Lattian rakentamisen info

[Matti Alander]

Näin talven tullessa, paljon kysellään ohjeita kosteusongelmien ratkaisuun lattiarakenteissa. Kirjoittamalla aiheesta tänne, mahdollisesti säästyy omaa työmäärää ja joku tiedonhaluinenkin voi saada vinkin. Ohjeet ovat erityisesti rintamamiestalojen maanvaraisia lattioita varten, mutta käyvät hyvin lähes kaikkiin betonisiin lattioihin.
Tunnettu riskirakennehan on puulattia betonilattian päällä, jota rakennetta jonkin verran rintamamiestaloistakin löytyy. Muovimatot myös huonosti sopivat maanvaraislattioiden päällysteeksi eristämättömän betonilaatan päällä. Rintamamiestalojen betoniset kellarinlattiat on ajateltu sisäänpäin kuivuviksi, eikä niiden alla ole kapillaarikatko kerroksia. Lämmöneristyksen puuttuessa myös maaperän lämpiäminen pyrkii suuntaamaan höyrynpaineen maaperästä kohti huonetilaa ja maaperässähän on aina lähes sata prosenttinen kosteus vaikka salaojituskin olisi toimiva.
Alkuperäisen betonilattian maalaaminen myös nostaa rakenteen huokoisalipainetta ja lisää kapillaarisuutta, ongelma näkyy maalipintojen kuplimisena, suoloina, jopa lattian murenemisena. Kosteus myös helposti leviää väliseinien ja ulkoseinien alaosiin ja puurakenteiset kynnykset ym. rakenteet joutuvat lujille.
Mikäli lattia halutaan korjata ja se joudutaan piikkaamaan pois, on järkevää vaihtaa samalla iäkkäät viemäri ja vesiputket samalla uusiin. Uutta teräsbetonilaattaa ei ole kovinkaan helppoa, eikä kannattavaakaan purkaa lähitulevaisuudessa putkirikkojen vuoksi.
Usein halutaan lattialämmitys uuteen lattiaan ja silloin paksu lämmöneristyskerros on suositeltava. Varsinkin kellarillisessa talossa maaperä talon alla jäähtyy erittäin huonosti , suosittelen 200 mm kerrosta salaojittavaa solupolystyreeni eristettä. Kellarien lattioiden korjauksissa yleinen ongelma syntyy huonekorkeuden kanssa, jossa salaojittava eriste on erinomainen apu, koska ei tarvita erillistä kapillaarikatko kerrosta eristeen huokoisalipaineettoman harvan rakenteen vuoksi. Esim. Fuktisol eristeen max kapillaarisuus on 5 mm.
Suositeltava betonilaatan paksuus on 80 mm ja laatan kuivuminen nopeutuu merkittävästi, kun diffuusioavoin eriste mahdollistaa kuivumisen kahteen suuntaan. Samalla estyy betonilaatan reuna-alueiden käyristyminen. Betonilattia irroitetaan seinärakenteista irroituskaistalla, jota rautakaupasta saatavana neopropeeni nauhana. Koska betonilaatta liikkuu jonkin verran, kutistuu kuivuessaan ja lujittuessaan on laatan kaikki reuna-alueet hyvä tiivistää heti esim. vedeneristeellä ja tukiverkolla. Laatan ja eristekerroksen allahan on aina 100 prosentin kosteus, jolloin siellä voi olla mikrobikasvustoa ja näin estetään niiden pääsy huonetilaan.
Jotta homma ei olisi liian yksinkertainen tulee ottaa huomioon salaojittavan eristeen lujuus, sitähän löytyy aina 200 kpa tuotteeseen asti. Mikäli laattaa ei kuormiteta rivinteerauksilla tai takanpohjilla ja mahdollisen anturankin päälle saadaan 100 mm kerros salaojittavaa lämmöneristettä, voidaan käyttää 60 kpa tuotetta. Muutoin lattiarakenteeseen suositellaan 99 kpa salaojittavaa lämmöneristettä, jolloin kokoonpuristuminen 50 vuoden suunnittelujaksolla on pienempi.
Toivottavasti tästä pitkästä sepustuksesta on palstan lukijoille hyötyä, niin suunnittelussa, kuin rakentamisessakin, sekä saadaan kuivia ja lämpimiä rakenteita.

[lassekoo]

Paljokohan on neliöhinta jos laittaa 200mm. kyseistä eristettä?

