Salaoja-remppa/pohjavesi?

[Joutava]

Kaivoin testimielellä talon vierustaa auki salaoja-projektia silmällä pitäen ja syvälle sai mennä. Syvyyttä tuli anturan alareunaan noin 210cm. Anturan yläosaan saakka maa hiekkaa ja multaa, mutta anturan tasalla maa muuttui saveksi. Pari senttiä savea kaivettuani alkoi vesi nousta.
Miten siis laittaa hiekat, kankaat ja putket n. 30-50cm syvemmälle jos kaivanto alkaa täyttyä heti vedellä?
Ja nyt on ollut vielä tosi kuivaa...

Edit: Sekä kuinka syvälle tarkistuskaivot pitää asentaa...?

[JJ]

Kaivaminen aloitetaan aina purkupäästä, näin kaivantoon ei pääse kertymään vettä.
Onkos talossa vanhat salaojat?
Kuinka talo on perustettu? Ei kai vaan mikään puuarina?

[Joutava]

Talo vm -52 rintsikka, ei salaojia.
Ja talo perustettu maanvaraiselle laatalle...
Purkupäähän matalimmalle...Miten muka sinne ei pääse vettä kertymään?
Pumpulla ojaan?

[JJ]

Minne ajattelit salaojat muutenkin purkaa?
Pakkohan ne on purkaa tai imeyttää johonkin...

Pumpulla ojaan?
Kunnan sadevesijärjestelmä?
Imeytys? Kivikaivo? Johonkin rinteeseen?

Eli toteutat ensin sen pään mihin ne vedet lopulta johdetaan, tai ainakin jonkin väliaikaisen systeemin...

[Joutava]

Oja löytyy onneksi läheltä, kunnan viemäreitä ei....

Ajattelin tehdä tarkastuskaivot rumpuputkesta, mutta miten syväksi sakkaosan pitää jättää?

Toiseksi sokkelissa on kiinni jokin bitumihuopa. Pitääkö ottaa pois ennen patolevyn asentamista (Lähtee helposti palasina..), vai voiko jättää alle?

Ja iso kiitos neuvoista, suunnitelmat ovat suuret, mutta toteutustapa mysteeri..

[JJ]

Huopa on hyvä poistaa.
Noissa valmiissa kaivoissa näyttää olevan noin 20cmtuo sakka osa.

http://www.jupalco.com/rk-315-sok.gif

Itselläni taitaa olla hieman vähemmän, itse tein myös 315mm rumpuputkesta.
Teillä taitaa olla kellari ihan asuinkäytössä, kannattaa myös lueskella vaihtoehtoisista ratkaisuista esim. Isodrän/Fuktisol/Pordrän. Varsinkin jos kellari on lämmin ja asuinkäytössä. Riippuu toki hieman seinän rakenteesta.
Tiedätkös minkälainen seinän rakenne teillä on sisältä ulos kellarissa?

[Joutava]

Kellarissa oli paneeli,koolaus, joku levy (Toja?),tiilistä rivinteeraus...En tiedä onko ilmarakoa tai mitään eristettä rivinteerauksen takana.
Kellari on niinsanotusti puolilämmin. Pari patteria piti lämmön talvella noin 15 asteessa.
Kellarissa oli purkukuntoinen sauna/kylpyhuone, jota on tarkoitus alkaa uusimaan salaojituksen jälkeen. Muu tila varastotilana, joskus vuosien päästä toiveena saada käyttöön. (Isännän viihdehuoneena )

[JJ]

Jos tilan aikoo ottaa asuinkäyttöön jossain vaiheessa, kannattaa tämä remontti jo tehdä sitä silmällä pitäen.
Talo ei näköjään ole kukkulalla tai harjulla ja kosteutta taitaa talon alla riitää, joten punnitse vaihtoehtoja, kysele ammattilaisilta ja lopulta teet omat sitten omat päätökset.
Itse kallistuin Fuktisoliin juuri sen takia, että maasto on erittäin märkä. Lisäksi meillä ei ole kokonaan kivirakenteinen kellari, vaan sisäpuolella on myös puurakenteita jotka olivat lähes mahdottomia poistaa.

Täydellä kivirakenteella muutkin vaihtoehdot ovat mahdollisia ja hyvällä paikalla oleva talo ei tarvitse mitään salaojia...

[Tomppa]

Meillä on täysin kivirakenteinen kellari ja mökki seisoo kuivalla ja kivisellä maalla ja siltikin tehtiin Fuktisolilla.Suurin etu tuossa Fuktisolissa on toimivan tuotteen lisäksi se että massanvaihdot jäävät hyvinkin minimaaliseksi joka tuo merkittäviä kustannussäästöjä.Tämä kompensoi mukavasti Fuktisolin verrattain kovaa neliöhintaa.Kokonaiskustannukset laskien Fuktisol on erittäin kilpailukykyinen ratkaisu.
Meillä kellarin seinät kuivuivat ihan silmissä salaojien ja perusmuurin eristämisen jälkeen.
Varmuuden maksimoimiseksi sisäpuolelle tehtiin vielä rivinteeraus 40-50 mm ilmaraolla koska kellarissa ovat pesutilat jotka tullaan suurimmalta osin vesieristämään.
Salaojaputkina kannattaa käyttää tuplaseinämällisiä putkia ja sakkatilaa meillä jätettiin rumpuputkesta tehtyihin kaivoihin noin 20 cm.Putket purkavat mahdollisen veden perusvesikaivoon josta se jatkaa matkaansa kunnanverkkoon.Sen verran kuivaa tuntuu tontilla olevan että tuskin noissa putkissa koskaan vettä menee mutta samallahan ne sinne kaivantoon kannatti laittaa kun perusmuuri eristettiin ja kunnan vesi-ja viemäriliittymä uusittiin.

