Painesäiliö rikki vai ei - kinkkinen tilanne muutenkin

[dalilander]

Vettä sieltä tulee ilmausruuveista, kun kallellaan olevan patterin ilmatasku pitää yllä (pientä) painetta vesipuolella ja toisaalta ilmausruuvit eivät myöskään ole koko systeemin korkeimpia kohtia ja vesi tuppaa valumaan alaspäin.

Kyllä sieltä vähän tulee varmasti, mutta ei kovin paljon jos verkosto on tiivis. Ilmaruuvin reikä on niin pieni että ei se pysty korvausilmaa siitä imemään, joten aika pian paineet on tasapainossa ja sen jälkeen vesi "roikkuu" siellä systeemissä vaikka ruuvi olisi auki.

Pakkohan sen verkoston on tiivis olla, eihän siellä mitään painetta muuten voi olla, mutta paisarin pohjaventtiili on jumissa aukiasennossa ilmapuolella. Lopetin valuttamisen kun oli yli litra tullut vettä ilmausruuveista, eikä loppua tuntunut oleva. Tuliko se sieltä paineen vaiko painovoiman takia en sitten tiedä, mutta ainakaan painemittarissa ei näy havaittavaa painetta.

[ismox]

Kävin eilen bauhaus:issa ja siellä ei ole enää mustia putkenpaloja, vain sinkittyjä. Patteriverkostoon kuuluu mustat. Ehkä siinä sinkitytkin kestävät, mulla on osassa paikkoja ollut messinkisiä jotka on asennettu vuonna 1949.
Yllättävän hyvin tuon ikäisetkin on kestäneet näihinpäivin asti. Päätalon aikoinaan käyttämä putkari on kyllä pari mielenkiintoista viritystä tehnyt, taisi olla aikoinaan uransa alkuvaiheessa.

Jos joku keksii miten vanhat "boksi" tyyppiset sulut saa vaihdettua putkistoon kun ei ole avattavia liitoksia niin olisin kiitollinen. Ainoa mitä keksin on vetää putki poikki ja lyhentää sitä ja laittaa jatkos + sulku.
Vanhat alkaa pikkuhiljaa tiputtamaan ja pitää jotain keksiä jossain vaiheessa, voihan ne aina purkaa kokonaan pois.

[dalilander]

Vanha painevaraaja oli täynnä vettä. Vaihdoin uuden painevaraajan tilalle sekä uuden automatti-ilmaajan. Nostin paineet, ja päästelin ilmaa moneen otteeseen muutaman päivä aikana painepuolen varoventtiilistä. Automaatti-ilmaaja on pumpun imupuolella ja hoiteli ilmausta sillä puolen itsekseen.

Vasta monen tuollaisen ilmauksen jälkeen suoristin vinoa patteria. Kun rupesin sitä ilmaamaan, niin eipä siellä enää ollutkaan ilmaan. Täytyy olla niin, että ilma on noussut vastavirtaan patterin veden tulopuolen kautta kun olin antanut systeemin seistä paineisena ja kylmänä pitkään pumppu ollessa poissa päältä ja tein ilmauksia painepuolen varoventtiilistä. Nyt ei kuulu enää lorinoita eikä kolinoita ja koko systeemi vaikuttaisi toimivan niin kuin pitää ja äänettömästi.

Lueskelin monia sepustuksia netistä samankaltaisista ongelmista ja niissä jotkut kovasti paasasivat, että painevaraajan kuuluisi olla pumpun imupuolella. Jäspi-kattilan kanssa ei kuitenkaan synny epäselvää siitä, kummalla puolella varaajan kuuluisi olla, sillä Jäspi on asian miettinyt ja kattilan sisältä tulee oma putkiliitäntä, johon painevaraaja ripustetaan ja ko. putki yhdistyy kattilan sisällä pumpun painepuolelle.

Jopa jonkin oppilaitoksen lopputyössä väitettiin, että varaaja kannattaisi laittaa pumpun imupuolelle. Jos yhtään ymmärtää fysiikkaa, niin minusta on kutenkin täysin itsestään selvää, että varaajan kuuluu ehdottomasti olla pumpun painepuolella kuten Jäspissä on tasaamaan pumpusta ja sekoittajasta aiheutuvia paineiskuja. Jos varaaja olisi vasta kaikkien pattereiden jälkeen (pumpun imupuolella), syntyisi putkiston vesimassan hitauden vuoksi paineiskuja putkistoon ja pattereihin aina kun sekoitin tai pumppu muuttaa veden virtausnopeutta.

