Painovoimainen ilmanvaihto iskuun

[_ETL_]

Samaa voisi kysyä sinultakin, itse tosin olen enemmän viskimiehiä.

Ei ole ihan yksi tai kaksi sisäilmaongelmaista koulua jossa ongelmien juurisyy on siinä että uutta koneellista ilmanvaihtoa ei osata käyttää oikein, vaan se esimerkiksi sammutetaan viikonlopuksi säästömielessä. Samoin jos saneeraus toteutetaan perinteiseen juosten kustu -tyyliin esimerkiksi niin että korvausilmaa ei tule vanhoista ja/tai uusista korvausilmaventtiileistä tarpeeksi, vaan korvausilmaa alkaa tulla rakenteista, niin ollaan taas kerran ns. jännän äärellä.

Kuten jo totesin, koneellinen ilmanvaihto on varmasti ihan hyvä ajatuksella ja huolella tehdyissä uudiskohteissa. Toisin sanoen sellaisen saisi vain jos itse tekisi itselleen. Vanhoissa höyrysuluttomissa, tulisijoilla varustetuissa taloissa taas painovoimainen ilmanvaihto on monesti varmempi ja helpompi vaihtoehto.

Kieltämättä rupesi hiukan janottaman nyt kun viinahommista puhuttiin, en ole nimittän ehtinyt käymään kertaakaan terassilla tänä kesänä, eikä kotonakaan ole ollut aikaa tissutella. Ehkä huomenna voisin käydä lähikuppilassa ja tilata laadukkaan oluen ja laadukkaan viskin :D '
Mutta mutta, ei se höyrynsluluttomuus asiaan tee mitään eroa, sitä vaaditaan lähinnä pesutiloissa. Ilmansulun tulisi olla edes jollain lailla kunnossa jos vanhaan taloon meinaa koneellista ilmanvaihtoa asennella.
Ja vaikka vanhankin talon ilmansulut olisivat miten päin hittoa vaan, niin ei se koneellinen ilmanvaihto tilannetta pahenna, siis kun se säädetään niin ettei ole yli- tai alipaineinen.
ENnusko että painovoimainen ilmanvaihto muka olisi varma tai ylivertainen, se ei toimi missään olosuhteissa oikein, ehkä pakkasilla tulee kylmää ilmaa räppänöistä sisään, ja siitä ilmamäärästä pieni osa poistuu poistoilmahormien kautta. Joo takka ja muut tulisijat auttavat todella paljon tässä asiassa, mutta miksei sitten kukaan rintsikan omistaja polttanut takassa valkeaa tänä kesänä, vaikka sillä keinolla olisi saatu aikaiseksi hyvää ilmankiertoa?

Kukaan? Hieno yleistys kaikkien rintsikan omistajien puolesta, nice. Kyllä mie ainakin kesällä aika ajoin poltin silleen tulta uunissa että vähän lämpiää vain, hyvin kulki ilma sen jälkeen hormin kautta ulos kun savulla ja korvausilma venttiileitä testailin.

[Spautio]

Kukaan? Hieno yleistys kaikkien rintsikan omistajien puolesta, nice. Kyllä mie ainakin kesällä aika ajoin poltin silleen tulta uunissa että vähän lämpiää vain, hyvin kulki ilma sen jälkeen hormin kautta ulos kun savulla ja korvausilma venttiileitä testailin.

No joo, tarkoitus oli tehdä yleistys viitaten näihin tämän kesän helteisiin, ja oletuksena oli ettei kukaaan olisi niin kaheli että hormeja puilla lämmittäisi. Ilmeisesti joku on sitten +30 asteen keleissäkin hormeja kuumentanut, pisteet siitä!! Jos jollakulla toimii painovoimainen ilmanvaihto hyvin, niin olkoon onnellinen, sen toimivuus edellyttää tietenkin parempaa rakenteiden ilmantiiveyttä, kuin koneellisen ilmanvaihdon ratkaisut, sillä jos asunto ei ole tiivis, niin painovoimainen IV imee rakenteiden läpi saastaista ilmaa, ja välillä painovoimainen IV toimii väärinpäin, jos toimii lainkaan, niin onhan huonoa se raittiin ilman saanti asuntoon.