[Matti Alander]

Pitää ottaa huomioon koko kokonaisuus ja merkittävää säästöä syntyy työmäärässä, kun erillistä kapillaarikatkokerrosta ei tarvita. Aina ei edes ole mahdollista saada 200 - 300 mm kerrosta pestyä ja puhdasta toimivaa kapillaarikatko sepeliä tai singeliä korjausrakentamisessa mahtumaan, kallion kivien tai rakenteidenkaan vuoksi. Vastaan saattaa tulla myös salaojitustason alitus, jolloin joudutaan turvautumaan pumppaamoon, josta taas kertyy kustannuksia.
50,00 €/m2 sis. alv on melko lähellä oikeaa 200 mm kerroksen hintaa salaojittavaa eristettä. Riippuu vähän rahtikustannuksista ja tarvittavasta eristeen lujuudesta. N. 3500 € on uhraus eristeestä rintamamiestalon kellarin lattiassa, joka pitää sen kuivana ja lämpimänä.
Menestyksekkäästi on myös käytetty säästörakennetta, alimmaisena salaojittava eriste 100 mm ja päällä lattia eps 100 kpa 100 mm, suodatinkangas ja valu. Kuitenkin kannattaa huomioida, että kyseessä on kuitenkin suunniteltu investointi seuraavaksi 50 vuodeksi.
Pilkkuja kun aletaan viilaamaan, niin korjaaminen myös nopeutuu ja tasoitteiden tarve vähenee, infon tarkoitus oli kuitenkin enemmän tiedon levittäminen, kun sitä paljon kysytään.

[JSila]

Käytin irroituskaistana 20mm foamia, joka samalla toimi korkomerkkinä. Toisen huoneen kaakeloin, en vesieristänyt muuta kuin tuon reunojen tiivistämisen.
Toisen huoneen ajattelin maalata, siellä vielä reunat tekemättä. Jos raapisi foamia 1-2cm pois syvyydeltä ja tasoitemassaa nurkkiin. Jos nurkat käy vesieristeellä läpi vielä kestäneekö maali ja muutenkin voi erottua rumasti maalin alta.
Solmasterilla ajattelin maalata jos ei parempaa ehdotusta tule. Alla siis 100mm salaojittavaa+100mm eps, 70-80mm valu sähkökaapelilla.

[ossis]

Kertokaas nyt hieman miten tuolla vesieristeellä tiivistetään nurkat?
Yhden huoneen lattia on kellarissa tehty. Seinistä irti oleva laatta ja saumaan puskin Sian massalla (olisiko construction ollut?) kiinni. Pitäisi olla tiivis ja joustava. Tämä huone jäi betonilattialle eli vesieristeet reunoilla näkyisivät kohtuu rumasti.

Mites sama asia sitten tehdään vesieristeellä ja verkolla? Pitääkö kolo ensin täyttää jolloin toisella massalla jonka päälle sitten isketään vesieriste ja verkko? Nostetaanko vesieriste ja verkko kuinka korkealle seinälle? Laatta pitänee varmaan sitten myös pinnoittaa jollain toisella tasotteella vielä vesieristeen päältä?

[Matti Alander]

Aivan normaalit vedeneristeet ja tukiverkot käyvät tiivistämiseen, 10 cm seinälle ja 10 cm lattialle. Märkätiloissa vedeneristetään koko lattia ja seinät tarpeen mukaan.
Kulmissa tukiverkkoa joutuu leikkelemään, mutta kyllä se onnistuu. Voihan sitä Sikaflexillä täyttää rakoakin, jos sitä on paljon ja vesieriste päälle.
Vedeneristeet kestävät hyvin pienet lattian liikkeet, koska kestävät hyvin venymää. Myös kaikki mahdolliset läpiviennit on hyvä tiivistää ja mahdollisissa sähköputkituksissa myös suojaputken sisältä.

[Tumi]

Voikohan tuota tiivistystä tehdä muutoin kuin vedeneristeellä? Seinät jäävät kalkkimaalatulle betonille, ja lattiakin maalataan. Listaa en ajatellut nurkkiin laittaa, koska seinät ovat kuitenkin sen verran eläväiset, että aika rumat listoitukset tulisi. Ajattelin lattiamaalin nostaa 4-5cm seinälle, ja se toimisi "listana". Tuohon, jos nyt laittaa verkkoa ja vesieristettä, niin rumaa jälkeä tulee.

Lattian alle on Radonputkitukset vedetty, ja katolle olen Radonimuria laittamassa. Eli voiko nuo reunatiivistykset jättää tarvittaessa tekemättä? Vai kävisikö jokin massa tähän vesieristeen sijaan?

