tere,
kuinka kellarillisen perustukset eristetään oikeaoppisesti.
Okey. Maanalainen osa patolvelyllä ja eristeellä, mutta kuinka se yläosa , maanpäällinen näkyvä osa? Senkö takia vielä joutuu laittamaan sisäpuolisen eristyksen vai joutuukos en tekemään joka tapauksessa? Kuinka kivijalka toimii ko tapauksessa. Maan alla kivijalka haihduttaa höyryt toivon mukaan ulospäin, mutta toimiiko se yläosa samoin?
Onko kivijalan "ilmanvaihto" balanssissa.? Omassa toivottavasti tulevassa talossa se maanpäällisen osuus on 90 cm eli aika korkeella liikutaan. Miten tuommoinen olisi järkevää/kustannustehokasta ja ekologista. ..ja sekä vanhaa taloa kunnioittaen tehdä...Lisäksi haaveissa olisi vain kelllarin toisen puoliskon eristäminen, koska loput tilat saa jäädä "vanhoiksi" onko tuossa järkeä?
Rintamamies talon perustustusten eristäminen
-
Matti Alander
- Jäsen
- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Voit eristää alaosan salaojittavalla lämmöneristeellä, jolloin perustuksiin nouseva kapillaarinen kosteus suuntaa ulospäin lämpimästä seinärakeenteesta viileämpään maaperään.
Sisäpuolelle voit laittaa eristeen yläosaan 30 cm lomittain ulkopuolisen eristeen kanssa. Näin kylmäsiltarakenne jää huomattavan pieneksi ja alaosan rakenne voi toimia lämmön avulla.
Patolevyllä on suuria ongelmia toimia kapillaarisessa kivijalassa. Koska tuulettumaan se ei pysty, kun korvaavaa ilmaa ei ole saatavissa. Myöskin lämpötila levyn ja seinän välissä on liian korkea, jotta sokkelista tuleva vesihöyry voisi pisaroitua perusmuurilevyn pintaan.
Pahin on tilanne käytettäessä lämmöneristettä patolevyn päällä, tällöin levyn ja seinän välinen lämpötila on sama kuin kellarin lämpötila, eli n. 20 astetta.
Tätä voit testata ottamalla olutpullon keittiön kaapista tai jääkaapista n. 6 asteisena, niin tiedät missä lämpötilassa tapahtuu vesihöyryn kyllästyminen ja vesi juoksee pullon pintaa alaspäin.
Sisäpuolelle voit laittaa eristeen yläosaan 30 cm lomittain ulkopuolisen eristeen kanssa. Näin kylmäsiltarakenne jää huomattavan pieneksi ja alaosan rakenne voi toimia lämmön avulla.
Patolevyllä on suuria ongelmia toimia kapillaarisessa kivijalassa. Koska tuulettumaan se ei pysty, kun korvaavaa ilmaa ei ole saatavissa. Myöskin lämpötila levyn ja seinän välissä on liian korkea, jotta sokkelista tuleva vesihöyry voisi pisaroitua perusmuurilevyn pintaan.
Pahin on tilanne käytettäessä lämmöneristettä patolevyn päällä, tällöin levyn ja seinän välinen lämpötila on sama kuin kellarin lämpötila, eli n. 20 astetta.
Tätä voit testata ottamalla olutpullon keittiön kaapista tai jääkaapista n. 6 asteisena, niin tiedät missä lämpötilassa tapahtuu vesihöyryn kyllästyminen ja vesi juoksee pullon pintaa alaspäin.
Matille kysymys hinta-arviosta?Karkeakin hintahaarukkakin käy
salaojitus 10*8 m, syvyys noin 1.5, ritsikkataloon ja siihen ne Teidän edustamat levyt lämmöneristykseen, töineen ja aineineen..
Vesijohdon ja viemärin uusiminen , matka noin 5 m osa katualueella .
Näihin tarvittavat kaivuluvat ym. Saatteko Te tehdä tuon vesijohdon uusimisen (uusi sisäputki?) vai onko se Turun kaupungin vesilaitoksen monopoli.
Hinta-arviosta vielä sen verran, että voisiko sen antaa erikseen työn osuuden ja aineiden osuuden...
Pekka P.
salaojitus 10*8 m, syvyys noin 1.5, ritsikkataloon ja siihen ne Teidän edustamat levyt lämmöneristykseen, töineen ja aineineen..
Vesijohdon ja viemärin uusiminen , matka noin 5 m osa katualueella .
Näihin tarvittavat kaivuluvat ym. Saatteko Te tehdä tuon vesijohdon uusimisen (uusi sisäputki?) vai onko se Turun kaupungin vesilaitoksen monopoli.
Hinta-arviosta vielä sen verran, että voisiko sen antaa erikseen työn osuuden ja aineiden osuuden...
Pekka P.
Hep!
Matilta kyselisin minäkin mielipidettä...
Finnfoamin sivuilla lukee seuraavaa kellarin sisäpuolisesta eristämisestä:
Tiiviillä Finnfoamilla voidaan sisäpuolinen eristys tehdä mahdollisimman vähäriskiseksi, koska erillistä höyrynsulkua ei sisäpuolelle tarvita. Tällöin Finnfoam asennetaan saneerauslaastilla kauttaaltaan tiiviisti seinää vasten – eristeen ja seinän väliin ei saa missään nimessä jättää ilmarakoja tai käyttää apuna koolauksia, jonne voisi muodostua homepesäkkeitä.
Finnfoamin sisälle hometta ei voi syntyä, sillä sinne ei pääse homeen tarvitsemaa orgaanista ravinnetta esim. pölyä. Jotta rakenteen toimivuutta voidaan vielä hieman parantaa, kannattaa ulkopuolella käyttää patolevyä, jotta kantava seinä pääsisi kuivumaan ulospäin paremmin.
Meillä on viime kesänä salaojat ja patolevyt asennettu ja sisäpuolella nyt vain betoni. mutta ajatus olisi toteuttaa eristys juuri finnfoamilla (50mm) heidän ohjeidensa mukaan. Siihen päälle pieni koolaus ja paneli. Voisiko rakenne toimia?
Matilta kyselisin minäkin mielipidettä...