Tämä oli hyvä exkursio, rupesin tajuamaan miten systeemi toimii ja katosi samalla turhat pelot niin, että uskaltaa ruveta vaihtamaan kylppärin patteriakin, kunhan löydän jostakin sopivat 90-asteen kaaret.Pitää varmaan reissata patteri kainalossa jonnekin putkiliikkeeseen.

Uusi saman Flexconin valmistama painevaraaja samoilla arvoilla. Kulkevat nykyään edustajien tuotenimillä, tämä on Altech. Selvisi soittamalla Flamcoon, joka antoi lvi-numeron:

https://ibb.co/YN2tySF

PS. Kiitti vinkeistä asianomaisille.

KORJAUS: muistivirhe, säiliön tuotenimi oli Altech eikä Ahlsell

[ismox]

Eipä siellä patteriverkostossa mitään nopeita tapahtumia ole. Termostaatit muuttaa asentoaan aika verkkaisesti, automaattishuntti samaten. Jos on vielä älykäs kiertovesipumppu niin sekin tasaa noita.
Tuskin on yhtään minkäänlaisia helposti mitattavia paineiskuja normaalissa tilanteessa, eri asia jos väännät vipuhanat kiinni jostain kohtaa nopeasti.

Painesäiliöstä ei pitäisi ilmaa laskea pois, sinne laitetaan sopiva alkupaine joka riippuu säiliön ja verkoston korkeimman pisteen erosta. Niin että kylämä järjestelmä ei ihan saa vettä tungettua sinne säiliöön mutta
laajentunut vesi mahtuu sinne kun se laajenee.

[dalilander]

Eipä siellä patteriverkostossa mitään nopeita tapahtumia ole. Termostaatit muuttaa asentoaan aika verkkaisesti, automaattishuntti samaten. Jos on vielä älykäs kiertovesipumppu niin sekin tasaa noita.
Tuskin on yhtään minkäänlaisia helposti mitattavia paineiskuja normaalissa tilanteessa, eri asia jos väännät vipuhanat kiinni jostain kohtaa nopeasti.

Painesäiliöstä ei pitäisi ilmaa laskea pois, sinne laitetaan sopiva alkupaine joka riippuu säiliön ja verkoston korkeimman pisteen erosta. Niin että kylämä järjestelmä ei ihan saa vettä tungettua sinne säiliöön mutta
laajentunut vesi mahtuu sinne kun se laajenee.

Jotekin ymmärsit väärin selitykseni, jos kuvittelit että laskin uudesta säiliöstä paineita ulos. En tietenkään, siinä on tehtaalta 0.5 bar esipainetta, kävin vielä bensa-asemalla tsekkaamassa Falcon kaverin kehoitukisesta. Vverkostoon sitten painetta vettä lisäämällä n. 0.2-0.3 bar yli esipaineen.

Kyllä niitä paineiskuja näköjään kuitenkin on, eräs päättötyö keskittyi niitä mittaamaan.

PS. Nyt huomaan mistä varmaan johtui väärinkäsitys, olin kirjoittanut vahingossa 'painevaraajan varoventtiilistä', kun piti lukea 'painepuolen varoventtiilistä'.(Tuo Oraksen venttiili säiliön päällä putkessa).

[dalilander]

@ismox: Olet tosiaankin tietysti oikeassa siinä, että ei ainakaan oikein toimivassa järjestelmässä mitään paineiskuja pitäisi syntyä muutoin kuin ehkä sulkuventtiileistä.

[ismox]

Tuo tarkennus tosiaan muutti asian ihan toiseksi Ihan en usko paineiskuihin patteriverkoston puolella. Käyttövedessähän se tulee kun virtaavan veden kulku pysähtyy äkisti, johonkin se liike-energia pitää mennä.
Jos se varoventtiili päästää vettä läpi niin joko paineet on liian suuret venttiiliin nähden tai se varoventtiili on rikki, ei olisi ensimmäinen joka tihuttelee silloin tällöin.
Mulla putkari mokasi pikkaisen varoventtiilin kanssa, lattoi ohutta pexiä siitä altaasee, ihan ok. Mutta kun varo laukeaa niin se vesi virtaa sen verran että varon palautuessa se veden virtaus vetää sen auki uudesti.
Joku resonanssi siinä on ja alkaa kivan hakkaavan äänen. Pitänee viritellä vaimennusta tai putki paksummaksi. Eipä tuo muuten haittaa kuin silloin kun täyttää järjestelmää ja ei tuijota mittaria koko ajan

[dalilander]

Otan takaisin sen mitä sanoin yllä paineastian sijoituksesta pumpun imu- tai painepuolelle, kun käteeni sattui kalvopaisunta-astian valmistajan vakuuttava ohje, jossa sanotaan, että säiliö pitäisi asentaa lähelle kattilaa pumpun imupuolelle. Onko tämä meidän systeemi talossamme sitten rakennettu päin p:tä (kun paineastia painepuolella), en tiedä, mutta hyvin se nyt ainakin pelaa.

