Sepelöinti ylös asti

[Matti Alander]

Taas alkaa tulla vastaan näitä ylös asti sepelöityjä rakenteita ja ongelmia. Oikea tapa on 200 mm vesitiivis kerros ulospäin luiskattuna. Näin pintavesillä ei ole pääsyä salaojitukseen ja talon perustuksiin.
Sokkelin vierus yleisesti sula ja katolta putoaa lumet sokkelinviereen. Vesisade sulattaa ja vajovesi painuu ylös asti sepelöidyssä tehokkaasti perustuksiin. Jos toteutettu vaikka salaojitus pumppaamolla, joutuu se koville pintavesien hyökyessä sinne.

[kyllastinen]

Miten ne pintavedet pääsee perustuksiin, jos on patolevyt oikea oppisesti laitettu sepelin kanssa ylös asti?

[Hekuli]

Miten ne pintavedet pääsee perustuksiin, jos on patolevyt oikea oppisesti laitettu sepelin kanssa ylös asti?

Ajatuksena on varmaankin se, että turhaa rasittaa niitä salaojia ja sitä mahdollista pumppukaivoa sade- ja sulamisvesillä, jotka menevät suoraan pystysorakerroksen läpi, kun vaihtoehtona olisi tehdä vettä läpäisemätön kerros kallistuksineen, joka ohjaisi pintavedet pois rakennuksen vierustalta. Eihän ne pintavedet välttämättä sinne perustuksiin asti pääse, mutta turhaan sinne kai vettä on suotta uittaakaan.

[Matti Alander]

Kannattanee tutustua ympäristöministeriön rakennustapaohjeeseen C 2 kosteus, ennen salaojitushommien aloitusta.
200 mm vesitiivis kerros ulospäin luiskattuna 3 metrin matkalla, pintavesien ohjaamiseksi pois seinustalta.
Yleisin ongelma rintamamiestalossa on kellarinseinän kapillaarisuus ja anturan alusia ei pidä kastella pintavesillä enää enempää, koska rintamamiestaloissa ovat rakennettu alkuperäiseen maahan kiinni.
Valitettavasti patolevyllä ei ole kuivaavia ominaisuuksia, eikä se pysty vaikuttamaan anturan kapillaarikatkon puutteeseen.

[jape3]

Onko "ylös asti sepelöidyt" varmana tietona ilman vedenohjausta? Outoa jos näin tehdään jatkuvasti...
Muinoin yhden teossa mukana olleena laitettiin hiekkakerrokseen styroksi vaakaan ja kaato ulospäin. Tämän päälle sitten sepelit. Sadevesi menee sepelin läpi ja valuu styroksia pitkin kauemmas sokkelista. Toki siinä kaista ei ollut kolmea metriä leveä, mutta tähän tyyliin olen olettanut että ne tehdään.

[Matti Alander]

Kannattaa perehtyä ympäristöministeriön rakennustapaohjeeseen C 2 Kosteus, sieltä selviää monia asioita. Routaeristyksen kallistuksella ulospäin paremminkin pyritään johtamaa kondenssivesiä ulospäin ja estämään eristeen vettymistä. Vesitiivis kerros 200 mm tulee olla ylimmäisenä ja pinta ulospäin luiskattuna 3 metriä.
Takavuosina eps-eristeen päälle suositeltiin muovikalvoa routaeristeenä käytettäessä ja tämä aiheutti eristeen vettymistä. Routaeristeen alla on 10 % suhteellinen kosteus ja korkeampi lämpötila, jolloin maaperän vesihöyrynpaine pyrkii ylöspäin kohti viileämpää ulkoilmaa ja Diffuusiovirta pysähtyi muovikalvoon.
Samasta syystä ei myöskään lattian alla tule muovikalvoa käyttää eristeen alla eikä päällä. Eristeen päällä muovikalvo myös estää lattian alaspäin kuivumisen mahdollisuuden ja betonilaatan kuivuminen pitkittyy. Kuivuminen käy epätasaiseksi ja reuna-alueet helposti käyristyvät.
Vähän lipsui aiheesta, mutta pintavesiä ei pidä päästää kuormittamaan rakennusperustaa, vaan se on käytettävissä olevin keinoin pyrittävä ohjaamaan pois rakennuksen vierustoilta. Kevytsoraharkko seinät slammaamattomina tai halkeilleet seinät ovat kaikkein vaarallisimmat ja vähänkin sisäänpäin kallistettuina olevat routaeristeet johtavat vettä helposti suoraan seinän sisään. Koska ulkopuolen kaivantoja ei yleensä tiivistetä, painuvat routaeristelevyt helpohkosti kohti perustusta.

[Matti Alander]

Lyöntivirhe edellä 100 % suhteellista kosteutta on oikea luku.
Myllysiltakin Turussa romahti lukuvirheen seurauksena, mutta tässä kohtaa nyt ei niin vakavaa.

[kappalainen]

Meneehän tuo vesi routaeristettä pitkin. Itsellä niin matala sokkeli , ettei maa-aineksille ollut tilaa juurikaan, varsinkin kun valoin vielä anturan ja raudoitin sen, että tukee raudatonta sokkelia.
Salaojasora. kangas, tasaussora, routaeriste (finnfoam) limitettynä viettäen talosta pois ja routa eristeen reunassa menee salaojaputki liki 2metrissä ja se se on soraa alas asti. Soraa on routaeristeen päällä, ensi hienompaa ja sitten tavallista. vain 20cm. Talon alla meni orsivesisuoni ja seinustalla ei voinut kaivaa tarpeeksi syvälle, joten toinen salaojaputki on kauempana. Kyllä siellä vesi menee missä pitääkin un kaivoista katsoo. Maanpinta on seinustalla nykyisin kuiva (ennen kasvoi seinätkin sammalta) ja sokkelikin melkoisen kuiva verrattuna vanhaan litimärkään kun alapuukin muistutti ajopuuta, sikäli kuin sitä edes oli jäljellä.