[Matti Alander]

Varmasti monenlaisia tiivistysmateriaaleja löytyy, netistäkin voi etsiä ja löytyy myös firmoja jotka näitä tiivistyksiä työkseen. Vedeneristeet ja verkot on vain todettu toimiviksi. Pääasia että on niin tiivistä ettei sisäilmaan kulkeudu haitallisia aineita betonilaatan alta. Viemärien ja vesijohtojen läpiviennit kannattaa myös huomioda.

[Anyrt]

Olen selaillut eri blogeja ja tekstejä liittyen Fuktisol/Isodrän- kellariremonttiin. Blogeissa on esiintynyt vaihdellen rakennustapoja liittyen piipun "jalkaan". Osassa on valettu uusi lattia siten, ettei piipun jalan (vai onko antura oikea termi tässä kohtaa) päälle ole tullut eristeitä ollenkaan, vaan pelkästään valut lämmityskaapeleineen, kun taas osassa on laitettu piipun jalan päälle pelkkä styrox ja valu + lämmityskaapelit sen päälle ja kolmantena vaihtoehtona Fuktisol/Isodrän piipun jalan päälle, jonka päälle valut jne.

Mikä merkitys tällaisella on, eli mikä on virallisesti ns oikea tapa, vai onko se ihan makuasia vain? Ja siinäkin olen huomannut eroja, että osat ovat laittaneet Fuktisolit/Isodränit siten, että anturan päällekin tulee levyt, tai sitten levyt ovat ladottu vain anturan reunaan asti ja siitä sitten valettu irroituskaisteleella uusi lattia.

Ja levyjen lujuudesta ei blogeissa ole koskaan ollut mainintoja, joten voiko esimerkiksi kahta 60kpa levyä käyttää päällekäin ja lisääkö se lujuutta (=120kpa), vai pysyykö lujuus aina yhden levyn arvoissa, vaikka niitä olisi päällekäin kymmenen.

Teoriaymmärrykseni tässä asiassa ei ole niin hyvä, että ymmärtäisin erot toimintatavoille, josko siis joku vääntäisi rautalangasta :)

[Matti Alander]

1. Levyn lujuus syntyy raaka-aineen määrästä ja esim. 60 kpa tarkoittaa eristeen rikkoontumiskuormitusta N. 6 tonnia neliö. Rakenteissa mitoitus tapahtuu 50 vuoden puristamalla paljonko eriste painuu kokoon. Nykyaikaisissa kelluvissa lattioissa millin kahden painuma on ongelmaton. Levykerroksen tuplaaminen vaikuttaa ainoastaan lämmöneristyskykyyn .
2. Hyvällä lämmöneristyksellä pyritään estämään maaperän lämpiämistä. Oikeastaan kosteustekniikassa on lämmöneristys ajatus käännetty nurinpäin, eristämmekin lämpöä eikä kylmää vastaan maanvaraislattioissa.
3. Kapillaarikatko on lattiarakenteessa hyvin tärkeä, jotta maaperän kosteus ei siirry betonilaattaan. Fuktisol eristeessä kapillaarisuus on max 5 mm. Eristeen päällä ei pidä suorittaa sahaus ym. Toimenpiteitä jotta hienoaineksia ei pääse eristekerroksiin. Fuktisol eristeen päälle levitetään aina suodatinkangas ennen lattian valua.
4. Piipun perustuksen ja lattian väliin on hyvä aina saada laakerikerros, irroituskaista. Se voi olla esimerkiksi ohut Eps kerros.
5. Suodatinkankaan voi tarvittaessa levittää myös salaojittavan eristeen alle, jos maaperä kovin hienojakoista. Erillistä kapillaarikatko sepeliä ei tarvita, mahdollisesti parin sentin tasaussepeli kerros 5 - 11 tai vastaavaa.
6. Tarvittaessa viemäriputket voi upottaa eristeeseen, putki vaikuttaa eristyskykyyn vain pinta-alansa verran. Samoin eristelevyjen saumat voi asentaa puskuun, pontteja ym. Lomitusta ei tarvita.
7. Uutta lattiaa valettaessa kannattaa ottaa huomioon nopeampi kuivuminen, niin liipattaessa, kuin lattian kostuttamisen tarpeen arvioinnissa. Betonilattia salaojittavan eristeen päällä kuivuu kahteen suuntaan, ala- ja yläpuolelta.

[Anyrt]

Kiitos Matti vastauksista ja pitkästä pinnasta!