[Rak10]

Meillä oli alunperin painovoimainen ilanvaihto jota oli heti pakko tehostaa koneellisesti koska se ei yksinkertaisesti toimi nykypäivänä! Perustelen sen sillä että suurelta osin syy on yhteiskunnan muutoksen. Kun suuret ikäluokat syntyivät ja rintsikoiden valtakausi alkoi oli talossa aina toimintaa ja hellat kuumina. Aina oli joku kotona lasten kanssa eli talossa oli elämää jatkuvasti. Harvoissa oli keskuslämmitystä eli pönttöuunit ja puuhellat olivat jatkuvassa käytössä joten lämpötilaeroja syntyi jatkuvasti ja ilma kiersi. Nyt hormit kylmillään ja ovet ei "käy" eli kyllä ilma alkaa tunkkaiselle tuntua illalla kotia tullessa. En tiedä oliko perusteluni pitävä mutta ainakin yksi syy mielestäni.

[warixenjalka]

Meillä toimii painovoimainen ainakin ihan loistavasti lähes kelillä kun kelillä ympäri vuoden. On tässä asuttu joskus uudessa kerrostalossakin, jossa oli koneellinen ilmanvaihto, samoin uudessa omakotitalossa koneellisen IV:n kanssa, eikä nykyisen kämpän ilmanvaihto ahdista niiden rinnalla ollenkaan. Pikemminkin päinvastoin. En tiedä sitten ollaanko jotenkin terveempikeuhkoisia kuin muut vai onko "sattunu taloon osumaan" juuri oikeanlaiset ja kokoiset poisto- ja korvausilmaräppänät...
Mitä tuohon koulujen ilmanlaatuongelmiin tulee, niin useinkin ne johtuvat koneellisesta IV:sta. Niiden asennus- ja säätötyö on jopa saatettu tehdä oikein, mutta kun ei niitä huolla kukaan. Ja tiedän yhden tapauksen, jossa ilmanvaihtokanaviin pääsi jostain syystä eristekuitua, joka sitten levisi ympäri koulun. Ei ihme että vähän jokaisella alkoi ahistaa.

[Tilkku-tila]

Tere!

Ilmeisesti kuulun siihen idiootti-kerhoon, mutta tänäkin kesänä olen kaksi-kolme kertaa viikossa takkaa kellarissa lämmittänyt.
Vesikiertotakalla saa kellarin lattian näppärästi lämpimäksi parilla pesällä.
Muutoin kellarin lämpötila tipahtaa nopeasti alle 20 asteen, aivan sama vaikka ulkona olisi kuinka kuuma.
Myös saunaa tulee lämmitettyä useamman kerran viikossa, joten kyllä se ilma kiertää, kesälläkin.

Tietysti jokainen puruloota toimii miten toimii ja sitten siellä on vielä niitä asukkeja.

[zta]

Moi,
Meilläkin on 50-luvulla rakennettu talo painovoimaisella ilmanvaihdolla, joka toimii ihan tyypillisesti eli riippuu lämpötilasta ja tuulen suunnasta. Vein kerran kokeeksi poistohormin yläpäähän simppelin kanavapuhaltimen tehostamaan imua, mutta totesin, että siitä syntyy vähän liikaa alipainetta. Rakenteitten raoista kulkeutui sahanpurun tuoksuista korvausilmaa. Ongelmaa olisi varmaankin helpottanut korvausilmaventtiilien lisääminen ja imutehon säätäminen. Viime keväänä hommasin makuuhuoneen nurkkaan sen Mitsibishin pienemmän ilmanvaihtokoneen, joka tarvitsee vain yhden seinäläpiviennin. Ilma tulee ja menee yhden väliseinällä jaetun putken kautta. Huone on n.12 neliön kokoinen, joten puoliteho riittää eikä melu ei häiritse nukkumista. Ilmanlaatu parani huimasti ja koska tulo ja poisto on tasapainossa, tuo tuskin häiritsee muiden tilojen painovoimaista ilmanvaihtoa. Lämmöntalteenotto tuntuisi toimivan luvatusti, mutta talvipakkasista ei ole vielä kokemusta.

