juuri pari päivää). Ilp toimi isommin jäätymättä (ei mitään jääkasoja ulkoyksikön alla!) kaikki pakkasjaksotkin (enimmillään kuitenkin kävi yli 30C pakkasissa). Varmasti se niillä kylmimmillä kausilla toimi lähinnä kuin puhaltava, tehokas sähköpatteri, eikä ottanut ulkoilmasta enää mitään lämpöä irti, mutta sellaisenakin se oli ihan ok. -20 - -25C meni vielä vähäisen tuoton puolelle, mutta varsinainen hyötyalue on se, kun ulkona on vähemmän kuin -20C.
Ilpillä sinälläänkin pärjää pitkälle syksyllä, mutta me käytimme sitä lähinnä uunien apuna - lämmin ilma leviää paremmin eri huoneisiin ja tasaisemmin katosta lattiaan. Ja kun uuneja lämmitetään vain kerran vuorokaudessa, niin ilp tasaa myös sitä vuorokautista lämmönvaihtelua. Pattereita ei pidetty auki kuin joskus pidempään poissaollessa (päällä oli silloin ilp, muutama patteri ja yhden varaavan kiviuunin vastukset).
Emme ole tarkkaan laskeneet kuinka paljon sähköä on säästynyt talven mittaan, mutta vähemmän kuitenkin kului kuin edellisenä vuonna. Ja ilmanlaatu ja olemisen mukavuus on parantunut paljon.
Ja jo näinä muutaman hellepäivänä sai vinkin siitä, miten mukavaa on kun edes sisällä on vakaat 22C ja kuiva ilma. Kesäöinä emme ole ilpiä kaivanneet ennenkään, koska nukumme mielellämme katetulla parvekkeella, jos on hellettä. Mutta voihan sekin aika tulla, että kaipaamme yöviileyttä. Eikä se ilp näköjään viilennykseen niin paljon sähköä käytä. Viilennystähän tarvitaan vain muutaman asteen verran. Talvellahan lämmityksen tarvis voi olla joku 50C (esim. ulkona -25C ja sisällä +22C).
Enpä nyt heti antaisi pois tätä masiinaa, vaikka ilmankin toki selviää. Takuuaika on Fujitsuissa hyvä.
Alli
Ilpillä sinälläänkin pärjää pitkälle syksyllä, mutta me käytimme sitä lähinnä uunien apuna - lämmin ilma leviää paremmin eri huoneisiin ja tasaisemmin katosta lattiaan. Ja kun uuneja lämmitetään vain kerran vuorokaudessa, niin ilp tasaa myös sitä vuorokautista lämmönvaihtelua. Pattereita ei pidetty auki kuin joskus pidempään poissaollessa (päällä oli silloin ilp, muutama patteri ja yhden varaavan kiviuunin vastukset).
Emme ole tarkkaan laskeneet kuinka paljon sähköä on säästynyt talven mittaan, mutta vähemmän kuitenkin kului kuin edellisenä vuonna. Ja ilmanlaatu ja olemisen mukavuus on parantunut paljon.
Ja jo näinä muutaman hellepäivänä sai vinkin siitä, miten mukavaa on kun edes sisällä on vakaat 22C ja kuiva ilma. Kesäöinä emme ole ilpiä kaivanneet ennenkään, koska nukumme mielellämme katetulla parvekkeella, jos on hellettä. Mutta voihan sekin aika tulla, että kaipaamme yöviileyttä. Eikä se ilp näköjään viilennykseen niin paljon sähköä käytä. Viilennystähän tarvitaan vain muutaman asteen verran. Talvellahan lämmityksen tarvis voi olla joku 50C (esim. ulkona -25C ja sisällä +22C).
Enpä nyt heti antaisi pois tätä masiinaa, vaikka ilmankin toki selviää. Takuuaika on Fujitsuissa hyvä.
Alli
Meillä sisäyksikkö sijoitettiin ruokailuhuoneeseen, seinälle joka on suoraan vastapäätä sisääntuloa. Huone on talon keskeisimmällä paikalla, kun laajennusosankin huomioi. Keskeisin uuni on samassa huoneessa, mutta tietysti siinä keskusmuurin vieressä. Ilp siis puhkuu kohti uunia ja levittää uunin lämpöä ympäriinsä.
Meillä on aika avointa. Olemme poistaneet pääosan ovista ja oviaukotkin ovat leveät. Portaikko yläkertaan lähtee avoimesta eteishallista suoraan ilp-huoneen puoleisesta päästä, joten ilma kyllä osuu portaikkoonkin. Yläkerta(kin) on selvästi tasaisesesti lämpimämpi kuin ennen.