[Matti Alander]

Toisinaan joudutaan pumppaamaan, kun korkeudet eivät millään riitä.
Pumppu on aina tietysti hieman riskaapeli toiminnaltaan. Mikäli pumppaamon joutuu rakentamaan on syytä hankkia mahdollisimman varmatoiminen pumppu, joka yleisesti ei ole halvin. Ruostumaton teräs on kunnon materiaali ja muoviosia mahdollisimman vähän. Elektronin ohjaus on myös poikaa, koska erilaisilla kohovirityksillä on tapana jumittua. Elektroninen ohjaus muodostuu kahdesta sauvasta, jotka vedenpinnan noustessa kosketuksiin käynnistävät pumpun ilman mekaanisia osia.
Rännivedet kannattaa ohjata ohi pumppaamon suoraan ojalle menevään putkeen, jotta eivät turhaan kuormittaisi pumppaamoa.
Maanpinnat kannattaa johtaa vesitiiviillä materiaaleilla kallistuksilla ulospäin, jotta pumppaamon kuormitus saadaan mahdollisimman vähäiseksi.
Yleensä valmispumppaamoita edullisempaa on rakentaa pumppaamo betonista ja samalla vesitilavuudeltaan hieman suurempana, jotta kuivempaan aikaan voi pumpata kasteluvettä kaivosta.
Mikäli maaperä on hyvin märkää ja pohjavesi lähellä, kannattaa kellarinseinän alaosaan asentaa kaksinkertainen Fuktisol levytys, jolloin saadaan kellarinseinän alaosaan vieläkin parempi kuivuminen.
Tehokkaampi kuivuminen perustuu suurempaan lämpötilaeroon kellarinseinän ja maan välissä, jolloin vesihöyryn osapaine-ero kasvaa.

[kallistus]

Nostetaas tämä ylös kun samanlaisen ongelman kanssa painin. Kyseessä on maanalainen kylmäkellari, syvyys n.2,30m. Seinät ovat (keväällä varsinkin) jos paljon sataa melko kosteat muutamasta kohdasta, niin siksi salaoja projektiin nyt päädyin. Eniten pähkäilyttää urakoitsijoiden erilaiset näkemykset, minne salaojavedet johdetaan. Tässäpä tulokset:

3/5 tekisi imeyttämällä
2/5 tekisi pumppaamon ja siitä ojaan.
+ sadevedet suoraan ojaan.

Pumppaamon kannalla olevat ovat sitä mieltä, että pohjavedet voi tuossa syyvyýdessä aiheuttaa imeytykselle ongelmia/"mahdoton toteuttaa". Kun taas imeyttäjät eivät tätä ongelmaa koe/ "kyllä pystyy hyvin tekemään, sinne se imeytyy". Ja minä kun halusin asian helposti ammattilaisten kanssa asian hoitaa, mutta nyt kyllä epäilyttää ja pahasti.
Jos jollain olisi kokemuksia näistä syvyyksistä + muutenkin, niin olisi mukava kuulla juttuja.

[villelap]

Yksi asia mikä itselle tulee mieleen niin monesti niitä salaojavesiä pitää pystyä pumppaamaan myös talvella. Tästä seuraa se, että jos johonkin avo-ojaan pitää pumpata niin jäätyminen on riski mikä pitää ottaa huomioon. Ei se imeytyskään kyllä kuulosta mitenkään varmalta jos sitä vettä paljon pumpataan.

Meillä pumpataan hulevesiverkostoon ja ekana talvena jäätyi putki heti kun tuli kunnon pakkaset, mutta sen jälkeen paransin eristystä ja enää ei ole jäätynyt.

[PetteriKivimäki]

Mikähän ammattimiesten mielestä imeyttämisessä on ongelmana? Kauhian suuri ja syvä kuoppa, suodatinkangasta alle, oikeanlaista kiveä tonnikaupalla, sitten kauheesti eristettä ja pintamaa päälle..

[kallistus]

Mikähän ammattimiesten mielestä imeyttämisessä on ongelmana? Kauhian suuri ja syvä kuoppa, suodatinkangasta alle, oikeanlaista kiveä tonnikaupalla, sitten kauheesti eristettä ja pintamaa päälle..

pohjavesi, kuulemma aika varmasti tuossa syvyydessä se aiheuttaisi imeytyskuoppaan ongelmia (kuoppa täyttyisi ja voisi alkaa maanpintakin "lainehtimaan vedestä"). On vaan kalliitaa nuo pumppaamot ja siksi arveluttaa, kun osa sanoo että imeytys toimii... Toki kuopan täyttökin maksaa...

[Sepeli]

Itsellä on salaojat normaalisti kaivettu kellarin ympärille. Kokoojakaivossa on uppopumppu sisäisellä uimurilla. Pumpun merkki ABS robusta 200. Toimii kuin se kuuluisa vessa siellä junassa. Hintaa en muista pumpulle, mutta kokonaiskustannukset huomioiden ei ollut kallis investointi. Ulkoisella uimurikytkimellä varustetut pumput ovat epävarmempia. Jos pumppu liikahtaa kaivossa voi olla että kelluva uimurikytkin ei nouse, testattu on.