vesivahinko - piki poistettu - mitä tilalle?

[mervi laakso]

Toivottavasti täältä löytyisi mielipiteitä vaikka kyse ei ole varsinaisesta rintamamiestalosta vaan 1958 rakennetusta harkkorakenteisesta ok:sta jossa matala kellari kuten rintamamiestaloissa.

Minulla todettiin elokuussa 2018 erittäin laajamittainen harmaavesivuoto joka oli kastellut aikojen kuluessa keittiön, osan olohuonetta ja osan eteistä ja tuli lopulta läpi alakerran pesuhuoneeseen. Vuoto oli siis eristetilassa. Keittiön alapuolella on hiekalla tms täytetty perustus jossa myös hiekka mitattiin alunperin lähes 100% märäksi. Eteisen alla on pesutilat ja olohuoneen alla on pannuhuone. Läpivuoto kohta on keittiön ja eteisen oviaukossa jonka alapuolella on suihkutilan päätyseinä (sen seinän takana on perustusta tms)

Märät osat on poistettu heti syksyllä mutta kuivaamista suoritettiin puoli vuotta ilman tulosta koska betonivälipohjan päällä ollutta pikea ei poistettu. Nyt on tilat kuivuneet vihdoinkin hyvinkin lyhyessä ajassa kun piki vihdoinkin poistettiin. Myös keittiön alapuolella ollut hiekka on kuivanut.

Mutta mieltäni askarruttaa mitä pien tilalle? Olemme tehneet -92 taloon täydellisen peruskorjauksen ja silloin alkuperäiset purut seinissä, välipohjassa ja välikatossa olivat täysin priimoja ja kuivia. Talossa ei ole salaojia, ilmeisesti sen takia että se on rakennettu peruskallion päälle tms. Piki tai talon perustan rakenne ovat hoitaneet tehtävänsä siis kiitettävästi.

Nyt mietityttää minkalainen ratkaisu olisi paras turvaamaan sen ettei ns. maakosteus pääse keittiön osalta nousemaan eristetilaan. Pikeähän ei enää suositella käytettäväksi.

[lmfmis]

Se piki on ollut siellä maakosteuden pysäyttäjänä. Siksi kenties ei nähty salaojitusta tarpeellisena...


Se rakenne on nyt poissa. Nyt sitten vain salaojat ja laatan alle kapillaarikatkot niin hyvä tulee. Täällä monta ohjetta.

[mervi laakso]

Ongelma tuossa on ettei vakuutusyhtiö maksa ko remonttia. Käytännössähän tuo kapillaarikatkon tekeminen noin vaatisi että koko betonilattia pitäisi piikata pois. Ja se ei mene läpi koska ei ole entisen korjaamista vaan uuden rakenteen tekemistä.

Pitää tehdä jotain vastaavaa kuin se piki aikoinaan joka nyt poistettu.

[Ves_ku]

Olisikohan tuossa kohtaa fiksua hiukan sovitella vakuutusyhtiön kanssa ja laittaa lisänä omaa rahaa remonttiin jotta lopputuloksesta tulee hyvä? Tuollaisessa maanvaraisessa laatassa on aina ongeömansa laittoi siihen mitä tahansa.

[mervi laakso]

Piikatun pinnan tasoitus ARDEX - tasoitteella ja sen kuivuttua rajakohtien tiivistykset ARDEX 8+9 - vedeneristeellä ja ARDEX SK 12 - vahvistusnauhalla sekä koko alueen kapselointi ARDEX EP 2000 - höyrynsululla. Lisätiedot ja työohjeet http://www.ardex.fi
Näiden toimenpiteiden jälkeen lattiarakenne on vapaasti valittavissa.

Ylläoleva on remonttiyhtiön asiantuntijan ehdotus toimenpiteistä. Mitä mieltä ollaan?

[pvalila]

Miten ihmeessä se keittiön alla oleva hiekka voi olla kuivaa? Kuivaa se voi olla vain, jos se ei saa maaperästä kosteutta.

Periaatteessa siellä hiekan alla voi olla piki samalla tavalla kuin uima-altaissa. Tai sitten ei.

Vähintään minä rakentaisin keittiön lattian sillä olettamuksella, että alla oleva hiekka saa jatkuvasti kosteutta maaperästä.

Eli lattian pintarakennetta ei todellakaan voi valita vapaasti vaan siihen pitää miettiä jokin sellainen rakenne, joka sallii kosteuden nousta huoneilmaan. Laatoitus hengittää, jos saumalaasti on valittu oikein; nämä nykyaikaiset laastit (Mapei jne.) eivät hengitä.

Hämärästi muistaisin, että Kiillon laastit ainakin ennen hengittivät, mutta niihin ei saa lorauttaa joukkoon sitä tiivistylitkua (tai tuloksena on hengittämätön nykylaasti).

[mervi laakso]

Tässä tapauksessa tuon betonivälipohjan päälle tulee koolaukset ja eristeet... Ja vasta sitten lattialevyt joiden päälle pinnoite

[pvalila]

Tässä tapauksessa tuon betonivälipohjan päälle tulee koolaukset ja eristeet... Ja vasta sitten lattialevyt joiden päälle pinnoite

Eikö keittiön alla ollut märkä hiekka, eikä mikään välipohja?

Käsitin, että hiekan alla on maanvarainen laatta, jonka alla ei ole kapillaarikatkoa.

Jos alla ei katkoa ole, niin silloin tuota laattaa pitää ajatella märkänä pintana.

Sen pikeäminen (tai pikeä vastaava eristäminen uudemmilla vaihtoehdoilla) ei muuta sitä, että jossain vaiheessa (n kpl vuosia) laatta kastuu taas.

