Muutimme tosiaan heinäkuussa taloon ja poistin makuuhuoneesta aika pian muovimaton ja lastulevyt lattiasta. Homma oli hieman pölyistä kun lastulevy oli pontattua ja osa ruuveista oli katkennut, joilla se oli kiinni lattiasta, joten niitä ei päälle päin nähnyt. Itselläni alkoi nokka hieman vuotamaan tällöin. Taloon myös muutti kaksi kissan poikaa samoihin aikoihin. Lastulevyn alta paljastui hyväkuntoinen lauta lattia. Lautoja vähän raotettiin reunasta tässä vaiheessa ja todettiin, että edellinen asukas laittanut purujen tilalle lasivillaa jossain välissä. Villat vaikuttivat olevan kunnossa. Vähän jokin heikko hajua mielestäni lattian altatuli, mutta kukaan muu ei sitä haistanut. Arvottiin tässä vaiheessa, että revinkö koko lattian auki, jotta näkee koko rakenteen, mutta päädyimme tekemään seinän lähelle muutaman reijän lautaan poralla, josta katsoimme, että villat olivat kuivia sielläkin pohjalle saakka. Lattia laitettiin kiinni reunasta saman päivän aikana mikä näin jälkikäteen ajateltuna oli virhe. Kesän/syksyn aikana huoneeseen tehtiin pintaremontti, jota hieman vauhditti tulevat häät ja huone piti saada kuntoon, että siellä voi majoittaa vieraita. Omasta mielestä huoneessa oli hieman jännä ilma. Välillä huoneessa mielestäni haisi kevyesti sahanpuru ja se tuntui jotenkin hieman raskaammalta kuin muissa huoneissa. Kovasti yritin kysellä muilta huomaavatko he tätä, mutta kukaan muu ei sitä huomannut. Samaan aikaan oma nokka hieman oireili, erityisesti aamulla tuli limaa. Yritin paikallistaa mahdollista ongelma kohtaa ja kyseiseen huoneeseen lisättiin raikasilma tulo putki. Asunnossa on huippuimuri eikä varsinaisia tuloputkia ollut ollenkaan. Ajattelin, että rakenteesta saattaa vetää jotain epämääräistä, johon nokka reagoi. Homma ei kuitenkaan tällä parantunut ja mielestäni huoneessa edelleen hieman omituinen ilmasto. Välillä se tosin oli parempi ja välillä vähän huonompi. Aikani tutkailtua paikallistin, että jotain hajua tulee lattialautojen raosta. Pyysiin kaikkia talossa käyneitä haistelemaan lattian rakoja, mutta edelleen olin ainut joka asian haistoi. Hieman alkoi välillä mietityttää heittääkö jo itellä päässä kun kukaan muu ei haista
Myös kissoja epäiltiin, että jos olen niille hieman allerginen kun ne tulivat samaan aikaan suurinpiirtein nokanvuodon kanssa.Syksyllä ja alkutalvesta etsin todella paljon tietoa ja kahlasin tätäkin foorumia läpi. Tästä vahvistui käsitys, että lattiarakenteemme alkuperäisessä osassa taloa, joka on roskavalu -> eristeet -> puulattia -> lastulevy -> muovimatto, on kosteusteknisesti melko huono. Tappelin alkutalven itseni kanssa, että alanko purkamaan makuuhuoneesta lattiaa vai luotanko siihen, että siellä on kaikki ok. Hieman myös asiaa hidasti tosiaan vasta hienoksi laitetut pinnat, koska siinä menisi silloin rahaa ja tehtyä työtä hukkaan. Ehkä suurin hidaste kuitenkin oli se, ettei kukaan muu haistanut, että lattian alta tulee hajua, jolloin pelkona oli, että turhaan revin ne auki. Kuitenkin aikani muille asiasta puhuessani aloin saada tukea näkemykselle, että ne kannattaa avata. Vuoden vaihteessa sain sen verran rohkaisua, että kannoimme tavarat makuuhuoneesta ulos ja revin muutaman lankun illalla irti reunasta. Seuraavana aamuna kun huoneeseen meni ei enää muillekkaan ollut epäselvää tuliko lattian alta hajua vai ei. Toisaalta oli kyllä todella helpottavaa kun pystyi toteamaan, ettei avaaminen ollut turhaa ja nokka on haistanut ihan oikein.
