Kissanluukkujen koko ja lukumäärä?

[PetteriKivimäki]

Hei!

- Mahdollista tulevaa hirsitaloprojektia silmälläpitäen kysäisen josko kukaan tietäisi;

Mikä on oikea lukumäärä, sijoittelu ja koko luonnonkivijalkaan turattaville kissanluukuille, jos tulevan mökin pohjapinta-ala on jossain 40-50 neliön välillä?

Myös kivijalan korkeus askaruttaa mutta kysellään sitä sitten myöhemmin..

[nikolai]

Minimi on 4-promillea pohjan alasta. Tarkoitta tehokasta aukkojen alaa, eli säleiköt yms. poislaskettuna.
Sijoittelu löytyy RakMk C2 määräyksistä ja ohjeista.

[jmattis]

Pannaan tähän tuo linkki RaKMK C2:een:
http://www.finlex.fi/data/normit/1918-c2.pdf
ja toinenkin rossipohjiin liittyvä:
http://www.ouka.fi/pora/tietopankki/rossipohja.pdf

[PetteriKivimäki]

Ryömintatilan tuuletusaukkojen yhteispinta-alan tulee olla ainakin 4 promillea ryömintatilan pinta-alasta.
Tuuletusaukon pinta-alalla tarkoitetaan suojaavan ritilän tai säleikoön vapaata pinta-alaa. Tuuletusaukot jaetaan tasaisesti ulkoseinälinjalle siten, että koko ryömintatila tuulettuu. Aukkojen alareunan on oltava vähintään 150 mm maanpinnan yläpuolella, mutta mahdollisuuksien mukaan tätä korkeammalla. Aukkojen vähimmäiskoon on oltava 150 cm2 sekä enimmäisvälin 6 m...Ryömintätilan korkeuden tulisi olla vähintään 0,8 m.

Dänk. Selkeätä tekstiä kerrankin. Hyvän korkuinen tuo ryömintätila nykyvaatimusten mukaan..

[Jokapaikanhöylä]

Millä olisi kätevintä porata lisää tuuletusaukkoja? Meillä on niitä nyt 4 + tarkastusluukku, mutta lisätuuletus ei olisi pahitteeksi.. Varsinkin, kun keittiön lattiaan jo joskus asennettu lisätueksi parru (pesukeneen takia käsittääkseni) ja tää parru tukkii yhden luukun lähes kokonaan..

Ajattelin tehdä joka kulmaan yhden aukon lisää, eli 5 uutta (tuplamäärä). Tästä ei liene haittaakaan?

Kokeneempien neuvoja otetaan vastaan - kiitos

[Voittola]

Nostan edellisen kysymystä vähän ylemmäs ja kysäisen samaa eli millä keinoin olette tehneet näitä lisä-tuuletusaukkoja betoniperustaan? Meilläkin pitäisi ainakin yhdet lisätä joka seinustalle. Onko tälle työlle muuten jotain "sopivinta hetkeä" eli asettaako Suomen sääolot rajoituksia touhulle? (jos vain remppaaja itse kestää eri sääolosuhteet ) Mietimme vain tässä, että millaisia "pieniä" sivuprojekteja voisimme talven aikana tehdä pää-remontin lisäksi...

[Matti Alander]

Rossipermanto on melkoisen konstikas rakenne toiminnaltaan ja joskus liika tuuletusaukkojen lisääminen saattaa johtaa myös ongelmiin kosteuden kanssa.
Mikäli rossipohjan maaperä on eristämätön ja tilaa tuuletetaan rajusti talvella, sitoutuu maaperään termisesti runsaasti kylmää. Kevään koittaessa tuuletusilman mukana tulee runsaasti kosteutta, joka helposti kondensoituu rakenteisiin ja viileään maaperään.
Keväällä lämmintä ilmaa kuitenkin pitäisi saada runsaasti rossitilaan, jotta se lämpiäisi mahdollisimman nopeasti kastepistelämpötilan yläpuolelle.
Rossitilan lämpiämistä voidaan jouduttaa merkittävästi eristämällä maaperä kauttaaltaan, jolloin maaperän liika viileneminen voidaan estää.
Käyttämällä maaperän päällä 100 mm kerrosta salaojittavaa lämmöneristettä, estyy maaperän viileneminen ja samallasaadaan myös kapillaarikatko.
Tutkimuksissa pelkän sepelikerroksen käytöllä ei ole saatu aikaiseksi merkittävää kapillaarisuuden katkaisua.
Myös kevytsora toimii hyvin eristeenä, sen ongelmana on ainoastaan huonohko eristyskyky solupolystyreeniin verrattuna, joka on n. 1/3 osa.
Nykyaikaisissa tuuletetuissa alapohjissa, joissa lattiassa on paksut eristeet, jotka estävät rossitilan pohjan ja ilman lämpiämistä on todettu paljon vaikeuksia ylimääräisen kosteuden kanssa. Näitä on pyritty sittemin korjaamaan kuivauskoneilla, eristämällä maaperää ja parantamalla tuuletusta.
Rossipohjia on myös korjattu muuttamalla niitä lämpimiksi, jolloin niiden kuivuminen perustuu vesihöyrynosapaine-eroihin ulkoilman kanssa, tällöin tuuletus on voitu poistaa kokonaan tai se on hoidettu hallitusti koneellisesti.
En kuitenkaan kehoita kokeilemaan lämpimän alapohjan rakentamista ilman ammattilaisen apua.

