Tommonen siitä nyt sitten tuli, ukonilma ajoi pois katolta enkä ehtinyt asentaa evoversiota 0.2.1.
ja
Väärinkäsitysten välttämiseksi tässä on siis kyseessä puhtaasti katon maadoittaminen samaan tai lähes samaan potentiaaliin kuin äitimaa, tällä ei ole juuri mitään tekemistä kiinteistön sähkölaitteiden tai -asennusten kanssa. Tällainen maadoitustyö ei ole standardeissa määritettyä sähkötyötä eikä siten luvanvaraista eikä määritettyä pätevyyttä edellyttävää asennustyötä.
Liemi joka valuu liitoksesta on pikatilanteessa väliaikaiseksi korroosiosuojaksi valittua krossipyörän ketjurasvaa. Itse komponentti koostuu kahdesta vajaan vaaksan mittaisesta 4x40mm Fe52 lattaraudasta jotka on liitetty yhteen 8x40mm pulteilla siten että katon putsattu sauma jää kiristettäessä lattojen väliin. Pintakäsittelynä tässä vaiheessa joku sinkkipohjamaali paukkupullosta, kontaktipinnasta maali on poistettu. Maadoitusköytenä 35mm2 kupari, liitetty vekottimeen messinkisellä nippelillä jota käytetään mm. hitsauskaapeleiden liittämiseen.
Ihan asian vierestä. Viime yönä kyllä ukkosta riitti, ainakin meillä (Rajakylä/Vantaa) tunnin verran pyöri ihan päällä. Vettä tuli niin paljon ettei rännit enää vetäneet ja vesi ei tahtonut ehtiä valua sadevesiviemäriin. Autojen hälyyttimet menivät sekaisin kun ukkonen ainakin kaksi kertaa isksi maahan viereiselle kalliolle.
Koko piha/tie oli veden peitossa (melkein nilkkaan asti) ja 20sec kävin ulkona sammuttamassa auton hälyttimen niin olin ihan läpimärkä (ihan kuin vaatteet päällä uinut).
Eikös Galvanin Luigilla ollut joku teoria tohon eri metallien yhdistämiseen? Alkaa rautakatto syöpymään aika vauhdilla?
Tällaisen teorian olen myös jostain lukenut, sen paikkansapitävyyden arviointiin ei kompetenssini riitä:
Salama (sähköpurkaus) etsii HELPOIMMAN reitin maadoittaa itsensä, niinpä ukkosmaadoitus saattaa itse asiassa "houkutella" salaman lyömään. Tällöin tietysti hyvä maadoitus saattaa pelastaa mutta olisiko salama lyönyt ilman helppoa reittiä laisinkaan?
AM kirjoitti:
Salama (sähköpurkaus) etsii HELPOIMMAN reitin...
No mistäs kummasta se salama tietää katon harjaan iskiessään että meneekö rännin juuresta kuparikaapeli maahan vai ei?
Eikös ole enemmänkin niin että salama näppäisee nimenomaan korkeisiin/ teräviin kohtiin, siinä se potentiaali jotekin tiivistyy, tai ilma ionisoituu...tai siis ...jotain. (Fysiikan kirjassa terävissä kohdissa oli plussia piirretty tiheämpään kuin ei teräviin kohtiin) Mutta joka tapauksessa sillä onko ko korkea kohta maadoitettu vai ei ei liene merkitystä.
Ukonilmoista ja niiden vaikutuksista on paljon uskomus-, kuulo- sekä luuloperäistä tietoa liikenteessä. Mikäli aihepiiri laajemmin kiinnostaa niin suosittelen perehtymään seuraaviin dokumentteihin:
Toisaalta, kaikki luettu ja kuultu kannattaa aina, ainakin jollain tasolla kyseenalaistaa - tällä planeetalla ei ole vielä sellaista laboratoriota jossa voisi hallitusti simuloida 30kA, 5km pitkää salamaa eli kokeellista, toistettua tietoa ei ole kenelläkään.
