Kodinhoitohuone kellariin

[Kimp]

Noniin, tilannepäivitystä. Noin puolet piikkasin eilisen ja tämän aamun aikana kyseisestä huoneesta ja sain kannettua betonilohkareetkin pois. Anturoita ei vielä ole tullut vastaan ja valu on n.8 cm paksu.osittain valun alla on litteitä, teräviä kiviä ja kivet olivat aseteltu kohtaan jossa valun päällä on ollut 2 kuution varaaja.

Nyt kuitenkin löytyi jokin yllätys valusta. Valu muuttuu yhdestä kohtaa n.25 cm paksuksi ( katso kuva). Tätä en viitsinyt piikata kun ajattelin että tämä voisi olla jokin kantava rakenne. Onko arvon foorumilaisilla tullut samanlaisia paksumpia kohtia vastaan?

[lmfmis]

Olisko hormin perustus...

Missä kohtaa mökkiä tuo on?

[Kimp]

Olisko hormin perustus...

Missä kohtaa mökkiä tuo on?

Tämä on suurin piirtein ulkoseinän kohdalla keskellä seinää, jossa ei mene lainkaan hormia, vaan hormi menee perinteisesti keskellä taloa. Vaikeasti selitettynä, keskellä talon ulkoseinän puolella.

Voisiko kyseessä olla jokin osittainen antura eli jos muaalla kyseisellä seinällä ei ole anturaa, on laitettu keskelle ulkoseinää tuollainen paksumpi pötkäle?

[Kimp]

Lauantaina saimme lattiavalun tehtyä. Pohjat olivat sen verran vinot, että kuraa meni paljon. 112 säkkiä betonia kärrättiin kellariin. Alla muutama kuva eri vaiheista. Lopulta rakenne on alhaalta ylöspäin seuraava: savi, isodrän, suodatinkangas, 2,5 cm eps, 6/150 verkko, 20 mm lattialämmitysputket ja viimeisenä 8-12 cm paksu valu.

Eristekerros jäi suhteellisen ohueksi, kun anturoita ei ollut, enkä pystynyt/uskaltanut/jaksanut kaivaa yhtään syvemmälle. Viemärin päälle tuli valua noin 3 cm, joten siihen ei saanut enää lattialämmitystä päälle taipumaan, eikä oikein raudoitustakaan. Saa nähdä halkeaako lattia tuosta kohdasta

Nyt valu on pressutettu ja odottelen että pääsen hiomaan betoniliimat pois. Sen jälkeen pääsen tekemään rivinteerausta. Onko suosituksia, teenkö hb priima 68:lla vai 88:lla? Erona olisi minulle siis se, että 88:lla saan noin 3 cm ilmaraon ja 68:lla 5 cm ilmaraon. Onko raon suuruudella sinänsä merkitystä esim. eristävyyden kannalta?

[Matti Alander]

Korjausrakentaminen on aina haastavampaa, kun yksi sun toinen kohta on pois vinkkelistä ja joutuu jonkinverran soveltamaan. Lämmöneristyksessä lattian alla vaikutus on aina pinta-alan ja paksuuden verran, joten pienet raot ja saumat ei haittaa. Olet tehnyt niinsanotun säästörakenteen, alimmaisena oikeaoppisesti salaojittavaa kapillaarikatko eristystä ja päällä lattia eps. Vähän näyttää rapealta salaojittava eriste oliko 99 kpa versiota, jota lattian alle suositellaan ? Ei silti mitään katastrofia tarvitse pelätä, 60 kpa tarkoittaa rikkoontumiskuormitusta 6 tonnia neliölle painoa.
Säästörakenteita on tehty ainakin pari vuosikymmentä, yhdistämällä kaksi eri tuotetta Fuktisol 99 kpa ja lattia eps 100 kpa. Ei ole minun tietooni ainakaan tullut minkäänlaisia ongelmia, vaikka ainahan 200 mm salaojittavaa on vieläkin parempaa kuivaavilta ominaisuuksiltaan. Antaa anteeksi pienet vesieristeen ja lattiakaivonkin vuodot, lattia kuivuu valettaessa nopeammin. Ei myöskään käyristy reunoiltaan, kun kuivuu tasaisesemmin.
Betonilaatta käyttäytyy maan päälle levitetyn pressun tavoin ja kerää kosteutta alleen aina. Siksi sinne helposti myös kertyy mikrobikasvustoa ja sen huonetilaan pääsy saadaan estettyä helposti. Aivan normi vedeneristeellä ja tukikankankaalla käsitellään kaikki betonilaatan reuna-alueet, 100 mm seinälle ja lattialle. Ammattikielellä tätä kutsutaan kapseloinniksi ja samaa ideaa voidaan käyttää kellarin muissakin tiivistyksissä, ikkunoissa ja läpivienneissä jne...
Toinen vinkki vielä lattiarakentajille: Kaivaessa voi maapohjan kallistaa alimpaan nurkkaan ja viedä putkella liitos ulkopuolen salaojaan. Sitten tasata sepelillä esim. 8-16 mm ja asentaa salaojittava eriste vaakasuoraan tämän päälle, säästyy mahdollisesti betoniakin. Betonilaatan paksuus Euro normin mukaan 80 mm takaa kestävyyden ja terästys esim. 6 mm verkko, 150 mm silmä ja irroitetaan eristeestä 30 mm korokkeilla.
Lattiat tehdään nykyisin kelluvina ja usein lämmitettyinä, kuten kuvista näkyy käytetään reunilla irrotuskaistaa. Mikäli valetaan anturan päälle, niin myös irroituskaista laakeriksi väliin, vaikka parin sentin eps-kerros.
Mikäli jollekin on epäselvää suositeltu salaojittavan eristeen paksuus, niin 200 mm kerros ja uusiin taloihinhan jo yleisesti käytössä 300 mm. Salaottavan eristeen eristyskykyhän on suunnilleen samaa luokkaa foamien ja eps-eristeiden kanssa.
Maanvaraislattian ja kellarin maanvastaisen seinän toimintaperiaatteessa ei ole eroja, toinen vain vaakasuorassa ja toinen pystysuorassa.