Näin talven mittaan on tehty näitä lattiaremontteja ja yleinen kysymys, voiko eristeen asentaa anturan alapuolelle ? 100 mm voi yleisesti kohtuullisen helposti, tietysti ulkopuolen salaojitustaso myös vaikuttaa.
Yleisesti halutaan lattiaan lattialämmitystä ja maaperän lämpiämisen estämiseksi 200 mm kerros Fuktisolia on järkevä eristyspaksuus. Mikäli laatan alle syntyy vedenpainetta on harvarakenteinen eristys kohtuullisen turvallinen koska siihen ei muodostu painetta ja vesi voi valua mahdollisimman nopeasti pois. Fuktisol eristeellähän voidaan myös korvata kapillaarikatko sepelikerrokset, koska siinä ei synny huokoisalipainetta ja kapillaarisuus max 15 mm. Koska varmasti kuitenkin on mielenkiintoa mitä lattian alla tapahtuu esimerkiksi kevään sulamisvesien aikana on hyödyllistä asentaa remontin yhteydessä 315 mm muoviputki pystyyn lattian läpi ja kansi päälle. Tarvittaessa voidaan sitten vaikka pumpata vettä pois lattian alta.
Diffuusiavoin eriste myös kuivaa uuden lattian nopeammin kun mahdollisuus kuivumiseen on kahteen suuntaan, samalla saadaan myös turvaa jos lattia jostain syystä vesivuodon tai jonkun mmuun vuoksi kastuisi. Tiivis sisältä ulospäin harveneva on aina hyvä ajatusmaailma kun rakenteita suunnitellaa, lämmöneristys ulommaiseksi toinen. Kellarinseinä ja betonilattia ei oikeastaan toiminta-ajatukseltaan poikkea toisistaan kuin että toinen pystysuorassa ja toinen vaakasuorassa.
Lattiarakenteissa hyvä käyttää vähintään pykälää lujempaa 99 kpa salaojittavan eristeen versiota, jotta kestää päällä kävelyn, eikä eristettä rikota asennettaessa. Mikäli laattaa kuormitetaan normaalia enemmän on syytä käyttää suunnittelijaa joka määrittää paineen keston. Suuriin lattioihin joissa pahoja kosteusongelmia, kuten koulun voimistelusalien puulattiat, löytyy sitten erikoistietämystä kuivattamiseen. Kantavaa laattaa kun ei voi purkaa on eristys asennettava betonilaatan päälle ja silloin kyseeseen tulee kosteusturvalattia. Beonilaattojen väliin asennetaan Fuktisol moduulit kierrättämään kuivaa ilmaa ja järjestelmään kytketää sorbtiokuivaaja hygrostaatin ohjaamana.
Tämä sitten jo hieman konsikkaampaa tekniikkaa, mutta käytännössäkin todettu toimivaksi paalutettujen rivitalojen, koulujen ym. lattioissa, vähemmän koskee rintamamiestaloja. Kuitenkin jos joku suunnittelija tätä lukee niin hyvä perehtyä. Tekniikka vähän samantapaista kuin rossipermantojen kuivaaminenkin.
