Kellarin lattian korjauksista tulee enenevässä määrin kysymyksiä. Yleinen ongelma on kapillaarinen kosteudennousu, eli rakenteen huokoisalipaine, joka pyrkii siirtämään kosteutta betonia pitkin.
Rintamamiestalon kellarin seinät ja lattiat ovat alunperin sisäänpäin kuivuvia. Nyt kun kellareita otetaan asuinkäyttöön muutetaan rakenteita, asennetaan lattialämmityksiä, niin on harkittava miten kaikki toimii eteenpäin. Kapillaarikatkon asentaminen lattiaan on tärkeää, sekä riittävä lämmöneristys jotta vältetään energiahukkaa, sekä maaperän haitallista lämpiämistä kosteusteknisesti.
Salaojittava lämmöneriste on silloin kätevä vaihtoehto, sen kapillaarisuus on max 15 mm, harvan rakenteen ansiosta, eikä erillisiä kapillaarikatko sorakerroksia tarvita. Tämä vähentää kaivuun tarvetta ja hyödyttää huonekorkeuden saavuttamisessa. 200 mm eristekerroksella saavutetaan riittävä eristyskyky Lamdan ollessa 0.037. Maaperän lämpötila ei kohoa liikaa ja lattialämmityksen läpöä suuntautuu huonetilaan.
Betonilaatta Euronormin mukainen 80 mm toteutetaan kelluvana, jolloin se voi liikkua lämmitessään ja jäähtyessään. Valun jälkeen laatta yleisesti kutistuu hieman ja rako seinän ja lattian välissä tulee tiivistää, jotta mikrobit eivät pääse huonetilaan. Siihen soveltuu hyvin vedeneristys 100 mm seinälle ja 100 mm lattialle, niin sanottu kapselointi.
Betonilaatan alla salaojittava eriste toimii automaattisena diffuusioavoimena rakenteena, eli automaattisena kuivaajana ja uusi betonilaatta voi kuivua kahteen suuntaan. Muovikalvoja tai muovikalvoa vastaavia eristeitä käytettäessä on kuivuminen mahdollista vain ylöspäin ja paljon hitaampaa. Diffuusiavoin eriste ei myöskään vety, koska siitä kosteus pääsee poistumaan.
Usein kysytään miksi tuotteessa ei ole pontteja ? Pontilla ei ilmatiiviissä rakenteessa ole sinänsä merkitystä, koska eristeen vaikutus on pinta-alansa verran, joten kyse eristyskyvyssä on promilleluokkaa.
Lattioissa käytettävä lujuus on 99 kpa rikkoontumiskuormitus ja siksi että kestää asentaa ja kävellä päällä, 60 kpa on tarkoitettu kellarinseinien ja matalien perustusten pystyeristämiseen. Jos lattiaan alkaa kohdistua suuria kuormia, on lujin versio 200 kpa.
Kellarin lattian rakentaminen uusiksi
-
Matti Alander
- Jäsen

- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36