No mistäs kummasta se salama tietää katon harjaan iskiessään että meneekö rännin juuresta kuparikaapeli maahan vai ei?
Artikkelista: "... koska masto ei lisää alueelle osuvien salamaniskujen määrää, se kylläkin "kerää talteen" läheisyyteensä osuneet iskut ja siten päinvastoin lisää ympäristönsä turvallisuutta."
Eli kun sähkölle järjestetään helppo reitti, käyttää se sitä mieluummin kuin esim. vieressä kasvavaa kuivaa puuta tms. Eli jos salama osuu on parempi että suojaus on olemassa mutta toisaalta silloin salama käyttää kys. reittiä mieluummin... noidankehä on valmis.
AM kirjoitti:No mistäs kummasta se salama tietää katon harjaan iskiessään että meneekö rännin juuresta kuparikaapeli maahan vai ei?
Salama ei tiedä sitä mistään. Kiinnostavampaa on kuitenkin se että miten salama jatkaa katonharjalta määränpäähänsä maapotentiaaliin? Päättääkö se viime hetkellä valita suorimman reitin purujen läpi valokaarena kohti avopaisuntaa vai kiertää hiukan ja päätyä houkuttelevamman resistanssin kautta maaperään kuparia pitkin. Mä kattelen kauniita valokaaria hyvin mielelläni muissa paikoissa paitsi purueristeisissä yläpohjissa. Uusia telkkareita ja tietokoneita saa kaupasta, näitä taloja ei saa enää edes rahalla.
AM kirjoitti:Todennäköisemmin taloussähköllä saa itsensä hengiltä,
Pitää täysin paikkansa mutta henkilösuojauksesta ei tässä ole kyse, ainakaan suoranaisesti. Mä en haluaisi tästä säikeestä vastakkainasettelua siitä onko joku tärkeämpää kuin joku muu vaan tuoda esille myös ukkossuojauksen tarpeellisuuden sekä mahdolliset keinot vaikuttaa sen kustannuksiin itselle edulisesti. Eikä mulla ole edes vaikuttimena myydä mitään. Jotkut asiat ovat toisille vaan tärkeämpiä kuin toisille mut hei, meillä on kaikilla vanha talo ja me voidaan päättää ihan itse.
Juu, keskusteluahan tämä vain on! Jos kaikki olisivat samaa mieltä kaikesta, ketju olisi varsin tylsää luettavaa?
Itse lueskelin pari vuotta sitten paljon ukkossuojauksesta ja päätin olla rakentamatta moista. Tässä myös asiaa samalla edelleen itselleni perustelen... En katsonyt siitä olevan hyötyä ainakaan omassa talossani. Laitan sitten viestiä savuavilta raunioilta...
Yritän aina suhteuttaa riskin todennäköisyyteen. Vieressä virtaava joki, taloon tuleva ilmajohto ja vanhat sähköt ovat TODENNÄKÖISEMPIÄ vaaran paikkoja ja siksi satsaan niihin. Ehkä sitten rakennan ukkossuojauksen kun kaikki muu on valmista.
Ilmiö on niin hankala todentaa kokeellisesti että siinä saa helposti huuhaa ja uskomukset ylivallan. Työssäni joudun perustamaan tekemiseni puhtaaseen faktaan ja se on saanut minut näin skeptiseksi.
Kiitos mielenkiintoisesta keskustelusta kuitenkin! Antaa asioiden kinastella, pysytään me (kohtalo-) tovereina?!
Empäs sitten kiireiltäni ole kerennyt tähän vastailemaan kun kyseltiin kuvia siitä ostokiinnikkeestä. Tuo Ramin kuvassa oleva kiinnike on ihan riittävä ja juuri tuon tyylistä meinasin, ei kannata lähteä metsästelemään sitä ostokiinnikettä varsinkaan kun en tiedä kuka niitä myy.
