rossipohjan tuuletus

[oceanic7]

Meillä on rossipohjainen talo jossa on n. metrin, puolentoista ryömintätila jonka maalattia on hienoa ja pöllyävän kuivaa hiekkaa paitsi pienemmässä osaassa jossa on valettu lattia ja harkoista tehtyjä "tasoja". Ostaessamme talon kuntokartoituksessa kehoitettiin lisäämään tuuletusta "jossain vaiheessa". Kellari on kaksiosainen (n. 1/3 ja 2/3)ja kumpaankin päätyyn menee ovet (70cmx150cm), jotka ovat kesäaikaan auki. Tuuletusta lisätäkseni olen avannut kiinnikitatut ikkunat (40cm x 52cm) joita on isommassa tilassa kaksi ja pienemmässä yksi, vähän isompi (50cm x 55cm). Ilma on kellareissa suht raikas, toisessa päässä tuoksuu hieman viemäri vielä hiljattain tapahtuneen remontin takia. Koko kellariala on n. 90 neliötä.
Pienemmässä osassa tapahtuu ristivetoa, mutta isommassa osassa on muutama sokkelo ja ilma ei muutenkaan mene talon "läpi", pitäisikö tehdä vielä lisää tuuletusta niin että ilma puhaltaisi kellarin läpi esim. 2 kappaletta reikiä (esim.)15cm x 15cm ja siihen suljettava ritilä) sokkeliin? Sokkeli on osittain sellaista harkkoa jonka sivu on vähänkuin siinä olisi "ripoja", muuten lecaharkon kokoinen. Voiko tällaiseen rauhassa porata reiän tai kaksi ilman murtumavaaraa?
Laudoitus on muuten terveen oloista mutta tuo yksi sokkelo on kylpyhuoneen alla ja siellä on jälkiä entisistä vesivahingoista(tai muusta) eli laudat ovat tummuneet paikoin, tälle alueelle ei oikein pääse raikasta ilmaa.
Toinen pienen ihmetyksen aihe on kellarin kattoon laitetut styrox-levyt (2-3cm paksuisia), joita on pienellä alueella (lähinnä keittiön ja eteisen alueella joissa on laminaatti huoneeessa sekä pienemmän kellarin katossa). Onko niistä ylipäätään mitään hyötyä tuolla?

[turkoosi]

Tähän aiheeseen ei kukaan vielä ole tarttunut, mutta samatyyppinen kysymys olisi. Paljonko on tarpeeksi tuuletusaukkoja rossipohjassa? Tällä hetkellä tila 8x7 m ja talon joka sivulla yksi n. 15cmx15cm aukko. Kuntotarkastuksessa havaittiin hieman kosteutta tukipalkeissa, joten tuuletusta pitäisi lisätä. (Avattiin jo pari puoliksi tukittua aukkoa.)
Voisiko alapohjaa eristaa alapuolelta, mikäli tarve vaatisi? Jos eristäisi, niin millä?
Kyselee kohta rintamamietalon uusi omistaja.

[jmattis]

Tuuletusaukkojen kokonaisala tulee olla vähintään
10 cm² lattianeliömetriä kohti. Aukkojen
sijoituksella on myös suuri merkitys ryömintätilan
tuulettumiseen. Aukot tulee sijoittaa tasaisin
välein koko muurin matkalle sekä riittävän lähelle
nurkkia, jotta ilma pääsee kiertämään vapaasti
ryömintätilassa. Aukkojen vähimmäiskoon tulee
olla 150 cm² sekä enimmäisvälin 6 m

.

Lisää tietoa rossipohjasta linkin takaa:
http://www.ouka.fi/pora/tietopankki/rossipohja.pdf

[Matti Alander]

