1956 ex-hirsirintsikka
Re: 1956 ex-hirsirintsikka
Tuo teidän remppa on niin laaja, että sen yhteydessä on helppo laittaa talon tilanjako uusiksi.
Millaisia seinänsiirtoja jne. sinulla on harkinnassa?
Millaisia seinänsiirtoja jne. sinulla on harkinnassa?
Re: 1956 ex-hirsirintsikka
Eipä oikeastaan muuta kuin alakerran vessan pieni siirto ja pienennys, se kun pullahti ennen keittiön puolelle. Kantavat väliseinät pysyy paikallaan, ei koeta tarpeelliseksi tehdä sen suurempia tilamuutoksia ja lisäksi noissa kantavissa seinissä on muurin vieressä pätkät tiiliseinää jota en halua alkaa purkamaan. Oviaukot teen aiempaa isommiksi kunnon ylityspalkeilla. Saahan niihin pienemmät ovet sovitettua jatkossa jos haluaa.
Re: 1956 ex-hirsirintsikka
Niin, jos se pohja olisi ollut teille ihan sopimaton, niin tuskin olisitte taloa edes ostaneet.
Entä lämmitysjärjestelmä, tuleeko siihen isoja päivityksiä?
Entä lämmitysjärjestelmä, tuleeko siihen isoja päivityksiä?
Re: 1956 ex-hirsirintsikka
Öljyn tilalle olisi tarkoitus laittaa VILP tai ehkä maalämpö, kuluvan talven pysyi lämmöt kyllä pelkällä vanhalla ilpillä vaikka alapohjasta puuttui eristeet kokonaan.
Voi olla että budjettisyistä lämmitys hoidetaan vuoden tai parin ajan ilp/pönttöuuni/sähköpatterit -combolla, mutta pattereiden putket ajattelin vetää uusiksi nyt kun paikat on vielä auki.
Vanhat 70-luvun rautaputket olisi kai teoriassa voinut säilyttää, mutta seinät turpoaa sisäänpäin sen verran että käytännössä nuo ovat tiellä ja pitää poistaa. Ei myöskään ole täysi luotto niiden kunnosta kun vesikierto ei ole ollut päällä pariin vuoteen.
Voi olla että budjettisyistä lämmitys hoidetaan vuoden tai parin ajan ilp/pönttöuuni/sähköpatterit -combolla, mutta pattereiden putket ajattelin vetää uusiksi nyt kun paikat on vielä auki.
Vanhat 70-luvun rautaputket olisi kai teoriassa voinut säilyttää, mutta seinät turpoaa sisäänpäin sen verran että käytännössä nuo ovat tiellä ja pitää poistaa. Ei myöskään ole täysi luotto niiden kunnosta kun vesikierto ei ole ollut päällä pariin vuoteen.
Re: 1956 ex-hirsirintsikka
Rakensin viimeisen kantavan väliseinän uusiksi kun piti siirtää oviaukkoa ja se oli muutenkin vähän kyseenalainen rakenteeltaan. Noi vuokraamon holvituet oli muuten käteviä.




Re: 1956 ex-hirsirintsikka
Ekovillaa puhkuttu yhden huoneen lattiaan, tarkoitus saada tämä huone tämän kuun aikana siihen kuntoon että voidaan varastoida sinne tavaroita kun muutetaan lähemmäs taloa pienempään kämppään loppuremontin ajaksi.
Höyläsin tasohöylällä vanhat lattialaudat, 200m söi viisi paria halppisteriä, mutta ovat helposti terotettavissa. Suurin osa laudoista on tiheäsyistä sydänpuuta. Paksuutta laudoista lähti 2-3mm, mutta vahvuutta jäi vielä n. 27mm.


Höyläsin tasohöylällä vanhat lattialaudat, 200m söi viisi paria halppisteriä, mutta ovat helposti terotettavissa. Suurin osa laudoista on tiheäsyistä sydänpuuta. Paksuutta laudoista lähti 2-3mm, mutta vahvuutta jäi vielä n. 27mm.


