Kapillaarinen kosteudennousu perustuksiin

[Matti Alander]

Kapillaarinen kosteudennousu on ehkä yleisin kosteustekninen ongelma rintamamiestalon perustuksissa. Se näkyy tummina läikkinä juuri lattiapinnan ja seinän alaosassa. Jos kellarinseinää on maalattu, niin pinnoite seinän alaosissa korkkaa.
Rintamamiestalon perustus on korkeana hyvä rakenne ja harvoin kosteus kapillaarisesti nousee puurakenteisiin. Sisäpuolen tiivis pinnoittaminen maalaamalla tai pikisivelyillä nostaa rakenteen huokoisalipainetta, samoin sisäpuolinen eristäminen Uretaaneilla ja foameilla.

Oikea tapa korjata tilannetta on muuttaa kosteuden kulkusuunta ulos rakenteesta ja parhaiten toteutuu lämpötilaeroja hyödyntämällä. Asennetaan ulkopuolelle Diffuusioavoin salaojittava lämmöneriste mieluiten 200 mm kerros, niin saadaan suuremmat lämpötilaerot, 100 mm ollessa minimi. Fuktisol salaojittava lämmöneriste eristää hyvin Lamdan ollessa 0.039 - 0.037 riippuen eristeen lujuudesta. Eriste ulkopuolella nostaa kellarin seinän lämpötilan samaksi kuin huonetilan lämpö ja päästään samalla myös kellarinseinän kondenssista.

Patolevyillä ja uritetuilla Foameilla kuivuminen ulospäin ongelmallista, koska ilmaraon ja seinän lämpötila sama, niin suunniteltua kondenssia ei pääse tapahtumaan. Usein kuvitellaan patolevyillä ym. tuuletettavan seinää, se ei onnistu korvausilman puutteen vuoksi ja olisi myös epäenergiataloudellista. Patolevyjen asennusohjeista löytyy huopakaistale anturaa suojaamassa alas valuvalta kondensoituneesta vedestä, mutta sekin oikeastaan vain estää tärkeimmän eli anturan kuivumista ulospäin, kiihdyttäen rakenteen huokoisalipainetta kapillaarisuutta.

[Dalmex_Oy]

Ikävä kyllä kapillaarista kosteutta ei saa poistettua sivusta käsin.
Kun se tulee suoraan alta, niin ainoa tapa estää on sisältä käsin.

Toki pintavesien hallitseminen on tärkeätä myös.
Kellarissa pitää olla lämpöä jotta kastepiste pysyy ulkona.

Käy sivuillamme electrodrain.fi
Jätä sinne yhteystiedot jos asian tiimoilta ilmenee keskusteltavaa.

Kuivatus modernilla tekniikalla.
Sisältäpäin, kaivamatta.
Ilman häiriötä tai ympäristön tuhoamista.
Valmis muutamassa päivässä, takuukuivaa 90 päivässä.
Muuten rahat takaisin.
Kaikki tämä jopa 15 vuoden takuulla.

[pvalila]

Ikävä kyllä kapillaarista kosteutta ei saa poistettua sivusta käsin.
Kun se tulee suoraan alta, niin ainoa tapa estää on sisältä käsin.

Toki pintavesien hallitseminen on tärkeätä myös.
Kellarissa pitää olla lämpöä jotta kastepiste pysyy ulkona.

Käy sivuillamme electrodrain.fi
Jätä sinne yhteystiedot jos asian tiimoilta ilmenee keskusteltavaa.

Kuivatus modernilla tekniikalla.
Sisältäpäin, kaivamatta.
Ilman häiriötä tai ympäristön tuhoamista.
Valmis muutamassa päivässä, takuukuivaa 90 päivässä.
Muuten rahat takaisin.
Kaikki tämä jopa 15 vuoden takuulla.

Näissä vanhoissa taloissa kapillaarinen kosteus on perinteisesti hallittu siten, että kosteuden on annettu haihtua sisäilmaan.

Anturan ulkopuolinen eristäminen, valumavesien ohjaaminen, salaojittaminen jne. vähentävät kokonaiskosteuskuormaa ja siten tukevat perinteisen alapohjan toimintaa.

Jos kellarin lattiat kaivetaan auki, niin usein tavoitteina ovat kosteusteknisten parannusten lisäksi jalan alla lämpimät lattiat ja lisää huonekorkeutta.