Finnfoamin sivuilla lukee seuraavaa kellarin sisäpuolisesta eristämisestä:
Tiiviillä Finnfoamilla voidaan sisäpuolinen eristys tehdä mahdollisimman vähäriskiseksi, koska erillistä höyrynsulkua ei sisäpuolelle tarvita. Tällöin Finnfoam asennetaan saneerauslaastilla kauttaaltaan tiiviisti seinää vasten – eristeen ja seinän väliin ei saa missään nimessä jättää ilmarakoja tai käyttää apuna koolauksia, jonne voisi muodostua homepesäkkeitä.
Finnfoamin sisälle hometta ei voi syntyä, sillä sinne ei pääse homeen tarvitsemaa orgaanista ravinnetta esim. pölyä. Jotta rakenteen toimivuutta voidaan vielä hieman parantaa, kannattaa ulkopuolella käyttää patolevyä, jotta kantava seinä pääsisi kuivumaan ulospäin paremmin.
Meillä on viime kesänä salaojat ja patolevyt asennettu ja sisäpuolella nyt vain betoni. mutta ajatus olisi toteuttaa eristys juuri finnfoamilla (50mm) heidän ohjeidensa mukaan. Siihen päälle pieni koolaus ja paneli. Voisiko rakenne toimia?
-
Matti Alander
- Jäsen
- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Kiva kun saadaan keskustelua aikaan ja ehkä muutkin palstan käyttäjät hyötyvät samalla.
Kiitos kysymyksestä vastaan ensin Pekk P:lle.
Rintamamiestalon salaojitus ja eristysremontti, lisättynä viemäri- ja vesijohtoremontilla on päivätyötäni, joten tunnen aiheen melko hyvin.
Normaali kustannus Fuktisol levyillä suoritettuun salaojitusremonttiin, uusine rännivesijärjestelmineen ja perusvesikaivoineen, mikäli ei jouduta suuriin lapiotyömääriin vaikeiden rakenteiden takia on 8000-10000 € arvonlisäveroineen. Työn kestoaika koneelta, mieheltä ja kuorma-autolta on 40-48 h.
Mikäli kustannuksiin lisätään viemäri-,sadevesiviemäri- ja vesijohtoputken uusinta kaivuulupineen kuluu työaikaa normaalitapauksessa 24 h lisää ja kustannuksia kertyy lisää 4000-5000 € riippuen kaivuuetäisyyksistä ja kaapeleiden määrästä.
Kustannuksia voidaan alentaa tekemällä miestyöt itse, mikä ainakin meillä on mahdollista.
Vuonna 2007 on tulossa niille, jotka johtavat sadevesiä likavesiviemäriin korotettu jätevesimaksu kaksinkertaisena, joten nyt saadessa työstä melko hyvät kotitaloustyön verovähennykset kannattaa olla ajoissa liikkeellä.
Työssä kannattaa myös aina noudattaa rakennustapaohjeita kirjaimellisesti, sekä hyväksyttää suunnitelmat vesilaitoksella, niin välttyy ikäviltä yllätyksiltä joskus taloa myydessä. Myös talon arvo nousee, kun kaikki on dokumentoitu asianmukaisesti, sekä laskut säilytetty.
Vastaus koskee pääsääntöisesti Turun kaupungin alueellaasuvia, mutta uskoisin pätevän myös koko Suomessa.
Kiitos kysymyksestä vastaan ensin Pekk P:lle.
Rintamamiestalon salaojitus ja eristysremontti, lisättynä viemäri- ja vesijohtoremontilla on päivätyötäni, joten tunnen aiheen melko hyvin.
Normaali kustannus Fuktisol levyillä suoritettuun salaojitusremonttiin, uusine rännivesijärjestelmineen ja perusvesikaivoineen, mikäli ei jouduta suuriin lapiotyömääriin vaikeiden rakenteiden takia on 8000-10000 € arvonlisäveroineen. Työn kestoaika koneelta, mieheltä ja kuorma-autolta on 40-48 h.
Mikäli kustannuksiin lisätään viemäri-,sadevesiviemäri- ja vesijohtoputken uusinta kaivuulupineen kuluu työaikaa normaalitapauksessa 24 h lisää ja kustannuksia kertyy lisää 4000-5000 € riippuen kaivuuetäisyyksistä ja kaapeleiden määrästä.
Kustannuksia voidaan alentaa tekemällä miestyöt itse, mikä ainakin meillä on mahdollista.
Vuonna 2007 on tulossa niille, jotka johtavat sadevesiä likavesiviemäriin korotettu jätevesimaksu kaksinkertaisena, joten nyt saadessa työstä melko hyvät kotitaloustyön verovähennykset kannattaa olla ajoissa liikkeellä.
Työssä kannattaa myös aina noudattaa rakennustapaohjeita kirjaimellisesti, sekä hyväksyttää suunnitelmat vesilaitoksella, niin välttyy ikäviltä yllätyksiltä joskus taloa myydessä. Myös talon arvo nousee, kun kaikki on dokumentoitu asianmukaisesti, sekä laskut säilytetty.
Vastaus koskee pääsääntöisesti Turun kaupungin alueellaasuvia, mutta uskoisin pätevän myös koko Suomessa.
-
Matti Alander
- Jäsen
- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Eristämisellä tiiviillä Finnfoam levyllä saattaisi olla jonkin verran ajatusta, ettei kostea sisäilma tunkeutuisi vesihöyrynä rakenteisiin kondensoitumaan kosteudeksi.
Diffuusio vaan on kovin pieni kosteudenkuljettaja, eikä yleensä ole ongelmien aiheuttaja rintamamiestalon kellarissa.
Toinen suuremmista ongelmista on kapillaarinen kosteudennousu anturasta, joka on rakennettu saven tai muun kapillaarisen aineksen varaan. Jälkikäteen kapillaarikatkon asentaminen tahtoo olla liian työlästä ja riskialtista. Esim. lyijylevyjen sujuttaminen aukisahattuun anturan ja perusmuurin väliin on kokeiltu ja todettu monimutkaiseksi, sekä kustannuksiltaan kalliiksi.
Helpoin tapa on käyttää lämpöä hyödyksi kosteutta siirtämällä vesihöyryjen osapaineiden avulla ja kastepistettä hyödyntämällä, kuten käytettäessä salaojittavia lämmöneristeitä.