Re: 1956 ex-hirsirintsikka
Tässähän on tekemisen meininkiä! 
Re: 1956 ex-hirsirintsikka
Muutetaan väliaikaisesti pienempään vuokrakämppään lähemmäs taloprojektia, joten piti saada pikavauhtia yksi huone pölytiiviiksi että saa sinne osan muuttotavaroista odottelemaan talolle muuttoa. Väliseiniin on lyöty raakapontti johon tulee pinnaksi pinkopahvi. Sama pinta tulee myös ulkoseinille, mutta niihin tulee vielä 5cm koolaus ja lisäeristys.


Re: 1956 ex-hirsirintsikka
Kuinka pitkään olet ajatellut tuota vuokrakämppää tarvitsevasi? Tuolla sun melkoisella vauhdillasi saat ainakin osan huoneista aika pian asuttavaan kuntoon.
Nyt on tietenkin ennenaikaista sitä kysyä, mutta onko sinulla tontilla tilaa autokatokselle tms. jatkoprojektille sitten, kun itse talo valmistuu?
Me ostimme silloin joskus paritalon: asuimme pienemmässä asunnossa siihen asti, että isomman remppa valmistui. Jos talous olisi pettänyt, olisimme myyneet "ylimääräisen" asunnon pois rempan jälkeen, mutta onneksi niin ei tarvinnut tehdä.
Nyt on tietenkin ennenaikaista sitä kysyä, mutta onko sinulla tontilla tilaa autokatokselle tms. jatkoprojektille sitten, kun itse talo valmistuu?
Me ostimme silloin joskus paritalon: asuimme pienemmässä asunnossa siihen asti, että isomman remppa valmistui. Jos talous olisi pettänyt, olisimme myyneet "ylimääräisen" asunnon pois rempan jälkeen, mutta onneksi niin ei tarvinnut tehdä.
Re: 1956 ex-hirsirintsikka
Itse toivoisin että puolta vuotta pitempään ei tarvitsisi väistöasunnossa asua, mutta katsotaan tilanteen mukaan. Keittiö ja pari makuuhuonetta pitää kuitenkin saada valmiiksi ennen muuttoa.
Autotallille tai laajennukselle tontilla ei oikein ole tilaa, mutta tontilla on pihasauna jonka laajentamista tai uuden isomman piharakennuksen rakentamista sen tilalle on pohdittu. Näillä ei kuitenkaan ole kiire, koitetaan saada talo ensin valmiiksi
Olen kysellyt sähkäreiltä arviota alakerran sähköistyksestä, ja toistaiseksi hintahaitari on ollut 1000-6200€
Suurin osa arvioista/tarjouksista on ollut alle 2000e, en ihan tajua miten tuo yksi päätyi noin isoon hintalappuun.
Julkisivumaalit ja peiterimojen aihiot on hommattu. Päädyin 22x100 lautaan saatavuuden, hinnan ja pituuden perusteella. Ajatus oli halkaista nuo kahtia ja käyttää sitä 5cm rimaa julkisivussa. Ehdin halkoa laudoista puolet ja niitä tuijottaessa totesin että 5cm on liian leveä rimaksi. 4cm on passeli ja lähellä alkuperäisen riman kokoa (jossa on tosin runsaasti vaihtelua). Olisikin ollut halvinta ostaa 125mm leveää lautaa josta olisi saanut kolme neljän sentin rimaa kahdella sahauksella. No mennään näillä kun ne on hankittu.

Maalia varten hommasin sinkkinaftenaattia, josko pysyisi pilkkuhome poissa. Väri vaihtuu vanhasta aavistuksen pinkkiin taittavasta vaalean harmaasta murrettuun keltaiseen (Virtasen Sommarö). Testattiin aika monta maalisävyä ja lopulta päädyttiin tähän, vähän huolettaa että onko se liian tumma, mutta sanovat että maali vaalenee kun sen laittaa koko seinään.

Autotallille tai laajennukselle tontilla ei oikein ole tilaa, mutta tontilla on pihasauna jonka laajentamista tai uuden isomman piharakennuksen rakentamista sen tilalle on pohdittu. Näillä ei kuitenkaan ole kiire, koitetaan saada talo ensin valmiiksi
Olen kysellyt sähkäreiltä arviota alakerran sähköistyksestä, ja toistaiseksi hintahaitari on ollut 1000-6200€
Julkisivumaalit ja peiterimojen aihiot on hommattu. Päädyin 22x100 lautaan saatavuuden, hinnan ja pituuden perusteella. Ajatus oli halkaista nuo kahtia ja käyttää sitä 5cm rimaa julkisivussa. Ehdin halkoa laudoista puolet ja niitä tuijottaessa totesin että 5cm on liian leveä rimaksi. 4cm on passeli ja lähellä alkuperäisen riman kokoa (jossa on tosin runsaasti vaihtelua). Olisikin ollut halvinta ostaa 125mm leveää lautaa josta olisi saanut kolme neljän sentin rimaa kahdella sahauksella. No mennään näillä kun ne on hankittu.