Rossipohja onkin paljon konstikkaampi rakenne, kuin moni luuleekaan ja kosteusteknisesti varsin arka vaurioitumaan.
Hyvin yleinen ohje on tuuletuksen lisääminen, mikä taas jäähdyttää rossitilaa ja lämpötila laskee lähelle kondenssia.
Kesäaikainen tuulettaminen johtaa tilaan lämmintä ja hyvin kosteaa ilmaa ja on suuri vaara että alapohja alkaa käyttäytyä kondenssikuivaimen tavoin. Ulkoilman kosteus on Maaliskkuusta-Marraskuuhun yli 70 RF ja kun sitä johdetaan hyvin viileään tilaan kosteuden suhdeluku nousee lähelle 100 % ja todellinen kuivaava vaikutus on olematon.
Koska puurakenteinen rossipohja on hyvin vaurioaltis ovat useat uusien talojen valmistajat siirtyneet käyttämään rossitilassa kiinteää ilmankuivainta jo uudesta asti.
Toinen vaihtoehto on rakentaa rossitila lämpimäksi ja kytkeä ilmanvaihto talon ilmanvaihtokoneeseen, jolloin lämpötila on aina niin korkea, että kosteuden suhdeluku pysyy alhaisena.
Mikäli kuitenkin halutaan tuulettaa ulkoilmalla on rossitilan lämpötilaa pyrittävä nostamaan ympäri vuoden. Esimerkiksi lämpöeristämällä pohjamaata ja sokkelipalkkeja. Vanhoissa taloissa tulisijojen käyttäminen nostaa rossitilan lämpötiloja ja lattioiden lisäeristämistä yli tarpeen on vältettävä. Usein ainoastaan tiivistäminen ilmavuotoja vastaan on kannattavaa.
Mikäli alapohjassa on mustia lahovaurioita, kuten edellä on kerrottu on ne uusittava metrin terveeseen rakenteeseen välittömästi.
Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan Ruotsissa 175 000 omakotitalon rossipohjaa on homevaurioituneita ja vaativat pikaisen korjauksen. Tästä tutkimuksesta selviää erinomaisesti ongelman laajuus.
Mikäli joku haluaa tutkimustietoja rossipohjista, voin toimittaa sähköpostina luettavaksi. Yhteyttää voi ottaa matti@malander.fi tai yksityisviestinä.

[MM]

Panu Kailan mukaan lahoa ei tarvitse poistaa, kunhan lahon aiheuttanut rakenteellinen syy poistetaan, jolloin lahoamien pysähtyy?

[jmattis]

Jos omasta talosta jostain löytyisi mustaa lahoa, poistaisin sen kyllä välittömästi kokonaan. Tuo Kailan juttu on kyllä totta, jos lahon eteneminen pysäytetään (eli poistetaan sienelle edullinen kosteus-lämpöbalanssi), lisävaurioita ei tule, mutta jotenkin alkanutta lahoa varoo eri lailla...

Rossipohjan rakenne ei kyllä ole kovin konstikas, sellaisia on osattu tehdä jo aika pitkään ihan kunnolla ilman sen erikoisempia tutkimuksia. Ja "Vaurioalttius" on kyllä ihan muualla kuin perinnerakenteessa.
Suurimmat ongelmat ovat tulleet joko sopimattomien rakenneosien (esim. eristeet, jotka eivät toimi kosteusteknisesti oikein) tai rakennus- ja käyttövirheitten (haluttu lämpimämpää lattiaa, eristetty liikaa tai peräti tukittu ilmankulkuaukot yms.) takia.

Toimiva rossipohjaratkaisu (eli jos se on ollut kunnossa jo 50+ vuotta ilman ongelmia) EI tarvitse ilmankuivainta, lämmitystä, sokkelieristystä eikä muitakaan erityisiä kustannuksia vaativia toimenpiteitä. Luukut kiinni kun vaihtaa talvirenkaat, luukut auki kun kesärenkaat: siinä se suurin tarvittava hoito. Eli Kailaa mukaillen, älä korjaa jos se ei ole rikki.

[pakoistinen]

Hyvä kommentti jmattis, tämä näyttää pitävän paikkansa ainakin meidän tapauksessamme. Talvisin neljä luukkua kiinni talon joka sivuilta sokkelissa, kesäisin samat luukut auki. Kohtapuoliin joudumme ehkä sulkemaan ne täällä Helsingissä. Kylymät kelit tulossa pian.

50+ vuotta talolla takana, eikä toistaiseksi minkäänlaisia ongelmia missään päin alapohjaa. Miten tästä asiasta edes voisi tehdä monimutkaisen? Se vain toimii niin...

