Tekniikkaa ja kysymyksiä

Juuri ostanut rintamamiestalon? Aikeissa hankkia rintamamiestalo? Mitä pitäisi ottaa huomioon?
Vastaa Viestiin
Namemyself
Uusi jäsen
Viestit: 1
Liittynyt: Ke Heinä 20, 2022 12:20
Paikkakunta: Pirkanmaa

Tekniikkaa ja kysymyksiä

Viesti Kirjoittaja Namemyself »

Terve. Kiitos ja anteeksi heti valmiiksi.
Eka rintamamiestalo mietinnöissä. Ei eka talo, eikä eka remontti. Mutta koska kokemuksia ei näistä ole, pakko kysyä.

Talossa ei ole salaojia. Ei ole ollut kuulemma ongelmaa. Hiekkaharjua talon ympärillä. Kuiva, eikä kellarin hajua. Myös autotallissa, joka on kellarissa, sinne on kaivettu "rasvamonttu" joka kuiva.

Talossa maalämpö pattereilla. Pesuhuone/sauna kellarissa. Joissain vaiheessa nämä remontoidaan. Luultavasti lattia siis pakko piikata auki, kapillaariot kuntoon, ja siinä sitten lämmitys vesikiertoiseksi. Tuota pesuhuoneen lattiaa ei varmaan voi remontoida millään muulla tavalla kuin piikkaamaalla betonin pois? Ja tässä vaiheessa ne salaojat on varmaan pakko tehdä.

Vesiputket alkuperäiset. Lisäksi niissä ollut ongelmaa, eli toinen putki huonolla paineella. Ei vuotoja. Eli putki tukossa, rautaa, metalleja, kalkkia? Varmaan muuta mahdollisuutta ei ole kuin uusia kaikki?

Keittiö on vanha, eikä toimiva. Siellä liesituuletin on ollut huoneeseen puhaltava. Ei omaa putkea katolle eikä hormiin. Onneksi ei ole puhaltanut minnekään kylmälle vintille. Onko kokemusta, jos putken laittaa, onko mentävä katolle asti vaiko riittääkö seinään ulostulo liesituulettimelle?

Katto uusittu, ja siellä aluskate. Pitäis olla toimiva. Yläkerrassa "kylmät" sivuvintit, siellä asukas laittanut jonkin verran villaa seiniin, niihin ikkunoiden vieressä oleviin. Onkohan ongelma? Mikähän on oikea tapa jos sitä vetoa haluaa hallita?

Alkuperäiset ikkunat. Ei ole kaiketi järkevää edes uusia ikkunoita, vaan korjauttaa nämä vanhat (tiivisteet, maalaus, puuosien korjaus)

Yläkertaan on vesitulo, sekä viemäri. Yläkertaan haluaisi toisen vessan, ns. Repivän vessan. Suihku sinne olis kyllä paras vessan lisäksi, saisi kellarin jättää mahdollisimman pienelle käytölle. Tämä menee varmaan jos luvan kautta ja tarvitsee myös LVI- kuvat.

Paljon oon lukenut foorumia ja pelottaa suoraan sanoen nuo kaikki remontit. Se, mikä itseä mietityttää on putket, ja kai se viemäri myös uusittava. Mitähän tähän saa varata rahaa?
Seuraava on tuo kylpyhuone/sauna. Kellarista saa pelottelua jokapuolelta, ei toimi ja jos remontoit niin loputon rahakaivo.

Että sellaista vuodatusta. Saa kommentoida ja vastailla jos haluaa. Kiitos siitä.
Matti Alander
Jäsen
Jäsen
Viestit: 2256
Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36

Re: Tekniikkaa ja kysymyksiä

Viesti Kirjoittaja Matti Alander »

