Muutama vinkki maanvaraisen lattian saneeraukseen

[Matti Alander]

Maanvaraisen lattian korjauksen ohjeita usein kysytään. Aivan ensimmäiseksi kannattaa varmistua, että kysessä on maanvarainen lattia, eikä kantava laatta. Rintamamiestalossa kantava laatta harvinainen rakenne ja tunnistaa yleisesti siitä, että lattiarakenne on hyvin paksu 20 - 30 cm tai enemmänkin. Maanvaraislattia yleisesti vain muutamia senttejä paksu.
Rintamamiestalon varsinkin kellarinlattia on suunniteltu sisäänpäin kuivuvaksi, eikä sen alla alunperin ole lämmöneristystä. Homma perustuu kosteuden tasaantumispyrkimykseen, betonilattia kuivuu huonetilan suhteelliseen kosteuteen. Huonetilaan on järjestetty tuuletus, seinissä korvausilmaräppänöitä ja piipussa puolet tuuletushormeja. Ilmanvaihdosta kannattaa aina varmistua ja poistaa korvausilma-aukoista sitä heikentävät villahousut ym. poistaa korvausilman venttiileistä.
Kellarinlattioita ja seiniä on takavuosina riskialttiisti verhoiltu ja lämmöneristetty sisäpuolelta, nykyisin tämä on tunnettu riskirakenne. Puulattian alla oleva viileä kapillaarikatkoton betonilaatta on pääsääntöisesti lähellä maaperän suhteellista kosteutta, joka on lähellä 100 prosenttia.
Jos on epävarma rakenteista kannattaa ottaa yhteyttä ennen aloittamista rakennesuunnittelijaan tai ainakin oman kunnan korjausneuvojaan, mikä on maksutonta veronmaksajalle.
Uusi maanvarainen lattia on Euro normin mukainen 8 cm paksu ja esim. 6 mm verkolla, jossa 150 mm silmä, korotettuna eristeestä 30 mm korokepaloilla, riittävän suojabetonin varmistamiseksi. Betonilaatu K 30, vähintään 8 mm kivellä.
Kapillaarikatko varmistuu parhaiten salaojittavalla lämmöneristeellä, jossa kapillaarisuus on max 5 mm, eli erittäin vähän. Homma perustuu harvaan rakenteeseen ja lopulta siihen, että on myös helppoa saada puhtaana paikoilleen. Kiviaineksilla kapillaarikatkon toteuttaminen rintamamiestalon kellarissa hankalaa huonekorkeuden vuoksi. Ennen vanhaan ihmiset lyhempiä ja käyttötarkoituskin etupäässä varasto ym. tilaa.
Nykyisin lattia toteutetaan pääasiassa lämmitettävinä, jolloin ne rakennetaan kelluviksi, irroittaen irroituskaistalla lattian seinärakenteesta. Reuna-alueet voidaan sitten eristää vedeneristeellä ja tukiverkolla 100 mm seinälle ja lattialle, saadaan Radonin ja mikrobien pääsy huoneilmaan estettyä. Maanvaraisen lattian alla on aina lähes 100 prosentin kosteus ja näin ollen myös mikrobeja.
Lämmitettävä lattia on syytä eristää erittäin hyvin, että maaperää ei lämmitetä liikaa ja saadaan kosteus pysymään lämpötilaerojen ansiosta maaperässä. Miniminä voidaan pitää 2 x 70 mm Fuktisol eristettä, suositeltavana 2 x 100 mm, uusissa taloissa jo 300 mm kerrokset käytössä.
Ongelmia monasti tuottavat seinäanturat, joihin kiinni ei pidä betonilaattaa valaa, vaan väliin on laitettava laakerikerros esim. eps solumuovia 200 mm. Jos väliin mahtuu 700 mm Fuktisol kerros niin hyvä on kapillaarikatkokin samassa.
Fuktisol eristettä on useita eri lujuuksia ja hintakin määräytyy lujuuden mukaan. Mikäli kyseessä on pelkkä 80 mm betonilaatan paino, voidaan käyttää 19 kg/m3/60kpa tuotetta. Jos taas laattaa kuormitetaan, väliseinillä, tiilirivinteerauksilla, takan perustuksilla ym. on valittava lujempia levyjä esim. 30 kg/m3/99kpa - 55 kg/m3/200kpa. 99 kpa tuote riittää jo melko pitkälle, koska kelluva lattia voi ongelmitta 50 vuoden suunnittelujaksolla vähän painuakin.
Lattian kunnostustyön yhteydessä kannattaa aina tekniikka myös uusia viemäriputket ym. jotta ei uuteen lattiaan tarvitse heti koskea.
Fuktisol eristeen päälle asennetaan aina suodatinkangas vähintään käyttöluokkaa N 1, jotta betonivalu ei pääse tukkimaan levyn huokosia ja haittaamaan kapillaarikatkoa tai alaspäin kuivaavia ominaisuuksia. Jonkin verran toteutetaan myös säästölattioita, alimmaiseksi Fuktisol ja päälle lattia eps. Pari vuosikymmentä on näinkin tehty ilman suurempia ongelmia, mutta kuivuminen tietysti hidastuu. Muovikalvoja tai muovikalvoon verrattavia eristeitä ei voi suositella lattian alle laisinkaan, eikä niitä enää ole rakennustapaohjeissakaan.
Kevytsora + päälle Fuktisol on myös hyvä rakenne, mutta pääsääntöisesti käytetty uudisrakennuksissa joihin eristettä mahtuu. Kevytsoran heikko puoli kun on eristävyys, joka on vain kolmasosa salaojittavista eristeistä.

[Matti Alander]

Lisätään vielä tähän artikkeliim tietoa Fuktisol eristeen kuormitettavuudesta. Mikäli betonilaattana käytetään 80 mm Euro normin mukaista betonilaattaa kelluvana rakenteena ei pieni millin kahden painuma 50 vuoden suunnittelujaksolla vaikuta oikeastaan mitään. Tällöin voidaan käyttää 60 kpa tuotetta, mutta seuraava versio 99 kpa tietysti kantaa paremmin. Kokoonpuristuma ilmoitetaan prosentteina jolloin 200 mm suositeltu kerros painuu hieman enemmän.
Yleisimmin lattiarakenteiissa riittää 99 kpa tuote, mutta jos kuormitusta alkaa laatalle tulla enemmän, on suurin lujuus 200 kpa. Tämä 55 kg/m3 painava tuote onkin sitten jo hyvin vahva ja tarvitaan korjausrakentamisessa melko harvoin.