[sjsjtv]

No voi hurja, nythä mie menin ihan sekasii rossipohjani kanssa kun luin teidän juttuja Meidän tulevassa talossa on lisäosassa (joka koostuu kahdesta makuuhuoneesta) rossipohja. Alapohjan tuuletus liian vähäinen jota on aiottu lisätä. Myjän mukaan lattiat on talvella todella kylmät, ei tulisijoja. Koska kyseessä on tulevat lasten makkarit, haluttais tietysti sinne edes vähän lämmintä lattialle, muutoin kuin huopatossut jalkaan. Mitenköhän se sitten tehdään oikein? Avataan lattiat ja laitetaan eristykseksi mitä? Vai ei avata? Varaavaa takkaa suunniteltiin toiseen makkariin, aiheuttaako se stten jotakin ongelmaa rossipohjalattialle? Kuntotarkastaja sanoi, et alapohjan luukut auki AINA ja nyt te puhutte että talveksi kiinni?! Kääk ja help, auttakee tietämätöntä naisparkaa ennenkuin aloitetaan tekemään yhtään mitään!

[Matti Alander]

Pitää tietysti paikkansa, ettei pidä korjata, jos ei ole ongelmia.
Mutta jos alkaa olla lahovaurioita on kyllä syytä korjata jo rakenteen kantavuuskysymyksenkin takia. Tai koeta sitten esimerkiksi myydä lahovaurioista taloa. Lisäksi jos alkaa tulla lahovaurioita löytyy siihen varmasti syykin ja se on korjattava ensitilassa.
Lahovauriot syntyvät periaatteessa samasta syystä kuin homeetkin, eli liiallisesta kosteudesta rakenteessa. Homevaurioissa pikainen korjaaminen on taas tarpeellinen terveyshaitan minimoimiseksi.
Useasti kerrotaan, että talo on vanha eikä mitään ole tarvinnut korjata, kun on niin hyvä.
Kyllä on paljon rakennuksiakin, joita on tarvinnut korjaillakin, aiheuttajasta on sitten enemminkin erimielisyyttä.
Niinsanottu ylikorjaaminen on varsin usein ongelmien aiheuttaja, joka muuttaa vanhan rakennuksen kosteusteknistä käyttäytymistä.
Jotta saadaan keskustelua aikaiseksi, niin miksi lämmin valtavan määrän kosteutta grammoina sisältävä kesäilma kuivattaisi paremmin, kuin erittäin kuiva pakkasilma talvella?
Onkohan kuitenkaan kovin järkevää koskea tuuletusluukkuihin?
Miksi uusiin taloihin talotoimittaja toimittaa kiinteän ilmankuivaimen talopakettitoimitusten yhteydessä, jos ulkoilmalla tuulettamalla saadaan aikaiseksi sama lopputulos? Miksi esimerkiksi uuteen rakkennettuun kouluun asennettiin Muntersin ilmankuivaimet Rossitilaan jo uutena?
Tutkimukset aiheesta ovat varsin järkeviä, jottei samoja virheitä toistettaisi vuodesta toiseen.
Tottakai nyt on kyseessä uudisrakennukset, mutta ne eivät käytännössä eroa paljonkaan korjatusta vanhasta.

[pakoistinen]

Totta, kun katselin erilaisia rossipohjien kuvia, tajusin että meillä on aika helppo tapaus - tilaa on paljon ja puhdas kallio alla. Puurakenteen ja kivijalan välissä on kattohuopaa kapillaarikatkona. Kosteusongelman syntyminen olisi tosi vaikeaa.

Aion itse pitää huolta, että lattian laiton yhteydessä tulee tilkittyä pellavalla tai muulla vastaavalla riveellä kaikki nurkkien ja muurin saumat. Tavoitteena olisi estää viileän korvausilman imeytyminen lattian saumoista sisälle. Tämä kuulemma usein unohtuu.

[jmattis]

sjsjtv kirjoitti:

Alapohjan tuuletus liian vähäinen jota on aiottu lisätä

Miten se ilmenee? Kosteutta, lahoa...? Jokaiselle ongelmallehan on periaatteessa oma ratkaisunsa.

Myyjän mukaan lattiat on talvella todella kylmät, [...]haluttais tietysti sinne edes vähän lämmintä lattialle, muutoin kuin huopatossut jalkaan. Mitenköhän se sitten tehdään oikein? [...]

