Rappauksen uusiminen + saumapeltikatto

[Anu]

Mitä mahtaa noin suunnilleen kustantaa rappauksen uusiminen? Kumpikohan mahtaisi olla järkevämpää / edukkaampaa: laittaa uusi rappaus vai tehdä kokonaan uusi lautavuoraus?

Taloa on joskus laajennettu kuistin verran ja siinä ei ole rappausta. mitä pohjatöitä rappaaminen vaatii? Ikkunoita vaihdettin viime syksynä ja ikkunamiesten melko jyreät työkoneet saivat rappauksen halkeilemaan monin paikoin. Harmillista! Tosin, riski oli tiedossa, mutta ainahan sitä toivoo parasta. Mutta remppaa siltä osin siis tiedossa.

Toinen ensi kesän projekti julkisivun uusimisen lisäksi taitaa olla kattoremppa. Onko kukaan laittanut uutta saumapeltikattoa taloonsa? Miten se käytännössä tapahtuu?

[Matti Alander]

Rappus uudelleen vaatii vanhan rappauksen poiston, mikä on kuitenkin melko helposti tehty.
Rapattu talo on hoitovapaa ja samalla voi asentaa rappauksen alle lisäeristeen.
Rappaus aineineen kustantaa n. 60 €/m2, mutta on myös kaunis ja pitkäikäinen ja varmasti kohottaa talon arvoa.

[Pekka Huhta]

Jos mietit rappaus vastaan laudoitus-kuviota niin ota ihmeessä rappaus jos vaan rahkeet riittää.

Täällä kotikulmilla oli aivan upea rapattu mansardikattoinen hirsitalo (aika erikoisuus sinänsä). Ränsistyneenäkin se oli todella juhlavan näköinen.

Siitä hakattiin rappi alas, hirret paikattiin ja päälle vedettiin uusi laudoitus. Ja vaikka talon muoto on ihan sama, niin nyt se kyllä valitettavasti näyttää melkeen puoliuudelta anonyymiltä pakettitalolta kun pinnassa on sama karheapintainen paneeli kun uusissa paketeissa.

Oli upeeta että joku sen korjasi eikä jyrännyt matalaksi, mutta se oli jotenkin niin vau-hieno sen rappauksen kanssa että laudoitus oli aika kamala petymys.

Tuosta lisäeristeestä rapin alla en kyllä ole niin varma. Kamalan näköistä kattoa kun kesän seinällä sateessa olleiden villojen päälle vedetään vielä paksu rappaus. Mihinhän sekin vesi kuivuu ja missä ajassa?

Pekka

[maanma]

Tuosta lisäeristeestä rapin alla en kyllä ole niin varma. Kamalan näköistä kattoa kun kesän seinällä sateessa olleiden villojen päälle vedetään vielä paksu rappaus. Mihinhän sekin vesi kuivuu ja missä ajassa?
Pekka

Lämpörappaus on käsite, josta nyt on puhe. Tietoa on ihan hyvin saatavilla. Voidaan muistaakseni tehdä myös styroxin päälle.

Vettä imevä villa kuulostaa aika pahalta, koska vesi menee myös rappauksesta läpi - eikä villa näin ollen kuivu koskaan. Nykyisin taitaa olla villoja, jotka ei ime vettä.

[Anu]

Meillä tosiaan on pääosin loistokunnossa rappaus, mutta muutamia halkeamia on ja nyt siis ikkunarmpan jäljiltä muutamassa kohtaa ikkunoiden yläpuolella tai alapuolella aika isoja paloja lähtenyt rappausta irti.

Ollaan mietitty, että mahtaisiko se olla järkevämpää uusia samantien koko rappaus, kun kuistinkin joutuu rappamaan joka tapauksessa. Tulisi (kai) yhtenäisempi pinta. Toisaalta hotsittaisi vain paikkailla huonot kohdat, mutta onkohan se edes mahdollista.

Jos uusii koko rappauksen, sittenhän näkisi myös sen, mitä tämä talo sen rappauksen alla pitää. Lisäeristettä on laitettu sisäpuolelle jo, joten sen takia ei tarvitsisi vanhaa rappausta purkaa.

Täytynee kaivella esiin joku ammattilainen ja hiukan kysellä. ;)

[maanma]

Ollaan mietitty, että mahtaisiko se olla järkevämpää uusia samantien koko rappaus, kun kuistinkin joutuu rappamaan joka tapauksessa. Tulisi (kai) yhtenäisempi pinta. Toisaalta hotsittaisi vain paikkailla huonot kohdat, mutta onkohan se edes mahdollista.

Jos uusii koko rappauksen, sittenhän näkisi myös sen, mitä tämä talo sen rappauksen alla pitää. Lisäeristettä on laitettu sisäpuolelle jo, joten sen takia ei tarvitsisi vanhaa rappausta purkaa.