[PetteriKivimäki]

Tämä keskustelu tuli taas ajankohtaiseksi!

http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uu ... 0100811671

Miten halvatissa Älvsbyhus, Finndomo ym. talotehtaat on menneet ryssimään näitä valmistalojaan korvaamalla tuuletuksen jollain Woods 15 -potkurilla? Miten tämmöinen on mahdollista, kun säännökset tuulettuvan alapohjan rakenteesta on ihan maalaisjärjellä ymmärrettäviä?

[ramirez]

Rossipermanto on melkoisen konstikas rakenne toiminnaltaan ja joskus liika tuuletusaukkojen lisääminen saattaa johtaa myös ongelmiin kosteuden kanssa.
Mikäli rossipohjan maaperä on eristämätön ja tilaa tuuletetaan rajusti talvella, sitoutuu maaperään termisesti runsaasti kylmää. Kevään koittaessa tuuletusilman mukana tulee runsaasti kosteutta, joka helposti kondensoituu rakenteisiin ja viileään maaperään.
Keväällä lämmintä ilmaa kuitenkin pitäisi saada runsaasti rossitilaan, jotta se lämpiäisi mahdollisimman nopeasti kastepistelämpötilan yläpuolelle.

Kuka hölömö nyt talvella pitää rossipohjan luukkuja auki???
Luukut kiinni kun järvet jäätyy ja luukut pois kun järvet aukee,vanhan kansan muistisääntö.

[tarpola]

Vähän sivuun menee aiheesta, mutta tuo on mielenkiintoinen esimerkki eri normien ristiriitaisuudesta. Kissanluukun pitää olla 15 senttiä maasta, aukko itsessään on noin 20 senttiä jos siinä on ritilää joka vähentää tehollista aukkoa, ja sen päälle tulee alapohjan paksuus, vähintään 30 senttiä puurakenteisenakin. Noistakin kertyy maanpinnan ja lattian korkeuseroksi 65 senttiä.

Tuossa on omat etunsa kaupunkialueella, kun pieni korkeusero antaa mukavasti lisäyksityisyyttä talon ollessa kadun varressa. Toisaalta kun taloon pitäisi päästä esteettömästi, vaatii tuon korkeuseron kiipeäminen norminmukaista 5% luiskaa 13 metriä. Oikeastaan vähän lisää, koska maanpinta pitää myös kallistaa talon ympärillä sadeveden pois johtamiseksi.

Mikäänhän ei pakota tekemään rossipohjaa eikä esteettömyyttäkään vaadita, mutta molemmissa on omat hyvät puolensa. Valintoja on siis hyvien asioiden kesken tehtävä, ei ainoastaan rintamamiestaloissa, joissa edeltävät sukupolvet ovat ne jo tehneet, vaan myös uudistaloissa.

[Matti Alander]

Todellisuudessa kuivaa ilmaa rossipohjan tuuletukseen on saatavana ainoastaan talvella pakkasaikaan, muulloin ulkoilma sisältää grammoina valtavasti kosteutta.
Kun puhutaan vanhoista taloista oli kuivumisprosessissa lämmityksen vaikutus merkittävä, eikä tuuletusaukkoja välttämättä ollut laisinkaan. Ylimääräinen kosteus poistui lämmön vaikutuksesta, jota rossipohjaan tuli piipun perustuksista, sekä lattian läpi jossa oli varsin tehottomat eristeet.
Nyt kun toteutetaan uusia taloja tai korjataan vanhoja asennetaan rossilattioihin huimia kerroksia lämmöneristystä. Seurauksena rossitilan viilentyminen ja luvattoman usein kondenssi, joka johtaa alapohjan homevaurioihin.
Usein vielä lisäongelmia aiheuttaa ilmavuodot huonetilasta ja lattiaeristeiden sisäinen konvektio, eli ilman liikkeet eristeen sisällä.
Uusien talojen toimittajat pohjoismaissa turvautuvat varsin usein kiinteään kuivauskoneeseen, mutta toisena vaihtoehtona on matalan kellarin toteuttaminen. Tällainen rakenne on hyvin lämmin, sekä kuiva ja ilmanvaihto hoidetaan kerran 4 tunnissa talon ilmanvaihtokoneella. Näin myös matalaenergiatalojen lattiatkin tuntuvat lämpöisemmiltä vaikka lattialämmitys ei kytkeytyisi päällekään. Rakennetta kutsutaan hyvin usein lämpimäksi alapohjaksi, joka voi olla vaikeampi ymmärtää, kuin matala kellari.
Antimexin Ruotsalaisessa tutkimuksessa on paljastunut Ruotsissa rossipermantojen luvatussa maassa runsaasti kosteusongelmia ulkoilmalla tuuletetuissa perustuksissa, jopa 175 000 taloa. Siksi rossipermantojen remontteihin tulee paneutua huolella, niin lisälämmöneristeitä asentaessa, kuin tuuletusta lisättäessäkin.

[Kauppis]

mahtaa noitten Finndomon talojen omistajia nyt ottaa pattiin ihan tunteella?
Pahimmillaan useampi satkutonni potentiaalisessa pommissa kiinni ja kaikki väistelevät vastuitaan.

Eikä sitä saa edes kaupaksi, kun asioista perilläoleva ostaja kysyy ekaksi talon tekijää, ottaneeko edes välittäjät välitykseen?