Kun lattia lautojen irroitus jatkui paljastui, että edellinen omistaja oli vaihtanut purut lasivillaan vain ulkoseinien vierestä. Keskellä lattiaa oli vielä purua. Kosteutta rakenteista ei tällä hetkellä löytynyt mutta selkeitä merkkejä kosteudesta joskus lattiassa oli. Pohjimmaisissa puruissa oli muutaman sentin kerros tummempaa purua ja lattian tukien alajuosut olivat monesta kohti lahonneet. Kuitenkin vaikuttaisi, että kosteutta ei sitten 80 luvun jälkeen ole ollut, koska villat olivat päällepäin hyvässä kunnossa ja yhteen lattian tukiparrun alaosaan oli laitettu lahon keskelle uusi tukipuu, joka oli puhtaan puun värinen. Lahot ovat siis olleet näkyvissä silloin kun edellinen omistaja on 80 luvulla käyttänyt lattiaa auki. Itse pohdin, että 80 luvulla talon ympärille kaivettu kohtuu syvä oja on varmaan auttanut tässä, ettei kosteutta ole välttämättä myöhemmin ollut. Purujen ja lautalattian välissä oli myös iso ilmatila, jolloin lattian alla on luultavasti kiertänyt ilmaa, joka tuonot huoneeseen aikaisemmin mainitsemaani purujen tuoksua. Lattian korjaamiseen mietin hetken aikaa system platonin ja fuktisolilla korjaamisen väliltä. Päädyin siihen, että kaikki vanhat rakenteet puretaan roskavalua myöten ja eristetään lattia altapäin fuktisolilla ja valetaan uusi betoni. System platonissa hieman arvelutti se, että se vaatii toimiakseen aktiivisia laitteita. Fuktisolissa taas ongelma on, että lattian pinta laskee ja se aiheuttaa hieman ongelmaa uunien jalustojen kanssa, että ne saa siistiksi. Samalla kertaa päädyimme myös siihen, että laitetaan lattialämmitysputket lattiaan kun kerta niin perusteellisesti auvotaan rakenteet. Tällöin saamme vesikierto patterit poissa seiniltä.
Nyt tilanne on se, että makuuhuoneen ja olohuoneen lattiat on saatu jo takaisin kiinni eli uusi betoni valu niihin on tehty. Tällä hetkellä meidän keittiö ja eteinen on hiekkamerta kun lattia rakenteet on näistä purettu. Vielä pitäisi pienentää keittiössä olleen puukattilan alla ollutta kivi jalkaa, jonka se jakoi uunin kanssa, koska uusi lattia pinta tulee 30 sentttiä alemmaksi kuin vanha puulattia, jonka alle kyseinen betoni uloke jäi. Tämän jälkeen voisi alkaa laittaa fuktisoleja ja saisi rakenteet kiinni päin. Keittiössä ja olohuoneessa oli paremman näköisessä kunnossa lattioiden alajuoksut ja purut, mutta eteisessä oli yhtä huonossa kuin makuuhuoneessakin.
Kunhan lattiat on takaisin kiinni pitäisi alkaa miettiä seinien alajuoksuja, jotka ovat paikoitellen ottaneet vaurioita alaosasta. Näillä näkymin näiden korjaus tapahtuu termokengillä ja palkeilla. Vaikuttavat kohtuu kätevältä tavalta korjata. Kesällä suunitelmissa olisi laittaa salaojitus kuntoon ja fuktisolit kivijalkaa vasten. Salaojituksen toteutus vielä vähän mietityttää miten se kannattaa tehdä. Talon kivijalka on kokonaisuudessaan 60 cm + antura. Talossa oli eteisessa "kellari kuoppa", joka oli syvyydeltään tuonne kivijalan pohjaan. Sitä kun hieman kaivoin niin maa-aines vaikutti omaan silmään savelta, mutta juteltuani siitä appiukon kanssa niin tämä epäili sen olevan hiesua. Maa kellarin pohjalla oli kosteaa ja kaivoin sinne 30 cm kuopan kivijalan alareunan tasosta alas päin ja testasin nouseeko siihen vesi. Kuopan pohjalle ilmaantui pieni lammikko, joten ilmeisesti salaojat ovat ihan tarpeelliset. Ajatuksen tasolla talon kivijalan ympärille kaivettava vallihauta hieman hirvittää. Perustuksissa luultavasti ei ole käytetty rautaa. Aiheuttaako tämä tai hiesu jotain huomioon otettavaa salaojituksessa? Mietin myös routa levyjen tarpeellisuutta ja sijaintia, jos eristän kivijalan fuktisolin avulla?
Tulipa äkkiseltään pitkä sepostus. Pahoittelen runsaita kirjoitusvirheitä, joita luultavasti on paljon kun näin ajatuksen virtana tätä kirjoitin. Kommentit ovat tervetulleita ja jos kuulostaa siltä, että olemme jotain tekemässä väärin niin en ota nokkiini vaikka asian tuo ilmi. Itse en ole rakentamisen ammattilainen, mutta tarkoitus on mahdollisimman paljon tehdä itse, joten virheitä luultavasti tulee tehtyä, eikä kaikkea osaa ottaa huomioon.
Puoliso kirjoittaa aiheesta blogia osoitteessa:
https://unelmanaremontti.blogspot.fi/
Itse ajattelin tänne rintamamiestalo foorumille kirjoitella omasta näkökulmasta jonkin verran.
Aika kauaksi tosin olisi levinnyt, jos koko makkarin lattiaan asti olisi yltänyt kosteus. Toki tämä varmaan mahdollista on jos vuoto on runsasta.
Jotain positiivista siis remontin osalla tapahtunut. Paljon olisi kuitenkin vielä jälellä. Remontti näyttää etenevän sykäyksissä isompia harppauksia ja välillä tulee taas pidempiä välejä, ettei remontti etene ollenkaan. 
Pitää yrittää löytää tasapaino remontin - opiskelun - töiden välillä.