Asennettaessa tiivis pinta sisäpuolelle estyy sisäänpäin kuivuminen tehokkaasti ja mikäli ulkopuolella on toinen tiivis pinta, kuten patolevy, niin huokoisalipaine kasvaa ja kapillaarisuus kiihtyy.
Myöskin 5 cm paksu Finnfoam on lämmöneristyskyvyltään melko vaatimaton ja vuosien kuluessa maaperä alaosassa rakennetta alkaa taas lämmetä ja patolevyn kuivatusvaikutus lakkaa, kun seinän ja levyn välissä oleva lämpötila nousee vesihöyryn kyllästyslämpötilaa korkeammaksi.
Myöskään Finnfoam levyn vettymättömyys ei pidä paikkaansa, se ainoastaan vettyy hitaammin.
Finnfoam on erittäin hyvä tuote oikeassa paikassa, mutta kellarirakenteissa, se ei oikein sovi kummallekkaan puolelle seinää ja varsinkin, jos seinärakenne on kapillaarinen, kuten rintamamiestaloissa.
Totta on että homehtuminen vaatii riittävästi kosteutta, happea ja esim. pölyä ravinteeksi.
Kellarinseinän suhteellinen kosteus pitäisi saada painumaan alle 80 prosentin RF, jotta homeriski voitaisiin välttää.
Diffuusio vaan on kovin pieni kosteudenkuljettaja, eikä yleensä ole ongelmien aiheuttaja rintamamiestalon kellarissa.
Toinen suuremmista ongelmista on kapillaarinen kosteudennousu anturasta, joka on rakennettu saven tai muun kapillaarisen aineksen varaan. Jälkikäteen kapillaarikatkon asentaminen tahtoo olla liian työlästä ja riskialtista. Esim. lyijylevyjen sujuttaminen aukisahattuun anturan ja perusmuurin väliin on kokeiltu ja todettu monimutkaiseksi, sekä kustannuksiltaan kalliiksi.
Helpoin tapa on käyttää lämpöä hyödyksi kosteutta siirtämällä vesihöyryjen osapaineiden avulla ja kastepistettä hyödyntämällä, kuten käytettäessä salaojittavia lämmöneristeitä.
Asennettaessa tiivis pinta sisäpuolelle estyy sisäänpäin kuivuminen tehokkaasti ja mikäli ulkopuolella on toinen tiivis pinta, kuten patolevy, niin huokoisalipaine kasvaa ja kapillaarisuus kiihtyy.
Myöskin 5 cm paksu Finnfoam on lämmöneristyskyvyltään melko vaatimaton ja vuosien kuluessa maaperä alaosassa rakennetta alkaa taas lämmetä ja patolevyn kuivatusvaikutus lakkaa, kun seinän ja levyn välissä oleva lämpötila nousee vesihöyryn kyllästyslämpötilaa korkeammaksi.
Myöskään Finnfoam levyn vettymättömyys ei pidä paikkaansa, se ainoastaan vettyy hitaammin.
Finnfoam on erittäin hyvä tuote oikeassa paikassa, mutta kellarirakenteissa, se ei oikein sovi kummallekkaan puolelle seinää ja varsinkin, jos seinärakenne on kapillaarinen, kuten rintamamiestaloissa.
Totta on että homehtuminen vaatii riittävästi kosteutta, happea ja esim. pölyä ravinteeksi.
Kellarinseinän suhteellinen kosteus pitäisi saada painumaan alle 80 prosentin RF, jotta homeriski voitaisiin välttää.
-
Matti Alander
- Jäsen
- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Pekka P:lle vielä, unohtui edellisestä vastauksesta.
Vesijohto ei ole Turun kaupungin monopoli, mutta vesilaitoksen perustellusti vaatimaa paksuseinämäistä PEL putkea ei ole saatavissa esim. alan tukkuliikkeistä ja se pitäisi tilata erikseen tehtaalta, olisi se turhan työlästä. Kaupungin myyntihintakin on niin halpa n. 1 €/m, ettei se ole enää kennellekkään bisnes, eikä homma varmasti siihen kaadu.
Eli käytännössä Turun kaupunki tekee vesijohtotyöt ja urakoitsija viemärit.
Kannattaa ottaa yhteyttä allekirjoittaneeseen, niin laskemme veloituksetta ko aiheesta urakkatarjouksen ja saamme täsmällisemmän hinnan.
Urakkatarjouksen ulkopuolelle kuitenkin joudutaan jättämään muutamia riskialttiita kohtia, joitaei voi katselmuksessa todeta maanalaisen sijaintinsa takia, kuten: Mahdollinen louhinta ja siitä aiheutuvat kustannukset. Jätemaksut mikäli ylimääräinen maa-aines, ei kelpaa maankaatopaikalle, vaan se on vietävä raskaampaan käsittelyyn esim. Topinojalle.
Esille tulevat talonrakennusteknilliset korjaukset, kuten halkeamat sokkelissa.
Vesijohto ei ole Turun kaupungin monopoli, mutta vesilaitoksen perustellusti vaatimaa paksuseinämäistä PEL putkea ei ole saatavissa esim. alan tukkuliikkeistä ja se pitäisi tilata erikseen tehtaalta, olisi se turhan työlästä. Kaupungin myyntihintakin on niin halpa n. 1 €/m, ettei se ole enää kennellekkään bisnes, eikä homma varmasti siihen kaadu.
Eli käytännössä Turun kaupunki tekee vesijohtotyöt ja urakoitsija viemärit.
Kannattaa ottaa yhteyttä allekirjoittaneeseen, niin laskemme veloituksetta ko aiheesta urakkatarjouksen ja saamme täsmällisemmän hinnan.
Urakkatarjouksen ulkopuolelle kuitenkin joudutaan jättämään muutamia riskialttiita kohtia, joitaei voi katselmuksessa todeta maanalaisen sijaintinsa takia, kuten: Mahdollinen louhinta ja siitä aiheutuvat kustannukset. Jätemaksut mikäli ylimääräinen maa-aines, ei kelpaa maankaatopaikalle, vaan se on vietävä raskaampaan käsittelyyn esim. Topinojalle.
Esille tulevat talonrakennusteknilliset korjaukset, kuten halkeamat sokkelissa.
:D Kiitoksia Matille.