Meillä on myös yläkerrassa uuni kahden isoimman huoneen välillä (huoneiden välillä on avoin yhteys, ellemme sulje liukuovea), mutta sitä ei yleensä lämmitetä, koska hikihän siellä nukkuessa muuten tulisi - lämpö kun tuppaa nousemaan ylöspäin. Joskus harvoin haluamme lisälämpöä yläkerrankin uunista. Kovilla pakkasilla tai kostealla säällä yläkerta voi olla muuten turhan viileä etenkin alkuillasta, kun alakerran uuneja vasta aloitellaan lämmittämään. Yhden yläkerran huoneen ovet ovat yleensä kiinni ja siellä tarvitaan patteria (huone myös pidätään hieman viileämpänä mm. joidenkin kukkien talvehtimista varten).
Sitä puolivälin sijoitusta emme pitkään harkinneet. Halusimme nimeomaan hyödyntää uunien lämmöt, saada ne hyvin liikkeelle. Ja olimme jo oppineet, että uunien lämpö nousee yläkertaan kohtalaisesti muutenkin. Nyt lämpö liikkuu ja nousee todella hyvin. Meillä on kyllä tila- ja sähkövaraus myös erilliselle yläkerran ilpille, jos joskus sellaisen haluaisimme asentaa. Mutta vielä ei ole ollut tuntunut tarpeelliselta.
Alli
Meillä on aika avointa. Olemme poistaneet pääosan ovista ja oviaukotkin ovat leveät. Portaikko yläkertaan lähtee avoimesta eteishallista suoraan ilp-huoneen puoleisesta päästä, joten ilma kyllä osuu portaikkoonkin. Yläkerta(kin) on selvästi tasaisesesti lämpimämpi kuin ennen.
Meillä on myös yläkerrassa uuni kahden isoimman huoneen välillä (huoneiden välillä on avoin yhteys, ellemme sulje liukuovea), mutta sitä ei yleensä lämmitetä, koska hikihän siellä nukkuessa muuten tulisi - lämpö kun tuppaa nousemaan ylöspäin. Joskus harvoin haluamme lisälämpöä yläkerrankin uunista. Kovilla pakkasilla tai kostealla säällä yläkerta voi olla muuten turhan viileä etenkin alkuillasta, kun alakerran uuneja vasta aloitellaan lämmittämään. Yhden yläkerran huoneen ovet ovat yleensä kiinni ja siellä tarvitaan patteria (huone myös pidätään hieman viileämpänä mm. joidenkin kukkien talvehtimista varten).
Sitä puolivälin sijoitusta emme pitkään harkinneet. Halusimme nimeomaan hyödyntää uunien lämmöt, saada ne hyvin liikkeelle. Ja olimme jo oppineet, että uunien lämpö nousee yläkertaan kohtalaisesti muutenkin. Nyt lämpö liikkuu ja nousee todella hyvin. Meillä on kyllä tila- ja sähkövaraus myös erilliselle yläkerran ilpille, jos joskus sellaisen haluaisimme asentaa. Mutta vielä ei ole ollut tuntunut tarpeelliselta.
Alli
-
Sampo
- Jäsen
- Viestit: 348
- Liittynyt: To Syys 22, 2005 10:38
- Paikkakunta: Lapinjärvi
- Paikkakunta: Pekinkylä
Vielä kun sais sellaisen joka lämmittää samalla käyttöveden ja pari puhallinyksikköä niin olisin kiinnostuneempi 
varsinkin jos puhaltimilla voisi samaan aikaan tarvittaessa viilentää sisäilmaa kesäaikana ja lämmittää käyttövettä.Vaan eipä taida onnistua yhdellä ulkoyksikön kompressorilla?? Olen kyllä toisinaan seuraillut Lämpöpumppufoorumia mutta ei niidenkään menosta aina jaksa olla ajan tasalla..Jokatapauksessa vesi-ilmalämpöpumput ovat viimeaikoina tulleet yhä enemmän suosituiksi.Ja kenellä on ennestään vesikiertoinen lämmönjako niin sellaiseen se on aivan omiaan.
Vähän arveluttaa hankkia pumppua pelkän käyttöveden lämmitykseen vaikka nimenomaan tavallinen sähköboileri on meilläkin suurin sähkönsyöppö kesäaikaan.Varaajan pitäisi sitten olla vähän isompi kuin nykyinen 50 litraa.Ja silti pitäisi kait olla lisänä sähkövastus että lämmön saa kaikissa olosuhteissa pidettyä yli 60 asteessa.