- Meillä on maa täynnä homeisia taloja, joissa on oletettu muovin/pien/ties minkä olevan ikuinen vedeneriste.

Toivon, ettei teillä lasketa sen varaan, että jokin betonin pintaan sivelty juttu ikuisesti pitää kosteuden poissa.

Kuten aikaisemmin kirjoitin, niin hengittävä lattiarakenne tarjoaa hieman turvaa, koska se kestää kohtuullisen määrän maaperästä nousevaa kosteutta. Itselläni on osassa taloa juuri tällainen rakenne: maanvaraisen laatan läpi kutteripuruihin siirtyy koko ajan vähän maaperän kosteutta, mutta tuo kosteus pääsee vapaasti kulkemaan purujen läpi ja sitten haihtumaan huoneilmaan eikä ongelmia synny.

[lmfmis]

Piikatun pinnan tasoitus ARDEX - tasoitteella ja sen kuivuttua rajakohtien tiivistykset ARDEX 8+9 - vedeneristeellä ja ARDEX SK 12 - vahvistusnauhalla sekä koko alueen kapselointi ARDEX EP 2000 - höyrynsululla. Lisätiedot ja työohjeet http://www.ardex.fi
Näiden toimenpiteiden jälkeen lattiarakenne on vapaasti valittavissa.

Ylläoleva on remonttiyhtiön asiantuntijan ehdotus toimenpiteistä. Mitä mieltä ollaan?

Niin...tuo lähinnä vastaa sitä pikeämistä nykyaikaisemmilla materiaaleilla.

Edelleen perustukset on alla kosteat ja jos ei kosteus pääse Ardexin läpi, niin nousee kyllä ylemmäs rakenteessa...


Semmoinen hölmöläisten peitto...tuo hetkeksi helpotusta mutta ei ratkaise perusongelmaa.

[pvalila]

Piikatun pinnan tasoitus ARDEX - tasoitteella ja sen kuivuttua rajakohtien tiivistykset ARDEX 8+9 - vedeneristeellä ja ARDEX SK 12 - vahvistusnauhalla sekä koko alueen kapselointi ARDEX EP 2000 - höyrynsululla. Lisätiedot ja työohjeet http://www.ardex.fi
Näiden toimenpiteiden jälkeen lattiarakenne on vapaasti valittavissa.

Ylläoleva on remonttiyhtiön asiantuntijan ehdotus toimenpiteistä. Mitä mieltä ollaan?

Niin...tuo lähinnä vastaa sitä pikeämistä nykyaikaisemmilla materiaaleilla.

Edelleen perustukset on alla kosteat ja jos ei kosteus pääse Ardexin läpi, niin nousee kyllä ylemmäs rakenteessa...


Semmoinen hölmöläisten peitto...tuo hetkeksi helpotusta mutta ei ratkaise perusongelmaa.

Tuota kosteuden nousua rakenteessa en huomannut mainita.

Ardex tai piki voivat kuitenkin vähentää kokonaiskosteuden määrää ja laskea määrän sellaiselle tasolle, että se voi turvallisesti haihtua hengittävien lattiarakenteiden läpi huoneilmaan.

Edelleen siis korostan sitä, ettei pidä kuvitella, että Ardex olisi loputtomiin pitävä vesieste ja että sen päälle voisi rakentaa aivan kuin kuivaan tilaan. Koolaus-sana karahti korvaani tosi pahasti, näin heti silmissäni märät puut ja niiden välissä märkää, keltaista lasivillaa.

Jos rahalliset syys estävät rakenteen, joka on asianmukaisesti erotettu märästä maaperästä (=kapillaarikatko) niin silloin on tosi tärkeää tajuta, että kosteudelle on tarjottava toinen suunta haihtua pois (eli sisäilmaan päin).

[lmfmis]

Ja kun muistaa että betonissa kapillaariveden raja on teoriassa 1460m, niin uskoo että kyllä se käytännössäkin nousee kun haihtuminen sisäänpäin estetään Ardeksilla.


Joskus näkee sokkelieristyksiä rintsikoissa tehdyn finnfoamilla, niin siinäpä on paketti

Siis virhe sekin...

[kappalainen]

Ja kun muistaa että betonissa kapillaariveden raja on teoriassa 1460m, niin uskoo että kyllä se käytännössäkin nousee kun haihtuminen sisäänpäin estetään Ardeksilla.


Joskus näkee sokkelieristyksiä rintsikoissa tehdyn finnfoamilla, niin siinäpä on paketti

Siis virhe sekin...

Patolevy ja finnfoam täällä ainakin ja hyvin on kosteus pysynyt kurissa.

[Matti Alander]

Parasta olisi aina jos lämmöneristeen saa kantavan betonilaatan alle ja kapillaarikatkon samalla. Betonilaatta muuttuu lämpimäksi rakenteeksi ja pysyy kuivempana.
Patolevyä on käytetty tällaisissa tapauksissa, mutta ongelmaksi muodostunut pöly joka päässyt patolevyn tuuletusrakoon ja homehtunut. Koko puulattiaa koolattuna betonilattian päällä tulisi välttää, on yksi yleispiä vaurioituneita rakenteita tässä maassa.
Jonkin verran on käytetty kantavan betonilaatan päällä Fuktisol eristettä kombromissina ja valettu päälle uusi betonilaatta, sitten parketti ym. puupinnoitus. Fuktisol kerrosta on jopa kuivattu kiinteällä sorbtiokuivaajalla koulurakennuksissa ja on toiminut. Kapillaarikatko näin tietysti toimii ja lämmöneristys, mutta korostan silti kombromissia. Vedenpainetta Fuktisol eristeen ja laatan väliin ei synny, kuten on mahdollista foam eristeiden kanssa.