Olemme vasta tarjousvaiheessa yhdestä kohteesta, mutta olemme aika aiktiivisesti etsineet taustatietoa rintsikkamiestalojen perusparannus ym. kustannuksista. Pidän firman mielessä, koska tuo Fuktisol ehkä on järkevä tapa eristää ja saa palvelua "yhdeltä" tiskiltä.
Mutta miten ajan saatossa, tukkeutuuko Fuktisol rakenne, koska veden mukana tulee aina hiukkasia ym., ja mikäli rakenne sattuu jäätymään rikkoutuuko levyrakenne vai antaako levy myöten...
Pekka P
Olemme vasta tarjousvaiheessa yhdestä kohteesta, mutta olemme aika aiktiivisesti etsineet taustatietoa rintsikkamiestalojen perusparannus ym. kustannuksista. Pidän firman mielessä, koska tuo Fuktisol ehkä on järkevä tapa eristää ja saa palvelua "yhdeltä" tiskiltä.
Mutta miten ajan saatossa, tukkeutuuko Fuktisol rakenne, koska veden mukana tulee aina hiukkasia ym., ja mikäli rakenne sattuu jäätymään rikkoutuuko levyrakenne vai antaako levy myöten...
Pekka P
-
Matti Alander
- Jäsen
- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Fuktisol rakenne on tyyppihyväksytty kestämään 50 vuotta ja oikein toteutettuna toimii varmasti.
Levykerros suojataan suodatinkankaalla maaperästä, jotta hienojakoiset aineet eivät sitä tukkisi.
Koska Fuktisol levy johtaa hyvin vettä ( 370 litraa minuutissa metrille ) ei rakenteeseen synny vedenpainetta, eikä levy varastoi kosteutta ja on vielä lisäksi lämmöneriste, niin vesi ei jäädy levykerrokseen.
Mikäli jäätyisi on Fuktisol levy myös äärimmäisen joustava ja palautuu taas muotoonsa.
Tulin juuri äsken Hyvinkäältä Fuktisol työmaalta, jossa oli seinän eristeeksi asennettu muovikalvo ulkopuolelle. Kellarinseinä oili läpimärkä miltei maanpinnalle, mutta siitä kohtaa mistä oli jo seinänvierus kaivettu auki oli parissa tunnissa seinän pinta jo kuivunut tummista läiskistä vaalean harmaaksi
Näin rakennusmiehet paikanpäällä ymmärsivät välittömästi Fuktisol levyn toimintaperiaatteen.
Levykerros suojataan suodatinkankaalla maaperästä, jotta hienojakoiset aineet eivät sitä tukkisi.
Koska Fuktisol levy johtaa hyvin vettä ( 370 litraa minuutissa metrille ) ei rakenteeseen synny vedenpainetta, eikä levy varastoi kosteutta ja on vielä lisäksi lämmöneriste, niin vesi ei jäädy levykerrokseen.
Mikäli jäätyisi on Fuktisol levy myös äärimmäisen joustava ja palautuu taas muotoonsa.
Tulin juuri äsken Hyvinkäältä Fuktisol työmaalta, jossa oli seinän eristeeksi asennettu muovikalvo ulkopuolelle. Kellarinseinä oili läpimärkä miltei maanpinnalle, mutta siitä kohtaa mistä oli jo seinänvierus kaivettu auki oli parissa tunnissa seinän pinta jo kuivunut tummista läiskistä vaalean harmaaksi
Näin rakennusmiehet paikanpäällä ymmärsivät välittömästi Fuktisol levyn toimintaperiaatteen.
-
maanma
- Moderaattori
- Viestit: 2371
- Liittynyt: Ma Tammi 10, 2005 22:21
- Paikkakunta: Turku
- Paikkakunta: 80m2, talo -48/50, pelletti, aurinko, sähkö, öljy
Voitko tarkentaa ja antaa esimerkin tästä lämpötilaeron/ kyllästyslämpötilan käyttäytymisestä. Lähdetään vaikka liikkeelle sellaisesta, että ulkolämpötila on 1,8m syvyydessä 7 astetta ja sisälämpötila seinän sisäpinnassa 16 astetta. Maakosteutta on siten, että vettä tihkuu 40 cm kaivantoon (anturatason alle kaivettuun). Entä jos pintavesien taso=anturan alataso?Matti Alander kirjoitti:Myöskin 5 cm paksu FinnFoam on lämmöneristyskyvyltään melko vaatimaton ja vuosien kuluessa maaperä alaosassa rakennetta alkaa taas lämmetä ja patolevyn kuivatusvaikutus lakkaa, kun seinän ja levyn välissä oleva lämpötila nousee vesihöyryn kyllästyslämpötilaa korkeammaksi.
Miten patolevyn tyyppi asennus käyttäytyy huonoimmillaan tuon 7 asteen muuttuessa? Miten parhaimmillaan? Osaatko arvioidan huonon ja parhaan käyttäytymisen ajallista suhdetta.
Patolevyn kanssa voi ilmeisesti käyttää monenlaista lämmöneristettä PAROC GPS, EPS 120, FinnFoam jne. Onko joistakin näistä poikkeavia ominaisuuksia?
Onko vanhempi tapa (ennen patolevyjä) EPS 120 ulkoseinää vasten (ilman vesisulkua) yhtään parempi/huonompi?
Entä vielä vanhempi salaojasora (ilman bitumia)?
Ja sitten vielä kerran verrataan Fuktisoliin. Mitä mainittuja ongelmia se ratkaisee ja mitä se ei ratkaise?
-
Matti Alander
- Jäsen
- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Maan peruslämpötila 1,8 metrin syvyydessä on 6-7 astetta, eli suurinpiirtein sama, kuin jääkaapissa. Mutta rakennuksen seinän ja lattian läpi johtuu lämpöä maaperään, sitä enemmän mitä lämmitetään ja mitä huonommin perustukset on eristetty. Myös lämmityslaitteiden sijoituksella on merkityksensä, eli lämmitetäänkö tilaa lattialämmityksellä tai pattereillaseinissä.
Rintamamiestaloja joiden kellaria lämmitetään esim. 20 asteeseen, saattavat lämpötilat maassa ulkopuolella eristämättömässä rakenteessa olla samaa luokkaa, kuin sisällä. Näissä rakenteissa ei kastepistettä synny kuin rakenteen yläosaan, jossa on riittävän viileätä.