Kauan on vastaaminen kestänyt, oikea periaate on olla korjaamatta ellei ole tarve. Salaojista paljon puhutaan ja ei niistä haittaakaan ole. Yleisin ongelma näissä kellareissa on kapillaarinen kosteus ja rakenteet kuivuu sisään päin. Lattioilla usein puutralleja ym. , jotta kosteus pääsee tasaantumaan huonetilaan.
Jos kellari aiotaan ottaa asuinkäyttöön, on rakenteet muutettava ulospäin kuivuviksi ja lämmöneristys ulkopuolelle. Lämmin betoniseinä ei kondensoi, eikä myöskään lattia. Diffuusioavoin salaojittava lämmöneriste on pätevä tuote näissä remonteissa: Lämmöneristää, salaojittaa ja hengittää. Lattiarakenteissa omaa hyvät kapillaarisuuden katkaisevat ominaisuudet ( max kapillaarisuus 15 mm ), vältytään turhalta riskialttiiltakin massanvaihdolta. 80 mm Euro normin mukainen kelluva betonilaatta ja alapuolelle tasatin sorapinnan päälle 200 mm Fuktisol 99/kpa, niin eristää hyvin lattialämmityksen maaperää lämmittävän vaikutuksen. Höyrynpaineet ovat ulospäin ja kosteus ei nouse maaperästä kohti huonetilaa.
Kellarin betoniseinässä hyvä pystysalaojitus 370 litraa minuutissa metrin matkalla estää mahdollisen veden paineen kastelevan vaikutuksen. Suositeltava eristepaksuus kellarinseinässäkin 200 mm, säästyy energiaa ja kuivaa tehokkaammin. Maanpinnan yläpuolisen osan eristäminen käy hyvin 100 rappaus eps ja rapattuna. Estyy talviaikainen kondenssi ja säästyy lämmitysenergiaa.
Salaojaputket rakennustapaohjeen muksisesti 40 cm vesijuoksu lattiapinnan alapuolella korkeimmasta kohtaa. Rännivesijärjestelmät kumitiivisteisin viemäriputkin ja vuotamattomin rännisuppiloin. Ylimmäiseksi 200 mm kerros vesitiivistä maata ulospäin luiskattuna 3 metrin matkalta, virtaa pintavedet poispäin talosta.

Rintamamiestalot jo niin vanhoja, että käyttövesiputket kannattaa kerralla heti uusia, samoin voemärit lattiaremontin yhteydessä. Korjaaminen järkevintä aloittaa ulkopuolelta, niin sitten voi vapaasti sisustaa. Rakennella saunoja ja pesuhuoneita ilman isompia murheita. Kellari on kuitenkin rintamamiestalossa paras SPA-kerros.
ismox
Jäsen
Jäsen
Viestit: 124
Liittynyt: Ma Tammi 30, 2017 14:14
Paikkakunta: Vesilahti

Re: Tekniikkaa ja kysymyksiä

Viesti Kirjoittaja ismox »

Omaa tajunnan virtaani , kellarin yms rakenneohjeet jätän suosiolla Matille.

Ikkunoiden vaihto voi kannattaa vaikka ne olisikin kunnossa, uusissa on lämpölasit sisäpuolella ja vuotavat varmasti vähemmän energiaa kuin alkuperäiset. Samoin käytettävyys voi olla parempi, ikkunat aukeaa sisäänpäin jolloin auki ollessa tuulenpuuska ei niitä saa repäistyä irti hakasesta ja pahimmillaan rikottua ikkunaa (peseminenkin on helpompaa). Tästä on omakohtaista kokemusta.

Vanhat vesiputket kannattaa uusia jos ne on niitä sinkittyjä putkia, saattaa olla kierreosuus jo ihan rapea ja katketa siitä kun tulee peinikin kuorma siihen.
Samoin valurautaiset viemäriputket, suosittelisin uusimaan ne samalla kun on rakenteita auki. (nuokin oli omassa laitettavat)

Sähkötaulut voi olla hyväksi uusia niin saa vikavirtasuojattuja rasioita esim keittiöön. ne vanhat piki ja lyijyvaippaeristeiset johdot samaten laittaisin uusiksi niin yksi vaaran paikka vähemmän.
Johdot mahdollisesti piiloon ullakon kautta lampuille ( joihin nykyaikaiset rasiat eikä sokerinpaloja). (nuokin piti tehdä, joku idiootti oli vetänyt johtoa ennen minua ja katkonut kevit jakorasioisssa kun oli uusia johtoja asennellut, silti maadoitetut pistorasiat). Ja uusissa on mukavammat sulakkeet eikä tarvitse sitten posliinisia vaihtaa.

Ja kun johtoja aletaan vetämään niin kannattaa harkita laitatko ethernet:in huoneisiin vai pärjäätkö wlan:illa.

Jos budjetti on riittävä niin sitten mahdollisesti joku taloautomaatio valoja, lämmitystä vettä jne ohjaamaan ja vahtimaan.


Mikäänhän noista ei ole pakollinen mutta ennenkun alat pintoja tekemään kannattaa miettiä ainakin nuo putket ettei sitten tarvitse kiireellä availla rakenteita kun pinnat on jo uusia).
Vastaa Viestiin