Usein kysyttyä on onko salaojittavista eristeistä hyötyä matalissa rossipermannoiossa ?
Vastaus on kyllä: Lämmöneristämällä sokkelia ja maaperää saadaann rossitilan lämpötilaa kohotettua ja suhteellinen kosteus laskee. Lämmin ilma sitoo grammoina enemmän kosteutta itseensä ja sitten voidaan tuulettaa pois. Myös kondenssin vaara niin välipohjassa kuin koko rossitilassa laskee.
Nykyaikaisissa rossipermannoissa ei enää tuuleteta ulkoilmalla, vaan ilmanvaihto hoidetaan talon ilmanvaihtokoneella ja lämpöä saadaan talteen LTO:n avulla. Tuuletusluukkuja ei enää tarvita, mutta pysytään aiheessa rintamamiestalo. Ennen vanhaan talot rakennettiin hyville rakennuspaikoille mäen nyppylöille ja vedet virtasivat poispäin talosta luonnollisesti. Perustukset olivat kivenjärkäleitä, ei ollut kapillaarisuuden ongelmia. Lämpövirtasi lattian läpi ohuen eristyksen ansiosta ja lattia pysyi kuivana lämpötilaerojen ansiosta. Sen jälkeen rossipermantoja on toteutettu betonirakenteisina ja ovat toiminnaltaan oikeastaan matalan kellarin tyylisiä, usein kapillaariongelmaisia. Salaojittavilla hengittävillä eristeillä voidaan kuivattaa rakenteita kuten kellareissakin ja suhteellinen kosteus laskee samoin tavoin. Pystysalaojituksella estyy vedenpaine maan ja perustuksen välissä jne...
Salaojittavaa eristettä voidaan käyttää myös rossitilassa maata vasten, usein rossitilat matalia ja Fuktisol eristys vie tilaa vain 100 mm, kun vastaavan eristyskyvyn omaava kevytsora 400 mm. Kevytsora on erinnomainen tuote oikeassa paikassa ja sitä saa myös kapillaarikatko versiona, siinäkin salaojittava eriste on kuitenkin 15 mm max nousullaan etevämpi.
Fuktisol salaojitusmoduuli on rossipermantojen kosteusteknisissä ratkaisuissa alkanut saavuttaa jalansijaa ja jäätymättömyyden lisäksi sillä voidaan lisätä perustuksen alaosan lämpötilaeroa ja tehostaa kuivumista ulospäin.