Rakenteen kuivuminen tapahtuu sisäänpäin periaatteella tihemmästä kosteudesta harvempaan. Siis kyse on kaasujen paine-erojen vaikutuksesta, korkeammasta vesihöyrynosapaineesta matalampaan.
Fuktiisoll salaojittavalla lämmöneristeellä pyritään vaikuttamaan juuri ulkopuolen maaperän lämpötilaan, jotta kosteus alkaisi virrata lämpimmästä kellarinseinästä ulos kohti viileämpää maaperää, jossa se voisi kyllästyä vedeksi, kuten huoneilman kosteus jääkaapista otettuun 6-7 asteiseen olutpulloon.
Patolevy käyttäytyy aina huonosti rintamamiestalojen kellareissa, kuten pikieristekkin. Mikäli käyttää patolevyjä tai pikeä on syytä antaa kellarin sisäseinän olla niinsanottu hengittävä sisäänpäin.
Patolevyn kanssa käytettäessä lämmöneristeitä rakenteet ovat ongelmallisia pääsääntöisesti: Jos asetat lämmöneristeen kellarinseinää vasten ja sen päälle patolevyn, vettyy lämmöneriste.
Jos taas asennat lämmöneristeen patolevyn päälle, ei vesihöyrynä ulos sokkelista tuleva kosteus pysty pisaroitumaan liian korkean lämpötilan vuoksi.
Mikäli laitat lämmöneristeen sisäpuolelle kellarin seinä viilenee, eikä kuivuminen lämmön avulla toteudu.
Paras ulospäin kuivuva rakenne on juuri tarkoitukseen suunniteltu Fuktisol levy, mutta kevytsora täyttö on jo melko hyvä ratkaisu, ongelmaksi saattaa kuitenkin muodostua kevytsoran vettyminen, sekä kapillaarisuus.
Kivivillakin ulkopuolella on vesihöyryäläpäisevä vaihtoehto, mutta sen lämmöneristyskyky romahtaa kastuessa jase saattaa painua liiaksi kasaan.
Salaojasora ilman bitumia, toimii jotenkin ajatuksena, mutta lämmönhukka alkaa olla älytön.
Fuktisol levyllä aikaansaadaan: Kellarinseinän pystysalaojitus, lämmöneristys Lamdaluokassa 0.037, kosteuseristys levystä ei vesi tule läpi vaan vajoaa alaspäin maan vetoviman ansiosta, sekä kapillaarikatko kosteus ei siirry kapillaarisesti testitulosten mukaan 5 mm enempää.
Koska salaojitus on lämmöneristeessä on se myös jäätymätön.
Fuktisol levyn käyttö säästää 2/3 massanvaihdosta, mikä valtava kustannussäästö ja lopuksi Fuktisoll toimii kuivaajana koko rakennuksen käyttöiän mahdollisen vesivahingon sattuessa sisäpuolella.
Vastauksesta tuli varsin pitkä, mutta tämä kaikki on luettavissa kuvien kera kotisivuiltamme http://www.malander.fi
Rintamamiestaloja joiden kellaria lämmitetään esim. 20 asteeseen, saattavat lämpötilat maassa ulkopuolella eristämättömässä rakenteessa olla samaa luokkaa, kuin sisällä. Näissä rakenteissa ei kastepistettä synny kuin rakenteen yläosaan, jossa on riittävän viileätä.
Rakenteen kuivuminen tapahtuu sisäänpäin periaatteella tihemmästä kosteudesta harvempaan. Siis kyse on kaasujen paine-erojen vaikutuksesta, korkeammasta vesihöyrynosapaineesta matalampaan.
Fuktiisoll salaojittavalla lämmöneristeellä pyritään vaikuttamaan juuri ulkopuolen maaperän lämpötilaan, jotta kosteus alkaisi virrata lämpimmästä kellarinseinästä ulos kohti viileämpää maaperää, jossa se voisi kyllästyä vedeksi, kuten huoneilman kosteus jääkaapista otettuun 6-7 asteiseen olutpulloon.
Patolevy käyttäytyy aina huonosti rintamamiestalojen kellareissa, kuten pikieristekkin. Mikäli käyttää patolevyjä tai pikeä on syytä antaa kellarin sisäseinän olla niinsanottu hengittävä sisäänpäin.
Patolevyn kanssa käytettäessä lämmöneristeitä rakenteet ovat ongelmallisia pääsääntöisesti: Jos asetat lämmöneristeen kellarinseinää vasten ja sen päälle patolevyn, vettyy lämmöneriste.
Jos taas asennat lämmöneristeen patolevyn päälle, ei vesihöyrynä ulos sokkelista tuleva kosteus pysty pisaroitumaan liian korkean lämpötilan vuoksi.
Mikäli laitat lämmöneristeen sisäpuolelle kellarin seinä viilenee, eikä kuivuminen lämmön avulla toteudu.
Paras ulospäin kuivuva rakenne on juuri tarkoitukseen suunniteltu Fuktisol levy, mutta kevytsora täyttö on jo melko hyvä ratkaisu, ongelmaksi saattaa kuitenkin muodostua kevytsoran vettyminen, sekä kapillaarisuus.
Kivivillakin ulkopuolella on vesihöyryäläpäisevä vaihtoehto, mutta sen lämmöneristyskyky romahtaa kastuessa jase saattaa painua liiaksi kasaan.
Salaojasora ilman bitumia, toimii jotenkin ajatuksena, mutta lämmönhukka alkaa olla älytön.
Fuktisol levyllä aikaansaadaan: Kellarinseinän pystysalaojitus, lämmöneristys Lamdaluokassa 0.037, kosteuseristys levystä ei vesi tule läpi vaan vajoaa alaspäin maan vetoviman ansiosta, sekä kapillaarikatko kosteus ei siirry kapillaarisesti testitulosten mukaan 5 mm enempää.
Koska salaojitus on lämmöneristeessä on se myös jäätymätön.
Fuktisol levyn käyttö säästää 2/3 massanvaihdosta, mikä valtava kustannussäästö ja lopuksi Fuktisoll toimii kuivaajana koko rakennuksen käyttöiän mahdollisen vesivahingon sattuessa sisäpuolella.
Vastauksesta tuli varsin pitkä, mutta tämä kaikki on luettavissa kuvien kera kotisivuiltamme http://www.malander.fi
-
Matti Alander
- Jäsen
- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Solupolystyreenilevyissä on kohtuullinen vesihöyrynläpäisy, mutta tähän käyttötarkoitukseen aivan liian huono.