En nyt saa kuvaa siitä nettiin mutta paljon huomaamattomampi tuo Ramin itse tehty on kuin se ostopeli. Tuon kun tekee valmiiksi sinkitystä tavarasta ja hipasee katosta maalin pois välistä ja lopuksi maalaa yli kiinnityksen jälkeen niin ei ruostu välistä.
Mutta soppaa lisää hämmentäen, oisko sittenkin parempi maadottaa se anteeniputki jos se törröttää katolla? Eikös ukkonen iskisi siihen helpommin kuin kattoon?
Lisäys, kuparijohtoa käytettäessä se ei sitten saa olla kosketuksissa katon kanssa kuten jo mainittiin. Sähköparin muodustuessa epäjalompi metalli syöpyy. Kiinnike jos syöpyy niin tilalle voi tehdä uuden, paksu rauta ei syövy kovin nopeasti mutta 0.5mm paksuinen pelti taasen.......
"Hyvä tuppaa tuleen vaikka keskinkertasta yrittää "
Ukkosellahan lähes aina sataa kaatamalla eli rännit, syöksytorvet ja maanalainen sadevesiputkistohan muodostavat vetisen "Faradayn häkin".
Salamavirta hyppää helposti metrejäkin, miksi se ei sitten käyttäisi reittiä märkä piipunhattu-märkä piipunpelti-märkä peltikatto-vedellä täytetyt metalliset syöksytorvet-vedellä täytetty sadevesiputkisto-avo-oja?
Ukkosellahan lähes aina sataa kaatamalla eli rännit, syöksytorvet ja maanalainen sadevesiputkistohan muodostavat vetisen "Faradayn häkin".
Salamavirta hyppää helposti metrejäkin, miksi se ei sitten käyttäisi reittiä märkä piipunhattu-märkä piipunpelti-märkä peltikatto-vedellä täytetyt metalliset syöksytorvet-vedellä täytetty sadevesiputkisto-avo-oja?
Eikös sähkö kulje aina helpointa reittiä, tuollainen reitti kuin katto hyppy vesi hyppy ränni hyppy vesi hyppy vesi hyppy jne. Ei ole sähkölle kovin helppo reitti, joten maadoitus on liian kehno. Sähköjohdot tai vesijohdot ovat helpompi reitti salamalle kulkea ja vaurioita syntyy.
Eikös ukkossuojauksessa ole ideana se, että salaman aiheuttama sähköpurkaus puretaan mahdollisimman tehokkaasti mahdollisimman laajalle alueelle jotta se vaimenisi mahdollisimman paljon?
Maadoituksen tarkoitus on estää valokaarien synty rakenteiden sisällä, sekä mahdollisesti estää ettei suurin purkausvirta kulje sähkö ja LVI verkostoa pitkin.
Vaikkakin talo olisi asiallisesti maadoitettu, myös johdin katolla, niin täysosuman sattuessa tuskin vahingoilta vältytään. Ainakin syytä olisi tarkistaa talon rakenteista kaikki johtavat materiaalin (johdot, putket, jne) iskun sattuessa. Purkausvirrasta saattaa indusoitua hyvinkin suuria jännitteitä talojohdotuksiin.
Sadevesi talon ympärillä ei muodosta mitään Faraday-häkin kaltaista suojaa. Isompikin lätäkkö haihtuu ilmaan nanosekunnissa, salaman kulkureitille joutuessaan.
Täytyy myös muistaa että salama saattaa kulkea satojakin metrejä maata pitkin, tällöin potentiaalierot maan, maadoituskiskon ja esim. talon syöttökaapeleiden välillä saattavat aiheuttaa ongelmia.
Ilmeisesti yleinen suositus on että arvokiinteistöt tulisi ukkossuojata.
. Nykytaloja saa rautakaupasta uusia jos edellinen menee rikki.