kellarihuoneen lattia kipsilevystä

[MP-28]

Kellarihuoneen lattiasta on piikattu vanha betonivalu pois ja poistettu savea sokkelin alareunaan saakka. Tarkoitus laittaa kerros lecasoraa ja 200 mm styroxia. Tämän päälle tulisi sähköllä lämmitetty lattia. Betonitoimittajia selvittäessä tuli mieleen ajatus, jos laittaisikin styroxin päälle 15 mm lattiakipsilevyt ja kiinnittäisi siihen lämmityskaapelit ja tasoitus päälle. Kuulostaako tämä aivan hullulta idealta? Onko riskiä, että levyt jotenkin eläisivät tasoitteen alla?

[lmfmis]

Kantavuus olematon ja maaperästä nouseva kosteus siihn kipsilevyyn sun haasteet tuossa. Ja asennus on käytännössö hankala.

Ja kalliiksikin tulee tuo sinun tekotapa.

Vaihda ne styroksit salaojittaviin (fuktisol yms) ja tee rehellinen betonilaatta. Jos betoniautin hinta kuumottaa niin s100 suursäkki ja betonimylly ei riko budjettua ...

[MP-28]

Joo, taitaa olla valu parempi. Betoniautolla tuotuna tarjottiin hiukan reilu 300 €.

[lmfmis]

Joo, taitaa olla valu parempi. Betoniautolla tuotuna tarjottiin hiukan reilu 300 €.

Jösses kun halpaa. Unohda säkki ja mylly

[kappalainen]

Kipsilevyt homehtuu joka paikassa. Ruotsissa näitä kai tutkittu enemmänkin ja itsekin löytänyt niitä taustapuolelta homeisina ihan talojen väliseinistäkin uudehkoissa rakennuksissa ja kerrostaloissakin,varsinkin jos ei ole mitään täytettä välissä.

[Matti Alander]

Tässä erittäin turvallinen lattiarakenne niin uudis- kuin korjauskohteeseenkin. Tiivis sisältä ulospäin harveneva. Erinnomainen eristyskyky vähentää maaperän lämpiämisen riskiä ja kapillaarinen kosteudennousu max 5 mm. Vältytään suurelta massanvaihdon operaatiolta, kun eriste vettymätön ja erinnomainen kapillaarikatko.
200 mm Fuktisol eristettä ja 80 mm Euro normin mukainen betonilaatta, jossa lattialämmitys. Kannattaa huomata, että on kuvataiteilijan näkemys ja lattia tehdään yleisesti kelluvana, kuormitus eristeen päällä. Lattian reuna-alueet sitten hyvä tiivistää esim. vedeneristeellä ja tukikankaalla kauttaalraan, jotta betonilaatan alta mahdolliset mikrobit eivät pääse esim. alipaineen vaikutuksesta huonetilaan. Pääsääntöiseti käytetää 99 kpa:n tuotetta, mutta 60 kpa:kin on kestänyt moitteeta ainakin 20 vuotta, ettei puristumaa ole tullut liiaksi.
Tämä ulospäin harveneva lattia kuivaa itse itsensä, mikä on hyvä turva ja pääsääntöisesti ei mitään kalliita koneellisia kuivauksia tarvita, vaikka pinnoitteena olisi jopa muovimatto.
Olen nähnyt Ruotsissa vastaavasti eristetyn lattiarakenteen, jossa vesivaneri päällä, mutta ei minkäänlaista tietoa miten on käyttäytynyt, Gybrockia en kyllä laittaisi.