Eps-levyyn vesihöyry tunkeutuu sisälle melko nopeasti, mutta haihtuu pois huonosti, eikä kuivu maanalla laisinkaan.
Finnfoam vettyy huomattavasti hitaammin, mutta vettyessään ei myöskään kuivu koskaan.
Molemmat levyt ovat rakenteessa aivan liian tiiviit, eivätkä käy salaojina, kuten Fuktisol. Myöskään kuivaajina ne eivät tiheytensä vuoksi toimi.
Eps-levyjä ja Fuktisol levyjä voidaan käyttää yhdessä, niin että Fuktisol on ulonmaisena, näin rakenne on rakennusfysiikanmukainen tiivis sisältä ja ulospäin harveneva.
Fuktisol 100 mm 19kg/m3 levyn lyhytaikaiskuormituskestävyys on 58,1 kpa, eli 5,8 tonnia neliölle. 50 vuotinen pitkäaikaiskuormitus ei saa puristaa levyä kasaan yli 20 prosenttia ja tällöin voidaan käyttää kuormituksena n. 25 kpa.
Käytännössä 19 kg/m3 levyä voidaan kellarinseinissä asentaa 3,5 metrin syvyyksiin ilman riskiä. Syvemmissä syvyyksissä asennetaan kovempia levyjä 30,45 ja 55 kg/m3.
Betonilattioiden alla kuormitus on hyvin pieni ja siellä pääsääntöisesti käytetään 19 kg:n levyjä.
Finnfoam levyt kestävät suuria kuormituksia, mutta lattian alla käytettynä ne ovat aivan liian tiiviitä ja käyttäytyvät muovikalvon tavoin estäen lattiarakenteen alaspäin kuivumisen.
Fuktisol levyt on suunniteltu käytettäväksi maanalla ja siellä ne kestävät moitteetta vähintään 50 vuotta, myös Finnfoam- ja Eps-levyt kestävät hyvin sen käyttötarkoituksen mihin ne on suunniteltu.
Eps-levyyn vesihöyry tunkeutuu sisälle melko nopeasti, mutta haihtuu pois huonosti, eikä kuivu maanalla laisinkaan.
Finnfoam vettyy huomattavasti hitaammin, mutta vettyessään ei myöskään kuivu koskaan.
Molemmat levyt ovat rakenteessa aivan liian tiiviit, eivätkä käy salaojina, kuten Fuktisol. Myöskään kuivaajina ne eivät tiheytensä vuoksi toimi.
Eps-levyjä ja Fuktisol levyjä voidaan käyttää yhdessä, niin että Fuktisol on ulonmaisena, näin rakenne on rakennusfysiikanmukainen tiivis sisältä ja ulospäin harveneva.
Fuktisol 100 mm 19kg/m3 levyn lyhytaikaiskuormituskestävyys on 58,1 kpa, eli 5,8 tonnia neliölle. 50 vuotinen pitkäaikaiskuormitus ei saa puristaa levyä kasaan yli 20 prosenttia ja tällöin voidaan käyttää kuormituksena n. 25 kpa.
Käytännössä 19 kg/m3 levyä voidaan kellarinseinissä asentaa 3,5 metrin syvyyksiin ilman riskiä. Syvemmissä syvyyksissä asennetaan kovempia levyjä 30,45 ja 55 kg/m3.
Betonilattioiden alla kuormitus on hyvin pieni ja siellä pääsääntöisesti käytetään 19 kg:n levyjä.
Finnfoam levyt kestävät suuria kuormituksia, mutta lattian alla käytettynä ne ovat aivan liian tiiviitä ja käyttäytyvät muovikalvon tavoin estäen lattiarakenteen alaspäin kuivumisen.
Fuktisol levyt on suunniteltu käytettäväksi maanalla ja siellä ne kestävät moitteetta vähintään 50 vuotta, myös Finnfoam- ja Eps-levyt kestävät hyvin sen käyttötarkoituksen mihin ne on suunniteltu.
-
maanma
- Moderaattori
- Viestit: 2371
- Liittynyt: Ma Tammi 10, 2005 22:21
- Paikkakunta: Turku
- Paikkakunta: 80m2, talo -48/50, pelletti, aurinko, sähkö, öljy
Kellarin pesutilan lämpöeristys (näin meillä) ja ilmanvaihto
2003 elokuussa lähtötilanne oli kahdesti paneloitu kellarisaunan seinä ja katto sekä pohjalle valettu 2-4 cm laatta, jonka alla sitä valkoista villaa, jonka alla bitumikerros, jonka alla 2-5 cm betonia, jonka alla 2-3 cm salaojasoraa. Valkoista villaa oli myös paneeloitujen seinien takana.
Purettiin siis lattia. Vanha villa oli paikoin kostunut lattiassa. Vanha kiviantura oli oli tehty hakemalla epämääräisiä kivenmurikoita betonisten pystyseinien alle.
Vanhasta saunasta ja pukuhuoneesta tuli aluksi yksi U:n muotoinen tila.
Yksi seinä rajoittui tiilirappaus+ilmarako päällystettyyn ulkoseinään. Kaksi seinää periaatteessa lämmittämättömään sisäkellariin. Toisen seinän taakse tulee lämmitys. Yksi seinistä rajoittui enimmäkseen savupiippuun ja palomuuriin.
Purkamisen jälkeen kaivettiin noin 60 cm savea pois. Pohjalle tuli noin 10cm salaojasoraa, jonka päälle suojakangas. Tähän kerrokseen laitettiin 10cm salaojaputki (joka ei vielä johda mihinkään). Tämän päälle 10-15 cm 8-16 mursketta. Uudet 160mm viemäriputkikorvausilmakanavat asennettiin tähän tasoon ja kaivettiin anturan ali ja ulos.
Tämän em. rakenteen tarkoitus on toimia kapilaarikatkona.
Murskeen päälle asennettiin 10cm EPS 100. Kaivannon ulkoseinää vasten (anturan alle) pystyyn sitä ei tullut (laitettua). Sen päälle toinen 10cm EPS 100. Tähän ylempään kerrokseen upotettiin 75mm uudet viemärit.
