Hiililämmittäjän päiväkirja

[Mikko Suokas]

Perjantaina 25.11. saapui jättisäkillinen kivihiiltä.

Eilen, 26.11., tuli vuosi täyteen, kun tämän säikeen avasin.

Pistin tunti sitten kattilan pöhisemään. Aluksi tein tulet ohuilla rimoilla, ja sitten isompaa puuta perään. Kun kattila saavutti normaalin toimintalämpötilansa, laitoin puiden päälle saamastani hiilikuormasta ämpärillisen kivihiiltä. Vähän turhan isoja murikoita ovat, suurimmat yli satamillisiä, mutta ensimmäisen kerran perjantaina poltellessani huomasin, että ne palavat kyllä, eikä palamattomia hiilennokareita ollut juuri jäljellä kattilan jäähdyttyä, toisin kuin antrasiitin kanssa.

Olen pari kertaa käynyt ulkona katselemassa, millaista savua piipusta tulee. Kattilan lämmetessä tulee sinertävää savua kuten saunaa lämmitellessä, mutta lämpötilan vakiinnuttua ja pesän tultua täytetyksi täyteen asti savun väri muuttuu harmaaksi, eikä se ole kovin paksua. Pihalla tuntuu tuskin nimeksikään savun hajua, eikä siitä ainakaan arvaa, että hiiltäkin on pesässä. Luultavasti tuo harmaa usva on ainakin suurimmaksi osaksi vesihöyryä, muuten se haisisi paljon enemmän.

Palamisen äänistä ja kattilan pitämästä kihinästä päätellen vasta tämä kivihiilen ja puun yhteispoltto antaa kattilasta täydet tehot. Pannarissa on molemmilla kivihiilenpolttokerroilla tuntunut palavan maalin katku, joka lienee peräisin kattilan maalatuista pinnoista, jotka vasta nyt ensimmäisen kerran tulevat kunnolla kuumiksi. Oletan hajun loppuvan muutaman kunnon lämmityksen jälkeen. Lämpömittarien lukemissa en ole huomannut eroja aikaisempiin kokeiluihin, ja savukaasumittaria minulla ei ainakaan vielä ole. Sellainen kannattanee hommata, paikka sille on jo olemassa kattilan mukana toimitetussa savutorvessa.

Kattilan mukana tuli vain tsekin- ja puolankielinen käyttöohjekirja, jota vaivalloisesti Googlen kääntäjällä suomentelin. Sitten löysin netistä KC25S-kattilalle saksankielisen käyttöohjeen, jonka tulostin itselleni. Arvoitukseksi jää, mitä todellisia eroja AC25S:llä ja KC25S:llä on, sillä teknisten tietojen taulukoiden vertaaminen paljasti, että ulkomitat, painot, vesitilavuudet ym. ovat aivan samat molemmilla, mutta saksankattilalle luvataan 86% hyötysuhde, kun tällä minun pannullani on 84% luvattu. Tiedä vaikka englanninkielinenkin ohje löytyisi, joskin saan ruostuneella koulusaksallani melko hyvin tolkkua tuostakin.

EDIT: Puolentoista tunnin polttelun jälkeen kävin taas katsomassa savupiipun antia. Valkoinen huuru oli hälvennyt, se vähä, mitä tuli, oli selvästi peräisin siitä, kun sateen kastelema savupiipun yläosa kuivuu. Menin sitten pannariin ja lisäsin 3-4 klapia ja puoli ämpärillistä hiiltä. Pesästä tuli se ennenkin mainitsemani museorautatien haju, mutta pihalla ei haissut millekään. Polttoainelisäyksen jälkeen menin tietysti katsomaan, mitä nyt tulee. Valkoista huurua, arvatenkin siitä, kun puun ja kivihiilen sisältämä vety palaa, ja onhan puussa vettä vähän muutenkin. Nytkään ei haissut.

EDIT 2: Kun kattila oli ollut tulilla kolmisen tuntia, oli varaajan ainoan lämpömittarin lukema noussut noin 30 asteesta lähemmäs 70:ää, kun aikaisemmin, antrasiittia poltellessa, se kesti ehkä kaksinverroinkin kauemmin. Poltin kaksi 10 litran ämpärillistä kivihiiltä, ne olivat isoja murikoita, joten ilmaa noissa ämpärillisissä oli paljon, ja vaakaa ei ollut käytettävissä, joten en pysty tarkasti sanomaan, montako kiloa sitä paloi. Puuta meni yhteensä ehkä yksi täysi pesällinen, se oli koivua, jossa näytti olevan hieman lahoa, joten aivan täyttä energiasisältöä ei siinä liene ollut. Noilla eväillä varaaja tuli kuumaksi ylhäältä alas asti, joten huomenna ei ainakaan talon lämmittämisen takia tarvinne tulia tehdä, mutta kraanasta ei välttämättä tule huomeniltana enää lämmintä vettä, vaikka huoneissa hyvin tarkeneekin.

t. Mikko

[Mikko Suokas]

Eipä ole tullut kirjoitettuakaan vähään aikaan tähän säikeeseen.

