Hulevesiremppaa savisella maaperällä

[tepy]

Vuosi takaperin kaupungin pojat toi hulevesiliittymän tontin rajalle ja "uhkailivat" savutella viemärilinjoja.
Täällä on piharakennuksen salaojat johdettu pääräkennuksen kellarin viemäriin ja se pisti vähän asiaa miettimään.
Piharakennus on 74-vuodelta, eikä salaojissa ole mitään tarkastuskaivoja.

Piharakennus (autotalli, sauna ja pesutilat) on hyvin tehty ja hyvässä kunnossa ja haluaisin sen näin olevan myös jatkossa.
Rakennus on valesokkelilla, mutta onneksi täystiilinen.
Olettaisin, että tuon ikäisen salaojituksen tekninen käyttöikä alkaa olemaan lopussa tai ainakin loppusuoralla ja alkaa olemaan aika pistää ne kuntoon.

Itse päärakennus on pärjännyt kohta 100v. ilman salaojia, enkä oikein näe tarpeelliseksi lisätä nytkään, varsinkin kun kuullut varoitteluja kuivuvan savimaan kallistamista taloista. Talossa on avoin matala kellari/alusta 180cm, joka on pannuhuonetta lukuunottaman varasto ja kellaritilana.
Varsinaista lämmitystä ei ole, mutta katossa menee eristettynä lämmitysverkon runkolinjat, jotka hiukan antaa sinne lämpöä ja yläosa pysyy plussan puolella.
Pinnat betonilla ja rakenteet kuivuu sisäänpäin. Mitään ongelmia ei ole ollut. Kalkkihärmää tietty on jossain kohdin.

Sadevesiputket ajattelin taloon kuitenkin samassa rytinässä laittaa, koska pintavesiä on pari kertaa vuodessa tullut hiukan kellarin lattialle.
Tämä silloin, kun sadevesisuppilo ja avokourut ojiin on jäätynyt ja kelit lämpiää vesisateen kera, eli normi talvisää nykyään.

Kysymys kuuluukin, että miten noi sadevesiputket kannattaa laittaa tälläisessä tapauksessa?
-Kannattaako ne pistää ihan seinän viereen ja kuinka syvällä ne on vähintään oltava?
-Mitään routaeristeitä ei talossa ole, joten putken päälle varmaan jotain tarvitaan?
-Jos tehdään vain tuollainen matala kaivanto, niin kannattaako seinää vasten pistää mitään esim eristettä? Seinässä ei siis ole patolevyä ja eikä varmaan ole piettykkään.

Kommentteja otan mielellään vastaan kaikesta asiaan liittyvästä ja talon salaojitta jättämistäkin sopii kyseenalaistaa.

[Matti Alander]

Loppumaininta oli asiaa, kannataako jättää salaojittamatta ? Salaojitus sinänsä tuskin pakollista, kellarin seinien eristäminen ja kapillaarisuuden ulos työntäminen lämpötilaerojen ansiosta olisi ehkä asiaa.
Kustannuksia kertyy, kun kaikki pistää kerralla kuntoon, mutta sen jälkeen kunnossa seuraavat 50 vuotta. Loppukin kosteus seinistä poistuu ja routiminenkaan ei sokkelia enää rasita, voi vähän tulevaa remonttia olla sitten vähemmän.
Kuiva lämmin perustus ja kellari ei muutenkaan ole haitaksi ja saa tulla kunnanmiehetkin savuttelemaan jos tykkää. Talon painuminen salaojituksen ja kuivumisen vuoksi on etupäässä kylänmiesten juttuja. Kaivaessa ei pidä anturan alta häiritä maata, luiskataan pohjaa ulospäin ja putki muutama kymmenen senttiä ulos anturalinjasta. Savi on kapillaarista jopa 300 metriä ja kosteutta helposti riittää silti. Mikäli painuneita taloja tulee vastaan on yleisin ongelma suuret lehtipuut, jotka voivat kuivattaa maaperää jopa 5 metriä syvältä. Toisinaan pohjavesiolosuhteiden muutokset lähialueilla: Syvät kunnallistekniset kaivannot, suurien rakennusten perusmontut jne...
Pelkän rännivesijärjestelmän rakentaminen seinän viereen voi häiritä tiivistynyttä kallistettua pintaa ja vettä pääsee valumaan kellarinseinän ja maaperän väliin aiheuttamaan ongelmia. Kaupassa myydään vuotavia sadevesiputkia ilman tiivisteitä ja heppoisia haitariosia, joista voi myös ongelmaa syntyä. Pahimpia ovat nämä ylös asti sepelöidyt kaivannot, jolloin pintavesillä suora pääsy seinän vierustoille ja näitä näkee aivan liian paljon. Melkein parasta olisi toteuttaa rännivesijärjestelmä pari metriä talosta ulospäin jos säästölinjalle lähtee. Tehdä putkitus vuotamattomilla viemäriputkilla ja korkeilla tiiveillä rännisuppiloilla. Kaivomallisilla rännikaivoilla taipumuksena jäätyä halki sakkapesästään.
Suositukseni on tehdä kerralla kuntoon, salaojittaa ja lämmöneristää, mielummin ilman vaakasuuntaista routaeristystä jos kyseessä kellarillinen rakennus, jotta maaperä ei lämpiä. Varsinkin käytettäessä salaojittavia, kuivaavia hengittäviä lämmöneristeitä on mahdollisimman suuri lämpötilaero sokkelin ja maan välissä eduksi.

[tepy]

Kiitos Matti hyvistä kommenteista. Pisti hiukan miettimään ja täytyy selvitellä asiaa vielä lisää.
Onneksi ei olla jäniksen selässä. Luulen, että piharakennuksen salaojat on jo sen verran tukossa, että saavat kaupungit pojat savutella rauhassa.
Kyllä he sitten varmaan infoaa, jos "tarttis tehrä jotain".

Eihän tämän ikäinen talo savimaalla ihan vaaterissa mistään kohtaa ole, mutta ainakin yksi kulma on hiukan enempi painunut 90-luvun jälkeen.
Näkee ikkunoista, jotka vaihdettu silloin. Siinä kulmalla oli tosiaan iso koivu, joka jo onneksi kaadettu, sekä vedetty 80-luvulla uusi viemärilinja
kaupungin verkkoon.

Jos tuo alunen olisi sen verran korkeampi, että pystyisin edes suorana kävelemään ja tekemään sinne edes kunnon verstaan tai muita tiloja, niin laittaisin
mielelläni kunnon eristeen ja varmaan sitten nuo salaojatkin mainitsemallasi tavalla. Nyt koko remppa tuntuu pelkältä rahan haaskaukselta.
Ja jos seuraava omista katsoo tarpeelliseksi tehdä sinne asuintiloja, niin lattia tarvii piikata pois ja viedä antura metrin syvemmälle jne...
Siinä kohtaa salaojat ja eristeet sun muut menee taas kuitenkin uusiksi.

Osa sokkelista uusittu sotien jälkeen ja siinä kohtaa näyttää seinän vierus olevan soratäytöllä ~2-10mm ja pintamaa 15cm ihan multaa/nurmikkoa.
Vanhan osaa ei ole tullut tutkittua, mutta varmaan jotain saman tapaista.