Tämän em. rakenteen tarkoitus on toimia lämpöeristeenä alaspäin.
Päälle tuli 5cm korotuspaloille asennettu teräsverkko, johon kiinnitettiin 12mm lattialämmitysPEX. Tähän sitten 12cm toimitusbetonilattia.
Seiniä vasten ei tullut 5mm solumuovista lämpöeristettä ja lattiavalu kiinnittyi osittain vanhaan kivianturaan ja sen alle, jotta lattialämpö vuotaisi ulos.
Em. tehtiin siinä uskossa, että se aikaansaisi seinän kuivumista Anselmin takana.
Pesutilan ulkoseinän päällä olevaa tiiliseinää seinää vasten tehtiin pystykoolaus SPU Anselmi levyä varten. Anselmi asennettiin kellariasennusohjeiden mukaisesti irti lattiasta ja katosta. Alarako täytettiin silikonilla. Lattialämmitys ulottuu ulkoseinään saakka ja siis Anselmin taakse.
Ulkoseinän rakenne ulkoa sisään päin on siis:
- 20cm säästöbetoni
- 1-2 cm ilmarako
- tiiliseinä
- rappaus
- koolaus
- Anselmilevy 30mm SPU + gyproc
- vesieristys
- kaakelointi
Yksi seinä olisi vaatinut kovin paljon oikaisua, joten sen päälle asennettiin erikoiskova gyproc koolauksen päälle. Tämä seinä tulee rajoittumaan lämpimään tilaan. Tilojen lämpöero on nyt 7-8 astetta.
Yhteinäiseksi muuttunut pesutila pukuhuone jaettiin erilliseen saunaan siporex levyillä ja muuratulla lasitiiliseinällä.
Pesutiloihin tehtiin vesieristys seiniin primerin jälkeen keragum:lla ja lattiaan kerafiber:llä kulmiin asetettiin vahvikekankaat samoin kuin lattiakaivoihin. Kerroksia tuli seiniin kolme ja lattiaan neljä. Betonikatto tehtiin kosteussululla kolmeen kertaan
Pesutilan seinät ja lattia kaakeloitiin kokonaan.
Pesutilan katto paneloitiin 12mm kuusi paneeleilla.
Saunan seinät eristettiin SPU Sauna-Satulla - palomuuria lukuunottamatta . Seinät ja katto paneloitiin 12mm paneelilla.
Valaisimet ja rasiat upotettiin seiniin sekä sähköjohdot ja eristetyt kuparivesiputket upotettiin koolauksiin.
Painovoimainen ilmanvaihto. Tiloihin toteutettiin kolme tuloilmaventtiiliä, joista kaksi tuli vanhojen ulkoseinän korvausilmaventtiilien tilalle. Näiden kahden kokoluokka 125mm. Kyseessä Fläkt lämpöeristetty muovikanava ja suodatin venttiili. Anselmin takana oleva tila pääsee todennäköisesti jossain määrin tuulettumaan suoraan ulkoilmaan, koska uretaanitiivistyksen kanssa (vanhan ritilän läpi) ulkopuolelta oli pientä haastetta.
Poisto ilma kahteen eri hormiin 125mm ja 100mm lähdöillä suihkujen vierestä.
Saunaan tuli siis kolmastuloilma suoraan ulkoa kiukaan ja lauteen eteen/väliin 160mm putkesta, joka supistettiin 125mm venttiilillä. Saunan poisto toteutettiin 50x100 saunakanavalla 100mm sauna-venttiilillä.
WC lattiaa ei vesieristetty. Haluttiin nähdä tuleeko kapilaarivesi sisään. Ei ole tullut. Siihen tuli pesutilan ja saunan kanssa samanlainen lattiarakenne. Tänne tuli myös 125mm poistoilma (yhteinen jaettu pesutilan 125mm kanssa). Katto tehtiin paneelista.
Kellari on 2m korkea. Pesutila 8 m2 ja sauna 4m2. Wc noin 2 m2. Kaikkiin tuli lattialämmitys 12mm lattialämmitysputkella.
Lämpötila on lattialämmitetyissä tiloissa 23 astetta. Pesutila kuivuu tunnin 4 hengen saunomisen jälkeen pintakuivaksi parissa tunnissa - myös kesällä.
Saunottiin ekan kerran ennen juhannusta - nyt on oikeastaan valmis.
Ulkopuolelle on tarkoitus laittaa jotain. Nyt siellä on vanha savitiiliputki salaoja.
Tuliskohan vaikka seinää vasten 10cm mursketta 10cm EPS120 pystyyn ja toiset 10cm hiekkaa/mursketta. Salaoja EPS:n alapuolelle. Maan päälle 40 cm syvyyteen vaakaan EPS 120 tai FinnFoam. Tai jotain muuta ... katsotaan.
Palstaa seuratessani olen kyllä äärettömän tyytyväinen etten ole tehnyt vielä mitään ja mennyt siihen patolevy -vipuun, jota joka paikassa toitotetaan.
On toinenkin syy miksi olen tyytyväinen toteutusjärjestyksestä. Ulos on kaivettava 25m pitkä maadoituskaapeliveto. Arvatkaa vaan tuleeko se salaojakuiluun. Eikun kaivamaan ...
Purettiin siis lattia. Vanha villa oli paikoin kostunut lattiassa. Vanha kiviantura oli oli tehty hakemalla epämääräisiä kivenmurikoita betonisten pystyseinien alle.
Vanhasta saunasta ja pukuhuoneesta tuli aluksi yksi U:n muotoinen tila.
Yksi seinä rajoittui tiilirappaus+ilmarako päällystettyyn ulkoseinään. Kaksi seinää periaatteessa lämmittämättömään sisäkellariin. Toisen seinän taakse tulee lämmitys. Yksi seinistä rajoittui enimmäkseen savupiippuun ja palomuuriin.
Purkamisen jälkeen kaivettiin noin 60 cm savea pois. Pohjalle tuli noin 10cm salaojasoraa, jonka päälle suojakangas. Tähän kerrokseen laitettiin 10cm salaojaputki (joka ei vielä johda mihinkään). Tämän päälle 10-15 cm 8-16 mursketta. Uudet 160mm viemäriputkikorvausilmakanavat asennettiin tähän tasoon ja kaivettiin anturan ali ja ulos.