Viime vuoden marraskuussa tilaamani jättisäkillinen kivihiiltä tuli polteltua kylmimmän talvikauden aikana, sen jälkeen on menty pääosin yösähköllä, kunnes kesällä päätin koettaa poltella nurkkiin jääneitä antrasiitteja pois lämpimän veden saamiseksi, vaikkei se uuteen kattilaani parasta ainetta olekaan. Menee kyllä puiden seassa. Syksy ja alkutalvi on sitten lämmitelty noilla, ja tällä hetkellä antrasiittia on jäljellä enää yhden pikkusäkillisen verran, ja sen polttelen tuota pikaa pois.

Tänään tuli kaksi suursäkillistä tavallista kivihiiltä, ja sen verran jo säkkiin vilkaisin, että nyt palakoko näyttää aika hyvältä. Sitä ei tosin vielä tiedä, millaisia murikoita seassa on. Pitihän siitä jo ämpärillinen ottaa ja laittaa kattilaan palamaan, vaikka tahdonkin ensin antrasiiteista eroon.

Kohta pääsen lapiohommiin ja mättämään noita hiiliä kellariin.

Kyselin myös hiilen myyjältä ohjeita tuhkan käsittelyyn. Suositteli jatkamaan nykyistä käytäntöäni, eli jäähtyneet tuhkat roskapussiin ja roskikseen. Maanparannusaineeksi sopii vain puuntuhka. Kivihiilen ja jopa turpeen tuhkan kerrotaan sisältävän liikaa raskasmetalleja kyseiseen tarkoitukseen

t. Mikko

[pähkäilijä]

Eipä ole tullut kirjoitettuakaan vähään aikaan tähän säikeeseen.
Kyselin myös hiilen myyjältä ohjeita tuhkan käsittelyyn. Suositteli jatkamaan nykyistä käytäntöäni, eli jäähtyneet tuhkat roskapussiin ja roskikseen. Maanparannusaineeksi sopii vain puuntuhka. Kivihiilen ja jopa turpeen tuhkan kerrotaan sisältävän liikaa raskasmetalleja kyseiseen tarkoitukseen
t. Mikko

Jos enemmän tulee niin tienparannusaineeksihan tuo käy. Rautatehtaalta ajavat uunituhkaa ko tarkoitukseen, tosin tarvitsevat aina luvan (lienee ely keskukselta) mihin sitä saa käyttää. Kuulemma jämähtää kun asfaltti sateen jälkeen kun jäljen tamppaa.

[Mikko Suokas]

Jos enemmän tulee niin tienparannusaineeksihan tuo käy. Rautatehtaalta ajavat uunituhkaa ko tarkoitukseen, tosin tarvitsevat aina luvan (lienee ely keskukselta) mihin sitä saa käyttää. Kuulemma jämähtää kun asfaltti sateen jälkeen kun jäljen tamppaa.

Mielenkiintoista. Mitähän ainetta on se ns. kivituhka, jota ainakin ennen myytiin juuri sideaineeksi sitomaan pehmeää hiekkaa pihoilla ym. Ehkäpä sisältää myös kivihiilen tuhkaa?

t. Mikko

[Mikko Suokas]

Iltaa.

Polttelinpa tänään pitkästä aikaa tavallista kivihiiltä koivuhaloilla höystettynä. Eroa antrasiittiin on kuin yöllä ja päivällä. Eilen poltin vielä antrasiittia, ja kattila luovutti lämpöä sen verran hitaasti, että varaaja ei tahtonut kuumentua ollenkaan, kun kaikki meni saman tien pattereihin kovan pakkasen johdosta. Ja kattilassa oli tuli aamusta iltaan. Tänään varaaja tuli kuumaksi noin neljän tunnin polttelulla, ja savukaasuimuri vaikeni ehkä kuusi tuntia sen jälkeen, kun olin tulet tehnyt. Ja palamisen kohina kuului selvästi, mistä saattoi päätellä alapalopesässä olevan liekkiä.

Eilen lapioitiin kaverin kanssa yksi suursäkillinen sisään ja tänään toinen. Jokohan minä nyt uskoisin, että hiilet kannattaa tilata kesällä tai viimeistään alkusyksystä, sillä märkänä säkitetty hiili oli jäätynyt köntiksi, ja sitä sitten rautakangella hakkasimme lapioitavaan kuntoon. Muutenkin olisi kannattanut ostaa jo kesällä, sillä hinta pompsahti elokuun puolivälin jälkeen noin satasella per suursäkki. No, tulihan ainakin polteltua ne antrasiitit pois nurkista kuljeksimasta.

t. Mikko

[Maatilallinen]

Antrasiitistahan ei ilmeisesti vapaudu lainkaan palavia kaasuja ja toisioilman tarvetta ei näin ole, eli se pitäisi saada kattilasta pois ja pelkällä ensiöilmalla vaan polttaa. Antrasiittihan sopii juuri tuollaiseen "kitupolttoon" missä lämpöä otetaan pitkän aikaa hitaasti eikä varaajan kuumentamiseen missä tarvitaan äkkiä paljon lämpöä.