Auringollakin saisi kyllä nykytekniikalla mukavasti lisäpotkua boilerin lämmitykseen.
varsinkin jos puhaltimilla voisi samaan aikaan tarvittaessa viilentää sisäilmaa kesäaikana ja lämmittää käyttövettä.Vaan eipä taida onnistua yhdellä ulkoyksikön kompressorilla?? Olen kyllä toisinaan seuraillut Lämpöpumppufoorumia mutta ei niidenkään menosta aina jaksa olla ajan tasalla..Jokatapauksessa vesi-ilmalämpöpumput ovat viimeaikoina tulleet yhä enemmän suosituiksi.Ja kenellä on ennestään vesikiertoinen lämmönjako niin sellaiseen se on aivan omiaan.Vähän arveluttaa hankkia pumppua pelkän käyttöveden lämmitykseen vaikka nimenomaan tavallinen sähköboileri on meilläkin suurin sähkönsyöppö kesäaikaan.Varaajan pitäisi sitten olla vähän isompi kuin nykyinen 50 litraa.Ja silti pitäisi kait olla lisänä sähkövastus että lämmön saa kaikissa olosuhteissa pidettyä yli 60 asteessa.
Auringollakin saisi kyllä nykytekniikalla mukavasti lisäpotkua boilerin lämmitykseen.
Yhden talven ja kahden pumpun kokemuksella huomio:
Ilpeistä puhuttaessa sanotaan usein, ettei homma kannata enää kun sähköä kuluu yhtä paljon kun lämpöä tulee ulos. Käytännössä siis mallista riippuen jossakin -15 ja -30 välillä kannattaa muka vaihtaa pattereihin.
Vanhassa, rakkaassa talonrähjässä homma ei ole näin mustavalkoinen.
Kun alkuperäisrakennetta vastaavat rossilattiat ovat _aina_ kylmemmät kuin muu huonetila, niin ilpin puhallus sotkee lämpöerot ihan eri tavalla kuin sähköpatteri.
Erityisen iso ilo tämä on, kun lämmittää osittain puulla, uunissa tai hellassa.
En vielä tiedä, säästimmekö viime talvena latiakaan. Lämmön tasaisemman jakautumisen vuoksi olemisen ja elämisen ilo sen sijaan nousi huimasti.
Ilpeistä puhuttaessa sanotaan usein, ettei homma kannata enää kun sähköä kuluu yhtä paljon kun lämpöä tulee ulos. Käytännössä siis mallista riippuen jossakin -15 ja -30 välillä kannattaa muka vaihtaa pattereihin.
Vanhassa, rakkaassa talonrähjässä homma ei ole näin mustavalkoinen.
Kun alkuperäisrakennetta vastaavat rossilattiat ovat _aina_ kylmemmät kuin muu huonetila, niin ilpin puhallus sotkee lämpöerot ihan eri tavalla kuin sähköpatteri.
Erityisen iso ilo tämä on, kun lämmittää osittain puulla, uunissa tai hellassa.
En vielä tiedä, säästimmekö viime talvena latiakaan. Lämmön tasaisemman jakautumisen vuoksi olemisen ja elämisen ilo sen sijaan nousi huimasti.
Mihin se ilmalämpöpumppu kannattaa sijoittaa? Me olemme miettineet kuistin oven päällistä eteiseen eli sisällepäin. Siitä pääsisi ilmaa kohti keittiötä ja vintin rappuun. Ja tietenkin siihen eteiseen.
Onkohan mitään järkeä hommata kahta pumppua yhdellä ulkoyksilköllä? Toinen menisi kellariin, toinen olisi keskikerroksessa.
Onkohan mitään järkeä hommata kahta pumppua yhdellä ulkoyksilköllä? Toinen menisi kellariin, toinen olisi keskikerroksessa.
Meillä on kahden sisäyksikön versio, toinen on ylä- ja toinen alakerrassa. Sijoitus on "hallissa" portaiden yläpuolella, josta puhaltelee keittiöön päin. Asentaja suositteli aikanaan alakerran yksikön sijoittamista olohuoneeseen, mutta emme sitä halunneet mm. metelin takia. Vaikka täytyy sanoa, että Panasonic on todella hiljainen. Ostaako sitten tuommoinen pumppu, jossa on kaksi sisäyksikköä vai sitten tykkänään kaksi pumppua? Molemmissa on hyvät ja huonot puolensa. Kahden erillisen pumpun hankinta voi tulla jopa halvemmaksi ja niiden asetusten säätely on helpompaa kuin tällaisessa multi-split -tyyppisessä; tietyt asetukset (esim. yläkerta viilennys/alakerta lämmitys) eivät toimi. Tosin sellaiselle ei ollut tarvettakaan. Ja onhan niitä kahdella kompressorilla varustettuja split-pumppuja, joiden sisäyksiköitä voi säätää täysin toisesta riippumattomasti. Itse olen ollut tyytyväinen tähän kahden sisäyksikön pumppuun kyllä. Ei jäädy talvisin ja yhtenä etuna voisi sanoa vielä sen, että ulkoyksiköitä (joita jotkut pitävät rumina) tulee vain yksi kappale.