Tämän em. rakenteen tarkoitus on toimia kapilaarikatkona.
Murskeen päälle asennettiin 10cm EPS 100. Kaivannon ulkoseinää vasten (anturan alle) pystyyn sitä ei tullut (laitettua). Sen päälle toinen 10cm EPS 100. Tähän ylempään kerrokseen upotettiin 75mm uudet viemärit.
Tämän em. rakenteen tarkoitus on toimia lämpöeristeenä alaspäin.
Päälle tuli 5cm korotuspaloille asennettu teräsverkko, johon kiinnitettiin 12mm lattialämmitysPEX. Tähän sitten 12cm toimitusbetonilattia.
Seiniä vasten ei tullut 5mm solumuovista lämpöeristettä ja lattiavalu kiinnittyi osittain vanhaan kivianturaan ja sen alle, jotta lattialämpö vuotaisi ulos.
Em. tehtiin siinä uskossa, että se aikaansaisi seinän kuivumista Anselmin takana.
Pesutilan ulkoseinän päällä olevaa tiiliseinää seinää vasten tehtiin pystykoolaus SPU Anselmi levyä varten. Anselmi asennettiin kellariasennusohjeiden mukaisesti irti lattiasta ja katosta. Alarako täytettiin silikonilla. Lattialämmitys ulottuu ulkoseinään saakka ja siis Anselmin taakse.
Ulkoseinän rakenne ulkoa sisään päin on siis:
- 20cm säästöbetoni
- 1-2 cm ilmarako
- tiiliseinä
- rappaus
- koolaus
- Anselmilevy 30mm SPU + gyproc
- vesieristys
- kaakelointi
Yksi seinä olisi vaatinut kovin paljon oikaisua, joten sen päälle asennettiin erikoiskova gyproc koolauksen päälle. Tämä seinä tulee rajoittumaan lämpimään tilaan. Tilojen lämpöero on nyt 7-8 astetta.
Yhteinäiseksi muuttunut pesutila pukuhuone jaettiin erilliseen saunaan siporex levyillä ja muuratulla lasitiiliseinällä.
Pesutiloihin tehtiin vesieristys seiniin primerin jälkeen keragum:lla ja lattiaan kerafiber:llä kulmiin asetettiin vahvikekankaat samoin kuin lattiakaivoihin. Kerroksia tuli seiniin kolme ja lattiaan neljä. Betonikatto tehtiin kosteussululla kolmeen kertaan
Pesutilan seinät ja lattia kaakeloitiin kokonaan.
Pesutilan katto paneloitiin 12mm kuusi paneeleilla.
Saunan seinät eristettiin SPU Sauna-Satulla - palomuuria lukuunottamatta . Seinät ja katto paneloitiin 12mm paneelilla.
Valaisimet ja rasiat upotettiin seiniin sekä sähköjohdot ja eristetyt kuparivesiputket upotettiin koolauksiin.
Painovoimainen ilmanvaihto. Tiloihin toteutettiin kolme tuloilmaventtiiliä, joista kaksi tuli vanhojen ulkoseinän korvausilmaventtiilien tilalle. Näiden kahden kokoluokka 125mm. Kyseessä Fläkt lämpöeristetty muovikanava ja suodatin venttiili. Anselmin takana oleva tila pääsee todennäköisesti jossain määrin tuulettumaan suoraan ulkoilmaan, koska uretaanitiivistyksen kanssa (vanhan ritilän läpi) ulkopuolelta oli pientä haastetta.
Poisto ilma kahteen eri hormiin 125mm ja 100mm lähdöillä suihkujen vierestä.
Saunaan tuli siis kolmastuloilma suoraan ulkoa kiukaan ja lauteen eteen/väliin 160mm putkesta, joka supistettiin 125mm venttiilillä. Saunan poisto toteutettiin 50x100 saunakanavalla 100mm sauna-venttiilillä.
WC lattiaa ei vesieristetty. Haluttiin nähdä tuleeko kapilaarivesi sisään. Ei ole tullut. Siihen tuli pesutilan ja saunan kanssa samanlainen lattiarakenne. Tänne tuli myös 125mm poistoilma (yhteinen jaettu pesutilan 125mm kanssa). Katto tehtiin paneelista.
Kellari on 2m korkea. Pesutila 8 m2 ja sauna 4m2. Wc noin 2 m2. Kaikkiin tuli lattialämmitys 12mm lattialämmitysputkella.
Lämpötila on lattialämmitetyissä tiloissa 23 astetta. Pesutila kuivuu tunnin 4 hengen saunomisen jälkeen pintakuivaksi parissa tunnissa - myös kesällä.
Saunottiin ekan kerran ennen juhannusta - nyt on oikeastaan valmis.
Ulkopuolelle on tarkoitus laittaa jotain. Nyt siellä on vanha savitiiliputki salaoja.
Tuliskohan vaikka seinää vasten 10cm mursketta 10cm EPS120 pystyyn ja toiset 10cm hiekkaa/mursketta. Salaoja EPS:n alapuolelle. Maan päälle 40 cm syvyyteen vaakaan EPS 120 tai FinnFoam. Tai jotain muuta ... katsotaan.
Palstaa seuratessani olen kyllä äärettömän tyytyväinen etten ole tehnyt vielä mitään ja mennyt siihen patolevy -vipuun, jota joka paikassa toitotetaan.
On toinenkin syy miksi olen tyytyväinen toteutusjärjestyksestä. Ulos on kaivettava 25m pitkä maadoituskaapeliveto. Arvatkaa vaan tuleeko se salaojakuiluun. Eikun kaivamaan ...
-
Matti Alander
- Jäsen
- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Miksi noin monimutkaisia epävarmoja rakenteita. Laita vaan kellarinseinään 100 mm salaojittava lämmöneriste ulkopuolelle, niin seinärakenne tulee olemaan kuiva ja lämmin, sekä kapillaari-ilmiö kääntyy ulospäin.
Lähetä minulle sähköpostiosoitteesi, niin lähetän Fuktisol levyjen tyyppihyväksyntätodistuksen ja muutakin tietoa, niin voit tutustua aiheeseen tarkemmin.
Lähetä minulle sähköpostiosoitteesi, niin lähetän Fuktisol levyjen tyyppihyväksyntätodistuksen ja muutakin tietoa, niin voit tutustua aiheeseen tarkemmin.