Maalia varten hommasin sinkkinaftenaattia, josko pysyisi pilkkuhome poissa. Väri vaihtuu vanhasta aavistuksen pinkkiin taittavasta vaalean harmaasta murrettuun keltaiseen (Virtasen Sommarö). Testattiin aika monta maalisävyä ja lopulta päädyttiin tähän, vähän huolettaa että onko se liian tumma, mutta sanovat että maali vaalenee kun sen laittaa koko seinään.

Re: 1956 ex-hirsirintsikka
Kilometri rimaa sahattu, homesuojakäsitelty ja maalattu. Hemmetti kyllä tähän ulkoverhous/maalaushommaankin saadaan vielä tunteja uppoamaan. Annoin jo itselleni sen verran siimaa että toisen maalikerroksen voi jättää ensi vuoteen jos siltä tuntuu.


Re: 1956 ex-hirsirintsikka
Millaiset pääsulakkeet talossasi on? Vanhoissa öljylämmitystaloissa tuppaa olemaan max. 3x25A, mikä toki ennen sähköautobuumia riitti ihan hyvin.
Itse kasvatin sulakkeen 3x25 ==> 3x35 ämpäriin ja harkinnassa on nyt 50A tai 63A sulakekoko, koska täällä Vantaalla ei (ainakaan vielä) ampeerimaksua peritä. Minulla siis paritalo, siksi ämpäreitä saisi kernaasi olla vähän enemmänkin.
Nuo kymmenen lisäampeeria tulivat tarpeeseen aikoinaan, loppui sulakkeiden palaminen ja saunassakin on saanut käydä stressaamatta.
Itse kasvatin sulakkeen 3x25 ==> 3x35 ämpäriin ja harkinnassa on nyt 50A tai 63A sulakekoko, koska täällä Vantaalla ei (ainakaan vielä) ampeerimaksua peritä. Minulla siis paritalo, siksi ämpäreitä saisi kernaasi olla vähän enemmänkin.
Nuo kymmenen lisäampeeria tulivat tarpeeseen aikoinaan, loppui sulakkeiden palaminen ja saunassakin on saanut käydä stressaamatta.
Re: 1956 ex-hirsirintsikka
3x25 taitaa olla, sähkäri sanoi että pääkeskuksessa on varaa korottaa jos sille tarve ilmenee. Taitaa vaan paikallinen siirtofirma laskuttaa perusmaksun pääsulakkeen koon mukaan, joten tarve pitää tosiaan olla olemassa jos meinaa korotella.
Sähköautoa ei ole ja pihasauna lämpiää puulla. Jotain isompia voimavirtakoneita (kuten suutarin putsi), on varmaan tulossa kellariverstaaseen, mutta niiden käyttö on satunnaista eikä nekään nyt niin paljon virtaa vie.
Sähköautoa ei ole ja pihasauna lämpiää puulla. Jotain isompia voimavirtakoneita (kuten suutarin putsi), on varmaan tulossa kellariverstaaseen, mutta niiden käyttö on satunnaista eikä nekään nyt niin paljon virtaa vie.
Re: 1956 ex-hirsirintsikka
Laitoin rakennustelineisiin (eli trukkihyllyyn) renkaat alle. Helpottaa maalausrojektia melkoisesti kun ei tarvi purkaa ja kasata telineitä, senku tönää vaan seuraavaan paikkaan.
Voi olla että talon joutuu kiertämään 2-3 kertaa kun pitää ensin maalata seinä ja sitten antaa öljymaalin kuivua ennen rimojen kiinnitystä. Yllättävän köykäisesti liikkuu ja painoa on tasojenkin kanssa sen verran että tällainen kynäniska jaksaa nostaa toisen pään ilmaan jos tarvii tehdä sivuttaissiirtoja. Sattuu olemaan tuollainen vaakatanko sopivalla maastavetokorkeudella jopa.