Ensimmäinen homma on tuo Pakoistisen esittelemä nurkkien yms. tiivistys. Kylmyys useimmiten johtuu ilmavuodoista.
Lattian lisäeristyksen, jos sitä tuon jälkeen tarvitaan, voi tehdä joko avaamalla lattiat ja lisäämällä painuneen eristeen päälle uutta (sahanpuru, kutterinlastu, pellava, selluvilla,vital) (en kuitenkaan laittaisi selluvillaa märkäpuhalluksena vanhan sahanpurun tai kutterinlastun päälle) tai helpommalla eristämällä kellaritilan puolelta esim. pellava-, vital- tai selluvillalevyillä. Museoviraston korjauskortti neuvoo myös jäykkien kivivillalevyjen käyttöön alapuolisessa eristyksessä, mutta itse pysyisin perinteisissä materiaaleissa. Jos lattiaa pitää muutenkin avata, eristys kannattaa hoitaa samalla.

Varaavaa takkaa suunniteltiin toiseen makkariin, aiheuttaako se stten jotakin ongelmaa rossipohjalattialle?

Ei muuta ongelmaa kuin kantavuus: varaava takka, kaakeliuuni, peltiuuni painavat aika paljon... Muutenhan se vain parantaa talon ilmanvaihtoa ja kosteustasapainoa.

Kuntotarkastaja sanoi, et alapohjan luukut auki AINA ja nyt te puhutte että talveksi kiinni?!

Rossipohjaa on käytetty ainakin 1700-luvulta alkaen. Vanha muistisääntö noille kissanluukuille oli, että kiinni kun järvet jäätyy, auki kun ne sulaa - tuo talvirengasjuttu on uudempi ja ehkä helpompi muistaa. Tämä on pääsääntö joka koskee kunnossa olevaa taloa: jos teillä on rossipohjan kanssa jotain ongelmia, ne pitää ensin hoitaa. Noin ylipäänsä: paikalla käynyt kuntotarkastaja tietänee yksittäistapauksesta enemmän kuin me täällä netissä :D

Lueskele joutessasi vaikka noita museoviraston korjauskortteja (ja niitäkin kannattaa lukea kritiikillä):

http://www.nba.fi/fi/korjauskortit

[sjsjtv]

Öh, riittämätön tuuletus on kuntoarvioitsijan kertomaa. Toisessa päädyssä "kissan mentävä aukko" ja vastakkaisella seinustalla timanttiporalla jyräytetty vierekkäin 2 n. 10cm halkaisijaltaan olevaa pyöreää aukkoa.
Tämä meidän talohan on se jota mummeli kokonaan lahoksi esitti, jälkeenpäin sanomisiaan anteeksi pyydellyt. Siispä hänen mukaansa lisäosan lattiat joskus -80 luvulla romahtaneet ja sitten korjattu (kukaan ei varmasti IKINÄ tule saamaan tolkkua miten OIKEASTI asiat on mennyt ja miten korjattu) Niin että mitään muuta ilmennyttä syytä ei ole lisätuuletukselle. Tosin eihän me siinä talossa edes vielä asuta, kaikki on mummelin kertomaa. Kylmäksi lattioita kovasti parjasi, ei muualla talossa vaan nimenomaan tuossa rossipohjaisessa lisäosassa.
Kantavuus ongelmaa ei varmasti takalle tule kun tuossa toisessa makkarissa on ollut joskus uuni eli paikka on jo valmiina.
Mietin olisiko viisainta ensin asua tuossa talossa yksi talvi vaikka sitten villasukat jalassa ja kattella kuinka kylmä siellä todellisuudessa on ennenkuin alkaa lattioita purkamaan, pitäähän siinä reunojen tilkitsemisessäkin lattiaa purkaa. Mie kun oon se tyttö joka ei halua taloaan juur ollenkaan purkaa :) Kiitti vastauksesta jmattis!
Juu ja ne kortit olen käyny jo lukemassa ja koitan opiskella lisää minkä kerkiän.

[pakoistinen]

Varmaan ihan hyvä ajatus asua ensin hetki ja sitten vasta päättää isommista remonteista. Mummojen jalat ovat tunnetusti kylmälle herkät.

[maanma]

Tämä meidän talohan on se jota mummeli kokonaan lahoksi esitti, jälkeenpäin sanomisiaan anteeksi pyydellyt.

Kauppakirjaan pitäisi tämä peruttu näkemys kirjauttaa.

[sjsjtv]

Miksi?