-
Vahiksen mamma
- Jäsen
- Viestit: 142
- Liittynyt: Ke Syys 13, 2006 8:20
Tätä mietin itsekin eilen.Anu kirjoitti:Mihin se ilmalämpöpumppu kannattaa sijoittaa? Me olemme miettineet kuistin oven päällistä eteiseen eli sisällepäin. Siitä pääsisi ilmaa kohti keittiötä ja vintin rappuun. Ja tietenkin siihen eteiseen.
--
Olemme ajatelleet samaista paikkaa kuistin oven yläpuolella eteisessä. Siitähän olisi suora puhallus olkkariin - mutta puhaltaisihan se siitä myös makkariin (oven vasemmalle) ja vintin portaisiin (oven oikealla), eiköstä?
Meneekö se ilma oviaukoista? ;)
Tarkoitan sitä, että kun lämmin ilma nousee ylöspäin ja ovet eitäv ole kattoon asti auki, tekeekö se ilma mutkan siinä oven kohdalla? Siis laskee alemmas...
No huhhuh mikä selvitys.. pointti kai on se, että pitääkö se olla avonaista tilaa mahdollisimman pitkälle, mihin ilmalämpöpumppi puhaltaa sen ilman?
En nyt saa sanotua tätä suomeksi, joten antaa olla. :)
Tarkoitan sitä, että kun lämmin ilma nousee ylöspäin ja ovet eitäv ole kattoon asti auki, tekeekö se ilma mutkan siinä oven kohdalla? Siis laskee alemmas...
No huhhuh mikä selvitys.. pointti kai on se, että pitääkö se olla avonaista tilaa mahdollisimman pitkälle, mihin ilmalämpöpumppi puhaltaa sen ilman?
En nyt saa sanotua tätä suomeksi, joten antaa olla. :)
Kyllä se lämmin ilma mene oviaukoista. Asunnossa kun kiertää tasaisesti ilma tiettyjä reittejä pitkin, jopa ilman pumppua. Ilmalämpöpumpun puhallin vielä voimistaa tuota virtausta.
Kannattaa muistaa, että laittaa pumpun semmoiseen paikkaan ettei se puhalla suoraa siihen paikkaan missä oleillaan. Tuollainen tasainen puhallus kun ei tunnu mukavalta...
Kannattaa muistaa, että laittaa pumpun semmoiseen paikkaan ettei se puhalla suoraa siihen paikkaan missä oleillaan. Tuollainen tasainen puhallus kun ei tunnu mukavalta...
-
Vahiksen mamma
- Jäsen
- Viestit: 142
- Liittynyt: Ke Syys 13, 2006 8:20
-
jklaukka
- Jäsen
- Viestit: 74
- Liittynyt: Pe Elo 26, 2005 6:15
- Paikkakunta: Joensuu
- Paikkakunta: Kajaani
Tuossa on meidän käyttökertomusta:
http://lampopumput.info/foorumi/index.p ... 289.0.html
Aika hyvin tuo lämpötila jakautuu. Keittiössä on 23 astetta, olohuoneessa 22 astetta ja makuuhuoneessa 21 astetta, kun lämpötila-asetus lämmityksellä 23 astetta ja ulkona on pikkupakkasia. Kylmemmällä pitää laittaa makuuhuoneen patteri päälle.
http://lampopumput.info/foorumi/index.p ... 289.0.html
Aika hyvin tuo lämpötila jakautuu. Keittiössä on 23 astetta, olohuoneessa 22 astetta ja makuuhuoneessa 21 astetta, kun lämpötila-asetus lämmityksellä 23 astetta ja ulkona on pikkupakkasia. Kylmemmällä pitää laittaa makuuhuoneen patteri päälle.
Meillä kaksi yksikköä, joista toinen alakerrassa keittiössä, jolloin puhaltelee puu-uunia päin oviaukkoa kohden ja yläkerrassa perimmäisessä makkarissa. Kaksi sisäyksikköä siis ja yksi ulkoyksikkö. Toshiban Daisekaissa sisäilman puhdistin, joka puhdistaa sisäilman mm. siitepölystä. Olemme olleet erittäin tyytyväisiä hankintaan ja sähköä on kulunut arvioitua vähemmän. Pakkasillakaan emme ole sulkeneet pumppua ja tuolloin apuna ovat olleet uunit.
Nyt olemme tekemässä remonttia yläkertaan ja eristeitä on paranneltu aika roimasti kun kaikki sisäseinät on uusittu, saapas nähdä ensi talvena miten sähköä kuluu.
Nyt olemme tekemässä remonttia yläkertaan ja eristeitä on paranneltu aika roimasti kun kaikki sisäseinät on uusittu, saapas nähdä ensi talvena miten sähköä kuluu.