En uusisi ellei ole tosi paljon halkeamia tai kanaverkko monesta kohtaa poikki. Kanaverkko on se sieltä täältä ruosteinen ilmestys siellä rappauksen sisällä. Jos siis tehty kanaverkolla niinkuin yleensä.

Rappauksen alla on poikkilaudoitus (niinkuin lautaseinässäkin). Meillä sen päällä on bitumikattohuopa tai tervapaperi. Tämän voi (ehkä) nähdä rappauksen ja kivijalan saumakohdasta alhaalta katsottaessa.

Paikkailu on aikas helppoa. Vasaralla ja taltalla halkeama isommaksi (niin että rappausta mahtuu kunnolla) ja uutta ulkorappausainesta lastalla päälle. Ihan samalla tavoin kuin gyproc/ kevytbetoni/ siporex seinänkin koloon laitetaan akryylitasoitetta. Tasoitusharjata voi vaikka auton lumiharjalla. Suihkupullolla tavara pidetään kosteana. Sillä voi myös muotoilla ja "hioa/nostaa" kiviä pintaan.

Pinnan ulkonäön yhdenmukaistaminen on se vaikeampi pala. Kyllä sen saa jos jaksaa kokeilla eri harjoja jne. Tärkeää on löytää tapa, jolla vanha on "harjattu".

Ruiskurappausta on vaikea tehdä itse. Sen kai tunnistaa kermavaahtomaisesta pursotteellisesta ulkonäöstä ja syvähköistä pikkukoloista.

Pikkuerot ei näy enää sitten kun seinä on maalattu, mistä lisää maalauspalstalla.

[Matti Alander]

Lämmöneristeellä ulkopinnassa rappauksen alla saadaan nostettua rungon lämpötilaa, jolloin seinärakenteen kuivuminen tehostuu.
Kosteus pyrkii meidän ilmastossa suurimman osan vuotta ulospäin rakenteesta ja näin ollen lämpörappaus sopii ilmasto-olosuhteisiimme varsin hyvin.
Tärkeätä on rappauspinnoitteen hyvä vesihöyrynläpäisy, tiiviitä maaleja ulkopuolella on syytä välttää.
Rintamamiestalossa on yleensä kunnon räystäät ja ulkokuorta kasvatettaessa, pitäisi räystäitä jatkaa samanverran ulospäin.
Kunnon räystäät on näkökysymymys ja suojaavat myös rappauspinnoitetta tehokkaasti.
Lämpörappausta on käytetty paljon räystäättömissä kerrostaloissakin, eikä villojen kastuminen tai jäätyminen ole tullut ongelmaksi.
Käyttää voi tietysti myös Solupolystyreenieristettä, jonka vesihöyrynläpäisy on parempi kuin puulla. Näin seinärakenne toimii oikeaoppisesti rakennusfysiikan mukaisesti.
Nykyiset Solupolystyreeni eristeet ovat yleisesti itsestään sammuvaa laatua, jonka polttaminenkin on miltei mahdotonta.

[maanma]

Lämpörappausta on käytetty paljon räystäättömissä kerrostaloissakin, eikä villojen kastuminen tai jäätyminen ole tullut ongelmaksi.

Tätä villojen kostumisen aiheuttamaa ongelmattomuutta on vaikea uskoa, koska jo 0,5% kosteus sertifioidun villatuotteen ei sertifioiduksi, mikä tarkoittanee lämmöneristyskyvyn merkittävää menetystä. Kosteustoimivuutta ei mainosteta, jos sitä ei ole.

Toisaalta ilmeisesti paroc kivivilla ei ole lopullisesti kostea vaan kuivuu hitaasti.

Uskon etteivät kaikki villat kuitenkaan pysty tähän. Eristyskyky lienee aika paljon huonompi kostuneessa villassa.

[Minttu]

Nostan tämän aiheen, koska aihe saattaa olla meilläkin ajankohtainen. Koputtelemalla ainakin eteläpääty vaikuttaa aivan kopolta vaikkei siitä suoranaisesti mitään tipahtele alas. Halkeamiakin on jonkun verran. Lämpörappaus olisi ihanteellinen lämmöneristyksen kannalta, mutta en kyllä suostu mitään villaa tai eps-eristettä tunkemaan seinään. Eikö tässä tosissaan ole muita vaihtoehtoja? Voiko esim. tuulensuojalevyä (Tuulileijona) käyttää laudoituksen päällä, siihen verkko ja rappaus? Kaikki googlettamalla saadut vinkit esitti eristysvaihtoehtona vain villan. Tällä hetkellä seinässä on ilmeisesti laudoituksen päällä olha-levy, jonka päällä kanaverkko ja rappaus.

[ekassu]

Meillä kyllä rappauksen alla on lappeellaan ohut punainen tiili ja sen alla vissiin tervapaperi ja sen jälkeen laudoitus.

[Pekka Huhta]

Jos rappi pysyy seinässä niin miksi sitä tiputtamaan? Umpirapin kanssa tuulensuoja on täydellinen ja Ruotsissa ovat jo huutamassa kovaa haloota puurunkoisten talojen lämpörappien kosteusvaurioista. Ihanko oikeasti haluaisit sinne puuta vasten villan kaveriksi?