On ihan hyvä, että toit tämän sähköosmoosiasian tälle sivustolle. Suomessa menetelmästä ei ole paljoa puhuttu, mutta ainakin yksi Otanimen diplomityö osui heti silmiini: https://aaltodoc.aalto.fi/items/4d3747b ... 71cf4d9706

Olisi ollut kiva, jos olisit tullut tälle sivustolle hieman enemmän yksityishenkilönä ja kertonut vähän itsestäsi ja taustastasi; tämä sivustohan perustuu lähinnä vain rintamamiestaloihmisten keskinäiseen vertaistukeen eikä kirjoittajilla täällä yleensä ole kummoisia kaupallisia intressejä taustallaan.

Matti Ålander on aika kivasti tasapainottanut läsnäolonsa täällä neuvoja jakavana yksityishenkilönä ja toisaalta alan yrittäjänä; vuosien mittaan hänen neuvoihinsa on opittu luottamaan.

[Dalmex_Oy]

Aivan eri perspektiivistä, no täältä pesee.

Asun vaimoni kanssa 1975 rakennetussa tasakattotalossa, talo on rinnetyyppinen. Asuinkerros noin 100 m2 kellari noin 30 m2 joten olohuone/keittiön alle jää kellaritonta tilaa. Kellarin yksi seinä oireili kosteutta jo alkuaikoina. 1975 rakennetuissa taloissa ei salaojitusta ja sokkelilevyjä käytetty.

Vuosien saatossa sitten kokeilin kaikenlaisia tapoja, oli haihdutusta, jälkiasenteisia sokkelilevyjä, ilman kuivattimia, moottoroituja poistopuhaltimia jne. Aloin sitten selvittämään ongelmaa, suurin osa kosteudesta johtui kapilaarisesta kosteuden noususta, meidän tapauksessa myös sivulta tulevaa kosteutta sokean seinän takaa, mille ei voinut ulkoa tehdä mitään.

Hain netistä ratkaisua ongelmaan, löysin jotakin mistä en ennen olut edes kuulukaan eli sähköosmoosi. Ruotsalainen yritys oli tuotteistanut menetelmän, jo sinänsä vanhasta koetusta tekniikasta. He saivat minut uskomaan menetelmäänsä, ostin heiltä perussetin keskusyksikön ja elektrodisilmukkaa sekä kontaktimössöä.

Vuosi oli 2015 kun sain kotiin laitteiston, ja aloitin asennuksen. Silmukka asennettiin seiniin 70 cm välein 45° kulmaan siten että sekä seinä että laatta sai kontaktin. Keskusyksikköön sitten liitettiin silmukka, ja ulkoa haettu maadoitus (maapiikki), töpseli seinään.

Mittarilla seurasin seinän kuivumista, en kyllä ollut ihan vakuuttunut. Tuosta episodista jäi vähän huijattu olo.

Vuonna 2022 ajattelin yrittää vielä uudestaan, uusi kontakti ruotsiin, tällä kertaa sain (vahingossa) kiinni kaverin, joka oli kehittänyt laitteiston. Hänen kanssa käytiin läpi koko laitteisto (kun kerroin hänelle, että tuossa se on seissyt 7 vuotta) keskusyksikössä on näyttö, joka kertoo millä voimakkuudella sähköimpulssit menevät silmukkaan. Sanoin että korkeintaan 200 mV arvolla, hän sanoi heti, että sinun laite on käynyt tyhjäkäynnillä koko tämän ajan. Ja totesi että meillä on huono maadoitus. Hän ehdotti, että ota maadoitus pistorasiasta, sen tein ja arvot näytössä pomppasi 800 – 900 mV laakista. En ollut löytänyt alkuun kunnollista maadoitusta, hain sitä kymmenien metrien päästä, kun se olisi ollut 10 cm päässä.

Siitä hetkestä laitteisto alkoi puskea kosteutta ulos takaisin maahan, ja seinä kuivui melkeinpä silmissä, vaatteiden kellarihaju on poissa, nyt tänään en enää mittaa seinän kosteutta, seuraan vain kellarin suhteellista kosteutta. Ja nyt vuosien kuluttua olen tyytyväinen.

Voi sanoa, että olen varsinainen kokemusasiantuntija omalla alalla.

[lmfmis]

Ei tarvitse tuota tyhjästä keksiä. Minulla on 30v vanha kirja jossa tuollainen sähkösysteemi on opastettu.

Englannin rakennuskantaa varten...