Kivihiili palaa taas kaasumaisesti jolloin myös toisioilmaa tarvitaan ja siitä saadaan suurempi teho, eli sopii kovaan tehontarpeeseen varaajan lämmitykseen ym. hitaaseen lämmitykseen sopii sitten paremmin antrasiitti.

[lmfmis]

Jos enemmän tulee niin tienparannusaineeksihan tuo käy. Rautatehtaalta ajavat uunituhkaa ko tarkoitukseen, tosin tarvitsevat aina luvan (lienee ely keskukselta) mihin sitä saa käyttää. Kuulemma jämähtää kun asfaltti sateen jälkeen kun jäljen tamppaa.

Mielenkiintoista. Mitähän ainetta on se ns. kivituhka, jota ainakin ennen myytiin juuri sideaineeksi sitomaan pehmeää hiekkaa pihoilla ym. Ehkäpä sisältää myös kivihiilen tuhkaa?

t. Mikko

Se on vain hienoaineista mursketta. Onneksi ei mitään tuhkan kanssa tekemistä...

[Mikko Suokas]

Antrasiitistahan ei ilmeisesti vapaudu lainkaan palavia kaasuja ja toisioilman tarvetta ei näin ole, eli se pitäisi saada kattilasta pois ja pelkällä ensiöilmalla vaan polttaa. Antrasiittihan sopii juuri tuollaiseen "kitupolttoon" missä lämpöä otetaan pitkän aikaa hitaasti eikä varaajan kuumentamiseen missä tarvitaan äkkiä paljon lämpöä.

Kivihiili palaa taas kaasumaisesti jolloin myös toisioilmaa tarvitaan ja siitä saadaan suurempi teho, eli sopii kovaan tehontarpeeseen varaajan lämmitykseen ym. hitaaseen lämmitykseen sopii sitten paremmin antrasiitti.

Juuri näin on marjat. Kyllähän antrasiitistakin pitäisi sopivin järjestelyin (= tarpeeksi paksu hehkuva hiilikerros) saada palavaa kaasua eli häkää, mutta hiilivetyjä tuosta ei tietenkään irtoa, koska se on lähes puhdasta hiiltä. Häkäähän syntyy siten, että ensin osa hiilestä palaa hiilidioksidiksi, ja kun se kuljetetaan hehkuvan hiilikerroksen läpi, se pelkistyy hiilimonoksidiksi, ja myös pelkistävästä hiilestä tulee hiilimonoksidia. Näin syntynyt kaasu voi sitten palaa siellä alapalopesässä.

Kun mainitsit tuosta ensiö- ja toisioilmasta, putkahti mieleen ajatus. Nyt oli taas jäännöshiilten päällä ensiöpalopesässä sitä sulanutta tuhkapaakkua, mikä viittaa korkeisiin palamislämpötiloihin. Taidanpa pienentää varovasti ensiöilman määrää, jospa mainitsemani ilmiö viittaa siihen, että palaminen tapahtuu liian aikaisin ja lämpö yläpesässä nousee liikaa. Sen kuuman palamisen kun kuuluu tapahtua vasta alhaalla keraamisessa toisiopesässä.

No, kohta menen taas lämmittämään, katsellaan.

t. Mikko

[Mikko Suokas]

Tilasin talven varalle tonnin hiiliä. Olisin ottanut yhden jättisäkillisen, mutta minulle ilmoitettiin Kotteriasta, että nyt saa hiiltä vain 30 kg pikkusäkeissä, jättisäkkejä ei ole eikä saadakaan enää. Hinta ei onneksi ole piensäkeissä kovin paljon kalliimpi ja säästyyhän lapioimisen vaiva. Lisäksi hiilen kulutusta on helpompi seurata säkeittäin. Kuitenkin heräsi kysymys, koskakohan koko liiketoiminta loppuu. Eipä silti, nykyinen kattila on ihan käypänen puukattilanakin, kiitos käänteispalotekniikan. Lisäksi puuntuhka on helpompaa käsitellä, se ei sula möykyiksi, vaan kerääntyy kaasuvirtauksen mukana alapalopesään, josta sen saa helposti poistettua.

t. Mikko

[Zener]

Palataan ikivanhaan aiheeseen. Samat kivihiilikasat paljastuu koivuklapien alta 10 vuoden jälkeen. Ne kun ei mene vanhaksi. Ilmeisesti Virosta saa edelleen antrasiittia, vaan saako Suomesta?

Onhan tuo vähän työlästä lähteä omalla pakulla hakemaan lisää.

Kaiken Ukrainan ja Venäjän sodan lisäksi 10 vuotta palvellut ilmavesi-lämpöpumppu otti lopputilin. Uuden saa joskus ensi kesänä, kun pitkät toimitusajat. Mutta Högforsin koksikattila vuodelta 1963 toimii toistaiseksi edelleen.