Ajattelin kalsiumsilikaattilevyä kellariin. Onko kokemusta?

[Sähköpässi]

Onko tähän tullut lisää kokemuksia tai muuta uutista? Kannattaako tosissaan harkita kellarin sisäpuolelle?

[kkk]

Tuossa toisesta ketjusta fatktaa :

Aiheesta diplomityö;
HEISKANEN ROOSA MAANVASTAISTEN SEINIEN SISÄPUOLINEN LISÄLÄMMÖNERISTÄMINEN:
https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q= ... S6biIVdfoR

mm sivulla 78:
"Sisäpuolelta lämmöneristetyille seinille (MS 1959 ja MS 1963) ainoaksi toimivaksi ratkaisuksi
osoittautunut 50 mm paksu kalsiumsilikaattieriste.."

[Matti Alander]

Pääasia on, että kellarinseinä pystyy kuivumaan johonkin päin mieluiten ulospäin, alun perinhän rintamamiestalon kellari pyrki kuivumaan nimenomaan sisäänpäin ja ylimääräinen kosteus pyrittiin tuulettamalla hoitamaan kuntoon.
Patolevyn päällä usein käytetään lämmöneristystä ja vaakasuuntaan vielä routaeristystä, jolloin maaperä kyllä lämpiää. Patolevyn selkään suunniteltu kondenssi ei toimi ja höyrynpaineen noustessa, suuntaa kosteus kohti huonetilaa. Samalla kapillaarinen kosteus pyrkii rakenteen huokoisalipaineen vuoksi kiipeämään yhä ylemmäs, kun rakennetta tiivistetään.
Melkoisia rivinteeraus hommia ja silikaattilevyjä sitten sisäpuolella pyritään käyttämään, vaikka todellisuudessa ulkopuoli on ratkaiseva. Oikeaoppinen rakenne on tiivis sisältä ja ulospäin harveneva ja parasta kun lämmöneristys on ulommaisena. Siihen olisi pyrittävä, ettei maaperä lämpiäisi ja nostaisi höyrynpainetta sisätiloja kohti.
Kapillaarinen kosteudennousu on maamme yleisin kosteusriesa perustuksissa ja siihen suhtaudutaan turhankin leväperäisesti. Silti tietysti kaikki vaikuttaa kaikkeen ja vuotamattomat rännivesien putkitukset ovat salaojitusten ja maakallistusten lisäksi syytä olla kunnossa.
Silikaatti levyjä käytetään runsaasti keski-euroopassa, jossa maan alla paljon kapillaarisia tiilirakenteita, mutta samoja virheitä sielläkin viljellään mitä meillä ja ihmetellään tai ei ihmetellä.