Ja jos oikeen ajattelet, niin totta helkutissa puun päälle tehty rappi kuulostaa kopolta. Eihän se siinä puussa kiinni pysy niinkuin kivessä, se roikkuu kauniisti ja turvallisesti sen kanaverkon varassa johon rappi on lyöty. Jos se on ehjä niin sulla on niin hyvä seinä kun niitä on.

Tuo lapetiilimuuraus puurungon päälle ja siihen rappaus on aika harvinainen, suurin osa on suoraan puulle rapattuja.

Pekka

[Rakennusmetsuri]

Lämpörappaus olisi ihanteellinen lämmöneristyksen kannalta, mutta en kyllä suostu mitään villaa tai eps-eristettä tunkemaan seinään.

Hyvä!
Ei missään tapauksessa villaa purueristeisen seinän ulkopintaan.
Villan hygroskooppiset (kosteuden siirtokykyyn liittyvät) ominaisuudet ovat mahdollisimman huonot kun eristetään hengittävää seinärakennetta ulkopuolelta.
Seinään ja villaan viileinä vuodenaikoina tiivistyvä kosteus ei siirry villan läpi ulos samoin kuin se tekee esim. puueristeillä.

Onko tällaisia ulkopuolisia villaeristyksiä todella tehty purueristeisiin taloihin? Taitaapa olla... Auts!
Älkää missään nimessä vuoratko hengittävää seinäänne ulkopuolelta villalla! Sisäpuolella voitte käyttää vaikka kuinka tiiviitä ja epähygroskooppisia eristeitä tahansa, mutta ei missään nimessä seinän ulkopinnassa.

Hirrrrvittää ihan.

[jmattis]

Tuo originaalin +saumapeltikatto:
Perusasiat on museoviraston korjauskortissa, koko lista
http://www.nba.fi/fi/korjauskortit ja peltikatto
http://www.nba.fi/tiedostot/20e9d7b6.pdf
Ja tässä vielä yks mainosesite, josta näkee tuon saumaidean ja oppii mukavia termejä:
http://www.peltisepat.fi/esite_TPLHY.pdf

Juttelin pari vuotta sitten yhden eläkepapan kanssa, oli tehnyt ennen näitä kattoja ammatikseen.
Kun ei aikanaan ollut saumakonetta, niin ne koputti parrunkulmaa vasten työmaalla peltiin kantit, toinen korkeampana (kun siihen tulee se tuplasauma), ja lopullinen saumaus katollakin tehtiin ihan käsipelillä.
Kiireaikana (kevät/kesä) naputtivat ensimmäisellä kerralla vaan yhden taitteen saumaan, ja palasivat tekemään toisen kierroksen syksyllä kun ruuhka oli hellittänyt.

[Anu]

Palaanpa tähän ketjuun, kun olen sen näköjään itse joskus aloittanut. :)

Kattoa ei tarvinnut uusia. Se olikin tosi hyvässä kunnossa ja tiukasti paikallaan. Maalattiin. Huollolla pitäisi kestää vielä pitkään. En enää tarkalleen muista, miksi katto olisi pitänyt uusia. Joku viurahdus käynyt päässä?

Talon ulkokuori on edelleen korjaamatta / maalaamatta. Pitää tehdä ensin pari "kiireellisempää" juttua ja alkaa sitten laittamaan rappausta kuntoon. Missään tapauksessa sitä ei tulla purkamaan. Ne meidän mielestä "ihan kamalan pahat halkeamat" ovat rappausfirman miehen mukaan ihan helppoja nakkeja. Kustannusarvio talon maalauksesta ja rappauksen korjaamisesta ei ollut ollenkaan paha. Tämä oli varsin positiivinen yllätys. Kävimme myös paikallisen maalausliikkeen asiantuntijan juttusilla talon kuvan kanssa ja sieltä löytyi kerrassaan ihana väri meidän taloon. Samalla katsottiin uusi väri kattoon ja kivijalkaan sekä oviin. Talomme tulee näyttämään enemmän rintamamiestalolta jatkossa. :)

[Minttu]

Anun vika kommentti oli kiva lukea, itsekin mietin että totta helkkarissa rappaus kopisee ja jos sitä kovaa lyö niin varmaan irtoaakin. Mutta se ei vielä tarkoita että se pitäisi koko talon seiniltä iskeä alas. Tää tapaus kuuluu sarjaan mies vs. minä eli modernisointi-into kohtaa perinteiden vaalimisen...
Nyt mua kiinnostaa mikä se kerrassaan ihana väri on minkä Anu löysi? Mun haasteena olisi löytää kerrassaan ihana keltaisen sävy. Täytyy varmaan mennä jollekin vanhalle kerrostaloalueelle värikartan kanssa ja sitten koittaa etsiä se kaikista kauneimman värinen talo