Miksi 200 mm Fuktisolia

[Matti Alander]

Usein kysytään miksi pitäisi laittaa Fuktisolia 200 mm kerros kellarin seinään. Paksummalla kerroksella saadaan tehokkaampi kuivaus, suurempien lämpötilöaerojen ja näin syntyvien suurempien vesihöyryn osapaine-erojen ansiosta. Todellisuudessa maaperä jäähtyy melko huonosti talviaikaankin, koska lumi ja maaperäkin eristää. Kunnollista jäähtymistä tapahtuu tutkimusten mukaan vain n. 1 metri. Lisäksi maaperään sitoutuu lämpöä joka tulee rakennuksesta. Siis mitä syvempi kaivanto sen enemmän paksummasta lämmöneristyksestä on hyötyä.
Parempi lämmöneristys tietysti myös säästää energiaa, maaperän lämmittäminen kun on kohtuullisen turhaa. Ruotsissa 200 mm kerros on paljon Suomea yleisempää, johtuen ilmeisesti pitkistä laina-ajoista enemmän kuin tiedon ylivoimaisuudesta.
Siitä lähdetään, että 100 mm kerros on minimi, jotta voidaan taata riittävän hyvä pystysalojituskyky. Näin estetään vedenpaine maaperän ja perustuksen välissä, eikä sokkeli pääse kastumaan. 200 mm on kuitenkin suositeltava, jos perustus on syvä tai kiinni kapillaarisessa savimaassa tai kalliossa.

[koeffte]

Meille laitettiin 100mm kilpailevaa tuotetta kesällä.
Urakoitsija oli käsittääkseni laittanut jopa 50mm levyäkin.
Mutta asiaan:

Pitäisi eristää myös maanpäällinen osa.(50cm korkea) Voiko esim. eps 60 levyn rapattuna nostaa puuverhoukseen kiinni? Julkisivu on 10cm sokkelia ulompana ja maksimi Eps levyn vahvuus voisi olla 7cm

Tällöin verhoukseen jää tuuletusrako.

[Matti Alander]

Valitettavasti nämä kosteustekniset asiat vaativat erittäin paljon perehtymistä ja kovinkaan monella kaivu-urakoitsijalla ei ole aikaa siihen. 100 mm eristekerrosta voidaan pitää miniminä ja toimii kyllä kohtuullisesti myös kuivaajana , sekä pystysalaojana. 200 mm täyttää jo C 2 ohjeenkin vaatimukset ja tehostaa lämpötilaeroja nostaen vesihöyryn osapaine-eron merkittävästi suuremmaksi. Myös lämmitysenergiaa säästyy huomattavan paljon enemmän.

Maan yläpuolisen osan eristämiseen oiva tuote jossa on myös palonestoaine on rappaus Eps 60 tai 100 kpa. Kiinnitys mekaanisesti ja uretaani liimalla. Eristekerros vaikuttaa pinta-alansa verran, joten parin sentin ero laudoituksesta vaikuttaa vain promille luokkaa. Mikäli tuuletus väli on laudoituksen alla on tietysti hyvä varmistaa korvausilman saanti.
Usein epäillään mittasuhde eron näyttävän hassulta, mutta en sanoisi niin, kun katsoo 1900 luvun alkupuolen rakennuksia, jossa homma hoidettu puisella tippalistalla. Ruotsissa näitä leveämpiä sokkeleita näkee uudisrakennuksissakin paljon ja nätti peltinen lista ei näytä lainkaan hassummalta.

[koeffte]

Eli et suosittele eristystä ulkovuoreen asti.

Vettyykö eps tai nouseeko kosteus kapillaarisesti?

[Matti Alander]

Fuktisol eriste on tarkoitettu ja suunniteltu ainoastaan maanpinnan alapuoliseen käyttöön, suosittelen kyllä yläosankin eristämistä mahdollisimman hyvin. Yläosan eristämiseen rappaus eps ok ja silloin suojalistaa Fuktisolin päällä ei tarvita. Suojalista vasta laudoituksen alle pari senttiä on toimiva ratkaisu.
Jos kaikki eristys on ulkopuolella, niin kellarinseinä yhtä kuiva ja lämmin, kuin huoneilma. Lämmöneristys sisäpuolella niin kellarinseinä yhtä kylmä ja kostea kuin maaperä.
Kosteus ei nouse kapillaarisesti, kun fuktisol kuivaa seinärakenteen jo alhaalla. Kosteusmäärät sitten ylhäällä rappaus eps eristeen kohdalla niin pieniä, että ei vety. Pinnoitteeksi vielä silikaattirappaus, joka on hengittävä niin hyvin toimii ja lämmitysenergiaa säästyy.
Fuktisolia voi hyvin olla 200 mm ja rappaus eps 100 mm, niin melko hyvä eristys, mikä vaikuttaa pinta-alansa verran.

[Matti Alander]

Nostan tätä ketjua ylöspäin, koska tätä kysytty tänään parikin kertaa.