Voi olla että talon joutuu kiertämään 2-3 kertaa kun pitää ensin maalata seinä ja sitten antaa öljymaalin kuivua ennen rimojen kiinnitystä. Yllättävän köykäisesti liikkuu ja painoa on tasojenkin kanssa sen verran että tällainen kynäniska jaksaa nostaa toisen pään ilmaan jos tarvii tehdä sivuttaissiirtoja. Sattuu olemaan tuollainen vaakatanko sopivalla maastavetokorkeudella jopa.

Re: 1956 ex-hirsirintsikka
No niin, 3 sivua talosta maalattu. Telineet pelaa hyvin, joskin rinnetontin takia joutuu tekemään välillä kuvan kaltaisia virityksiä jotta telineen saa suoraan. Maalaaminenhan on itsessään helppoa ja nopeaa, kaikki oheistoiminta tuntuu vievän enemmän aikaa. Purin eilen kuistista yhden sivun vinolaudoituksineen ja laitoin tilalle tuulensuojalevyn. Olisihan sen vinolaudoituksen voinut jättääkin, mutta näin sain eristämättömästä seinästä tiivimmän ja lisäksi sain laudoituksen alla olleen pah-pitoisen tervapaperin poistettua. Sitten vaan koolaus paikalleen ja julkisivulaudoitus loppuun niin pääsee maalaamaan tämän viimeisenkin julkisivun.
Talossa ei ennestään ollut nurkkalautoja ja jotenkin olin ajatellut ettei niitä tulekaan, mutta nyt kun tuota väriä tuijottaa niin kyllä ne valkoiset nurkkalaudat on ihan paikallaan. Ostin 25mm karvaista raakalautaa ja höyläsin 3 sivua tasohöylällä, vaikka itse julkisivuverhoilu onkin sahattua suht karvaista lautaa niin nurkka- ja vuorilaudoiksi haluan höylättyä tavaraa.


Sisällä on tapahtunut vähemmän, mutta sain keittiön lattiarakenteen tehtyä ja viimeiset vanhat lattiat/eristeet pois eteisen alueelta. Kunhan saan eteisen lattiarakenteet paikalleen niin pääseekin puhaltelemaan alapohjaan loput eristeet ja tekemään alakertaan lattioita. Harmillisesti lattioiden kiinnitys venyy siihen huonoimpaan mahdolliseen vuodenaikaan, pitää harkita josko latoisin lattialaudat vaan väliaikaisesti ja kiristelisin paikalleen esim ensi talvena. Keittiön lattiassa näin oikein ei voi tehdä kun sen päälle tulee keittiökalusteet, ehkä siinä pitää investoida puusepänkuivaan kalliiseen lattialautaan. Tai sitten vaan elää pienten rakojen kanssa.
Talossa ei ennestään ollut nurkkalautoja ja jotenkin olin ajatellut ettei niitä tulekaan, mutta nyt kun tuota väriä tuijottaa niin kyllä ne valkoiset nurkkalaudat on ihan paikallaan. Ostin 25mm karvaista raakalautaa ja höyläsin 3 sivua tasohöylällä, vaikka itse julkisivuverhoilu onkin sahattua suht karvaista lautaa niin nurkka- ja vuorilaudoiksi haluan höylättyä tavaraa.


Sisällä on tapahtunut vähemmän, mutta sain keittiön lattiarakenteen tehtyä ja viimeiset vanhat lattiat/eristeet pois eteisen alueelta. Kunhan saan eteisen lattiarakenteet paikalleen niin pääseekin puhaltelemaan alapohjaan loput eristeet ja tekemään alakertaan lattioita. Harmillisesti lattioiden kiinnitys venyy siihen huonoimpaan mahdolliseen vuodenaikaan, pitää harkita josko latoisin lattialaudat vaan väliaikaisesti ja kiristelisin paikalleen esim ensi talvena. Keittiön lattiassa näin oikein ei voi tehdä kun sen päälle tulee keittiökalusteet, ehkä siinä pitää investoida puusepänkuivaan kalliiseen lattialautaan. Tai sitten vaan elää pienten rakojen kanssa.