[dalilander]

Ei perhana, nyt sitten löysin vanhan Jäspi ECO:n asennusohjeen netistä ja kyllä tässä meillä paisunta-astia on Jäspin ohjeen mukaan asennettu ja se on painepuolella (kiehuntayhteessä). Kyllä on outoa, kaksi ristiriitaista(?) ohjetta, vai pitäisikö tästä päätellä, että paikalla ei sitten ole väliä.

[ismox]

Eipä siellä isoa paine-eroja ole kummallakaan puoella pumppua. Pumppukin on monesti paluupuolella koska silloin se käy viileämpänä ja kestää paremmin.
Mitään vaikutusta toimintaa siellä ei ole kuten ei painesäiliön sijoituksellakaan, koko järjestelmän paine on ihan toista luokkaa kuin paine-ero joka syntyy virtauksesta patteriverkoston läpi ( paitsi jos sulla on jotkut ihan naurettavat 5mm
jarruputket kuljettamassa lämmintä vettä). Paineiskuja siellä ei ole, se painesäiliö on vain ja ainoastaan sitä järjestelmässä olevan veden laajentumista varten ( arvataan 200L järjestelmässä, kerrot sen lämpötilan muutoksella ( kylmä vesi kun järjestelmä täytetään, arvataan 4 astetta) ja kuumin arvo ( arvataan 90 astetta). Siitä dT = 86 astetta.) Kerroin veden tilavuuden laajenemiselle löytyy netistä, ihan peruskoulu//lukio laskuja). Jos pikaisesti arvaan että 4% laajenee 100 asteen erolla niin tuossa se laajeneminen on noin 200*0.04 = 8 litraa ( pyöristin 86 astetta 100). Se on ainoaa minkä takia se painesäiliö tavitaan, jonnekin se vesi pitää laittaa tai patterit muuttaa muotoa.

Vesijohdoissa taas on oikeitakin paineiskuja, niihin löytyy sopivia pikkuvaimentimia ( nyrkin kokoisia)

Turhaa hifistelyä miettiä asiaa enemmän, pääasia että järjestelmä toimii.

[dalilander]

...

Turhaa hifistelyä miettiä asiaa enemmän, pääasia että järjestelmä toimii.

Jep, mutta on tietysti hyvä jos ymmärtää miten talon laitteet pelaavat, niin ei ole ihan peukalo keskellä kämmentä, jos syntyy ongelmia. Talon entinen iäkäs omistaja ei ole pitänyt huolta talon asennusdokumenteista, paisunta-astian vaihto oli nyt hyvä käytännön opintomatka lämmityslaitteistoon.

[ismox]

Se pumppu on keskipakopumppu, se ei painetta varsinaisesti saa aikaiseksi, virtausta ainoastaan. Se ei mene rikki vaikka kierto menisi totaalisesti kiinni.
Jos se olisi mäntäpumppu niin se saisi aikaan painetta mutta virtauksen estyessä kyllä jotain hajoaisi.

Tuo lämmitysjärjestelmä vaatii tosi vähän tehoa siihen pumppaukseen, mulla pumppu kertoo tehokseen yleensä 7w. Ja ilman pumppuakin järjestelmä toimii kohtuullisesti painovoimaisena
(lämmin nousee ylös ja viileä palaa alas. Jos siis kattila on alempana kuin käyttökohteet. Mulla kellarin saunalla patteritr ei lämpiä jos pumppu on sammutettu, muut kerrokset kylläkin ).

Hyvä se on ymmärtää miten järjestelmät toimii. Niitä asennusohjeita kannattaa aina hiukan miettiä onko ne pakottavia, hyvän asennustavan mukaisia vai ohjeellisia.
Tuosta pumpun paikasta on ollut joskus vääntöä enemmänkin ( kai täällä), on kaksi kuppikuntaa .