lmfmis kirjoitti:Kosteus pois - eli älä peitä - vaan kaiva kaivo jota tyhjennät pumpulla. Helpottaa koko talon kosteusrasitusta..
Meillä nyt onkin siellä jo kuvatunlainen systeemi, tehty tänä kesänä. Nyt ei ole vielä tarvinnut pumpata kertaakaan, viime syksynä aloitin pumppailun näihin aikoihin ja pumppu hurisi liki päivittäin joulukuun puoliväliin saakka. Toki viime vuosi oli paljon sateisempi...
Wespa kirjoitti:Joo samaa mieltä, kyllä noin paha kosteusongelma pitää ratkaista ihan ensimmäisenä teitpä sinne sitten ryömintätilaa tai mitä tahansa. Onko talo jossain kuopassa eli maanpinnan kallistukset taloon päin? Salaojitus lienee alkuperäinen (jos sitä edes on) eikä sokkelia ole suojattu millään tavalla ulkoapäin tulevalta kosteudelta?
Kallistukset on itse asiassa aika hyvät / talo sijaitsee kukkulalla, salaojitusta ei ole.
Matti Alander kirjoitti:Aina silloin tällöin kuulee näitä väitteitä, että talo salaojittamalla alkaisi painumaan. Melko harvinaista, ellei maata anturoiden alta häiritä. Oikeaoppinen salaojakaivanto tehdään anturan pohjasta ulospäin luiskaamalla ja putkitus puolisen metriä talosta ulospäin.
Se mitä olen talon nurkilla kaivellut, niin ei ole kyllä anturoitakaan

Kumman suorassa talo silti on, ja tietenkin savimaalla. Perustukset eivät ole edes halkeilleet mihinkään suuntaan.
Matti Alander kirjoitti:
Alkuperäiseen kysymykseen, eiköhän se kellariperustus olisi eristettävissä ja kuivatettavissa. Rossipermannot ulkoilmalla tuuletettuna ole kosteusteknisesti savimaalla sen paremmin toimivia. Samat kapillaariset kosteudennousut perustuksissa helposti riivaavat. Ehdottamasi kellarin täyttö tuskin kustannuksiltaankaan sen edullisempi ratkaisu.
On tullut salaojitettua ja eristettyä melko pahoja kellariksi kutsuttuja uima-altaita ja hyvin ne Fuktisol tekniikalla on kuiviksi saatu. Pelästyä ei kannata, sinulla ei ole Suomen ainoaa kosteaa kellaria.
Olipa jotenkin ihanan lohdullinen kommentti. :) Mä ihan varmasti ottaisin tuon kellaritilan käyttöön, jos sille olisi käyttöä. Mutta se nyt kuitenkin on kooltaan 3x3 ja karvan vajaa 160cm korkea tila, jonne on hankala mennä. Ainoa plussa on se, että vaikka siellä edellisen asukkaan jäljiltä oli kaikenlaista puutavaraa, niin puu oli kuivaa ja kovaa lukuunottamatta vesirajan alle jäänyttä osaa, eli ilma on kiertänyt (vanha ikkuna-aukko, yhteys hormiin nurkassa ja toki sisätilat vain yhden oven takana).
Reiska22 kirjoitti: Jos tuosta ei koidu ongelmia talon rakenteille tai sisäilmalle, onko tarpeen tehdä isoja muutoksia (?). Siinä kysymys joka jossain määrin pätee myös aloittajan tilanteeseen

Ainoa havaittu ongelma on se, että tuo kellaritila on kylmä ja varmasti kosteuttakin tulee sisälle. Ja toki se, että portaat (joita nyt voisi kyllä suoraan sanoa tikkaiksi) lähtee keskeltä tulevan siivouskomeron lattiaa.
Kiitän kaikkia kommentoineita. Olen omassa päässäni ajatellut, että ideani on kaikessa yksinkertaisuudessaan nerokas, mutta en ole kyllä ajatellut yhtään, mitä nuo perustukset kellarissa pitäisivät asiasta. Myös salaojaremontti on vaikuttanut mahdottomalta, koska kellariseinällä sokkeli on noin 1,5-2m syvyydessä ja ainakin viereisellä seinällä n. 30cm syvyydessä.

Lisäksi oletan, että yksi nurkka lepää kalliolla (ja tästä syystä tehty vain tuollainen pikkukellari?). Näillä tiedoilla luulisin päätyväni ratkaisuun, jossa a) suljen kulun sisään portaiden kohdalta (kellarin katto muuten betonia) b) isonnan (alaspäin) ikkuna-aukkoa hieman, jotta kellariin kulku helpottuu ulkokautta c) poistan roskavalun kellarin lattiasta ja kaivan uppopumpulle kunnon kuopan d) tehostan ilmankiertoa ja tarkkailen tilannetta (eli kun vesi nousee niin pumppaan sen pois). Ja varmaan ennen kuin tekee yhtään mitään, niin kannattaa mitata alajuoksuista ja kellarin katosta kosteusarvot(?) Kellarin päälle olisi eteistilaan tarkoitus laittaa myös lattialämmitys, jonka luulisi helpottavan betonin kuivumista.