Rossipohja ja betonilaatta
Rossipohja ja betonilaatta
Tuli tehtyä kaupat tyyppitalosta vuosimallia -49. Talossa on rossipohja ja n. 50cm korkea ryömintätila, mutta 70-luvulla on alakerran lattioihin valettu betonilaatta, betonin alla on vanerilevyt. Betonilaatan yläpuolisesta rakenteesta ei ole vielä otettu paremmin selvää, huoneissa on tällä hetkellä lattiamateriaaleina muovimattoa ja laminaattia. Kysymys kuuluukin onko betonilaatta riskirakenne kosteuden (tai minkään muunkaan) suhteen? Talon alla on kallio ja ryömintätilassa on jonkun verran olkea, purua yms. Mihin seikkoihin kannattaisi kiinnittää huomiota kun lattiat joskus aukaistaan ja lattiamateriaali vaihtuu lankuksi?
-
kappalainen
- Jäsen
- Viestit: 1227
- Liittynyt: Su Elo 08, 2010 23:12
- Paikkakunta: Lounais-häme
Re: Rossipohja ja betonilaatta
Kaikki orgaaninen on poistettava laatan alta. Samoin rossipohjan ryömintätilasta.
Yksi huhta alkoi yvllä nillittämään ja kertomaan mitä saa kirjoittaa, lopetin käytön
-
Matti Alander
- Jäsen
- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Re: Rossipohja ja betonilaatta
Betonirakenne ei itsessään yleensä ole kosteusriski, mutta vanerilevyn päälle valettuna jotain riskiä voi piilläkin.
Rossipermannoilla on omat riskinsä ja yksi näistä on edelläkin mainitut epäpuhtaudet, jotka voivat homehtua. Toinen on tuuletusilman mukana tuleva kosteus, jos rossitila on kovin viileä. Kolmas maaperästä nouseva kosteus kapillaarisesti, rakenteellisesti tai höyrynä maaperästä.
Ennen vanhaan talot tehtiin hyville rakennuspaikoille mäen nyppylöille ja rossipermannot etupäässä kuivuivat lattian läpi tulevan lämmön avulla. Piippujen perustustenkin kautta kuivaavaa lämpöä saatiin alapohjaan.
Paksut lämmöneristekerrokset joita korjatessa monesti asennetaan viilentävät alapohjaa ja nostavat kosteusriskiä. Tulisijojen käyttämättömyyskin viilentää rakenteita.
Perusasiat pintavesien ohjaus poispäin rakennuksesta tulee tietysti olla kunnossa. Jos kosteudesta johtuvaa niin sanottua maanhajua kuitenkin syntyy on laadukas sorbtiokuivain hyväksi havaittu investointi. Hygrostaatti 60 prosenttiin ja hajut häviää ja kuivana pysyy.
Rossipermannoilla on omat riskinsä ja yksi näistä on edelläkin mainitut epäpuhtaudet, jotka voivat homehtua. Toinen on tuuletusilman mukana tuleva kosteus, jos rossitila on kovin viileä. Kolmas maaperästä nouseva kosteus kapillaarisesti, rakenteellisesti tai höyrynä maaperästä.
Ennen vanhaan talot tehtiin hyville rakennuspaikoille mäen nyppylöille ja rossipermannot etupäässä kuivuivat lattian läpi tulevan lämmön avulla. Piippujen perustustenkin kautta kuivaavaa lämpöä saatiin alapohjaan.
Paksut lämmöneristekerrokset joita korjatessa monesti asennetaan viilentävät alapohjaa ja nostavat kosteusriskiä. Tulisijojen käyttämättömyyskin viilentää rakenteita.
Perusasiat pintavesien ohjaus poispäin rakennuksesta tulee tietysti olla kunnossa. Jos kosteudesta johtuvaa niin sanottua maanhajua kuitenkin syntyy on laadukas sorbtiokuivain hyväksi havaittu investointi. Hygrostaatti 60 prosenttiin ja hajut häviää ja kuivana pysyy.