Kuinka Fuktisolin asentaminen oikeaoppisesti tehdään, jos kylpyhuoneen yksi seinä on rakennettu aikanaan vanhan betonilaatan päälle? Voiko vanhan betonilaatan piikata seinän vierustaa myöden pois, jotta Fuktisilon saisi asennettua mahdollisimman kauttaaltaan, vai täytyykö seinän vierustalle jättää tukirakenteeksi n. 10cm vanhaa betonilattiaa? Jos tuollainen tukikaistale täytyy jättää, niin miten Fuktisol silloin asennettaisiin oikein? Ongelmaksi meidän kohteessamme tulee siinä kohtaa huonekorkeus, koska tuo vanha betonilattia on tietenkin korkeammalla kuin anturarakenne muiden tilan seinien alla. Fuktisolin asennuskuvista saa selkeän käsityksen asennuksesta, jos on antura koko alueen ympäri mutta nyt tuo yksi anturaton seinä aiheuttaa päänvaivaa.

Seinää emme tahtoisi purkaakaan :/

Kiitos ja anteeksi

[Matti Alander]

Korjausrakentaminen on uudisrakentamista haastavampaa.
Näkemättä neuvominen myös hieman riskialtista, koska seinärakenne voi olla myös kantava ja riippuu maaperän lujuudestakin.
Parempi olisi jos joku rakentamisen ammattilainen voisi käydä paikalla. Fuktisol eristeen asentaminen ei ole sen kummempaa, kuin minkään muunkaan eristeen asentaminen. Lattian piikkaaminen pois seinän viertä pitkin pitäisi olla mahdollista, mutta lattian alta ei maata tulisi kaivaa tai häiriinnyttää. sekään ei paljonkaan eristyskykyyn vaikuta vaikka eristys hieman seinästäkin uupuisi.
Uusi lattia tulisi valaa väliseinää vasten irroituskaistaa käyttäen, ettei väliseinän alapää nyrjähdä. Toivottavasti ymmärsin asian oikein.

[Matti Alander]

Lattian alta tarkoitin tietysti väliseinän alta.
Voisit tietysti ottaa jonkun kuvan aiheesta ja laittaa sähköpostiini matti@malander.fi, niin olisi vieläkin helpompi hahmottaa aihetta.

[Sähköpässi]

Terve,

Vuoden 52 talostamme on kellarin lattia purettu ja anturat olivatkin selkeästi korkeammalla mitä odotimme. Huonekorkeuden pienenemisen vuoksi joudumme jättämään anturoiden kohdalta salaojittavan eristeen pois ja teemme vain ns. laakerikerroksen. Aiempi valu oli suoraa valettu kiinni näihin.

Projekti on taloyhtiössä ja salaojaremontti on vasta suunnitteilla(ei siis voitu aloittaa oikeassa järjestyksessä vaan sisähommat ensin). Tämän vuoksi anturoita pitkin varmasti nousee jonkinlaista kosteutta. Seinien antura tulee noin 20cm sokkelista sisään päin ja koska aiomme tehdä rivinteerauksen uudelleen, huolestuttaakin se, että nouseeko kosteus myös alle jäävästä anturasta rivinteeraukseen?

Onko tällaiseen tilanteeseen mitään ratkaisua? Ennenhän oli sitä pikeä siellätäällä, mutta voiko anturan pintaan laittaa jotain millä estäisi kosteuden nousun uuteen laattaan sen kohdalta?

Sama ongelma on oviaukkojen kohdalla. Kantavassa seinässä on yhteensä 3 ovea, ja antura kulkee myös niiden kohdalla sellaisessa korkeudessa että väliin ei mahdu salaojittavaa, vaan joudumme valamaan mahdollisimman läheltä. Puurunkoisen oven asennus + mahdollinen kosteudennousu pelottaa tässäkin.

Ideoita?

[Matti Alander]

Bitumihuopakaista rivinteerauksen alle, samoin ovenkarmien ja tiivistävä uretaanikin on eduksi.. Rivinteerauksessa suosittelen käyttämään kevytsoraharkkoa, joka on hyvin vähän kapillaarista huokoisen rakenteensa ansiosta, jolloin heikosti syntyy huokoisalipainetta eli kapillaarisuutta.
Kapillaarisuus anturassa myös vähenee, kun lattian alla harvaa Fuktisol eristettä, eikä kosteutta pääse myöskään imeytymään anturan sivulta. Lopullisesti antura pääsee kuivumaan ulospäin, kun ulkopuoli operoidaan tuonnempana.