[Reiska22]

Moi,
Meilläkin on 50-luvulla rakennettu talo painovoimaisella ilmanvaihdolla, joka toimii ihan tyypillisesti eli riippuu lämpötilasta ja tuulen suunnasta. Vein kerran kokeeksi poistohormin yläpäähän simppelin kanavapuhaltimen tehostamaan imua, mutta totesin, että siitä syntyy vähän liikaa alipainetta. Rakenteitten raoista kulkeutui sahanpurun tuoksuista korvausilmaa. Ongelmaa olisi varmaankin helpottanut korvausilmaventtiilien lisääminen ja imutehon säätäminen. Viime keväänä hommasin makuuhuoneen nurkkaan sen Mitsibishin pienemmän ilmanvaihtokoneen, joka tarvitsee vain yhden seinäläpiviennin. Ilma tulee ja menee yhden väliseinällä jaetun putken kautta. Huone on n.12 neliön kokoinen, joten puoliteho riittää eikä melu ei häiritse nukkumista. Ilmanlaatu parani huimasti ja koska tulo ja poisto on tasapainossa, tuo tuskin häiritsee muiden tilojen painovoimaista ilmanvaihtoa. Lämmöntalteenotto tuntuisi toimivan luvatusti, mutta talvipakkasista ei ole vielä kokemusta.

Mites tuollainen kone päästää ulkoilman meteliä läpi? Täällä olisi edessä muutaman korvausilmaventtiilin lisääminen, mutta ainoastaan yhden saisi sellaiseen paikkaan ettei kadun äänet tulisi suoraan sisälle. Sen takia tuollainen kone voisi olla hyvä ratkaisu juurikin makuuhuoneessa, jos se pitää metelin pihan puolella yhtään paremmin kuin normaali korvausilmaräppänä. Tietty ne talvikokemuksetkin kiinnostaa..

Toinen vaihtoehto on porailla ikkunoihin rakoventtiilit, mutta se on aikamoinen homma ja tuskin silläkään tavalla kaikki meteli jää pihalle..?

[zta]

Enpä kyllä osaa sanoa vaikuttiko koneen asennus ulkoa kantautuviin ääniin, vaikka konetta varten puhkaisinkin seinään uuden reiän. Uskoisin kyllä, että tämä blokkaa ääniä paremmin kuin tuloilmaventtiili. Saattaahan se matala hurinakin vähän peittää alleen muita ääniä. Meillä kone on asennettu huoneen nurkkaan, joka on kauimpana nukkujien korvista, ja siten että se puhaltaa poikittain sängyn jalkopään takana, jolloin ilmavirtaa ei havaitse. Huoneen ilma vaihtunee kuitenkin kerran parissa tunnissa, mikä taitaa olla epärealistinen tavoite painovoimaisella ilmanvaihdolla. Talvikokemuksista voin raportoida sitten keväämmällä.

[Keijo]

Jos IV-putkistoon putkistoon asentaa vaimentimet, niin melu on selkeästi pienempää, kuin jos olisi suoraan reikä seinässä. Meillä on kesäisin mäen juurella älytön ralli, kun nuoriso ja vähän vanhemmatkin henkilöt, joilla on liikaa bensaa ja liian vähän järkeä käy polttamassa kumia paikallisella suoran pätkällä. Meillä ei unet mene sen takia, vaikka revitys sisälle kuuluukin, kun on vaimentimet putkistossa, mutta naapuri on hätää kärsimässä kun tuloilmaräppänöistä tulee koko kakofonia sisään.

[hnu1]

Moro!

Meillä on tänä kesänä kellarin kosteus huidellut ihan huippulukemissa. Kovien helteiden aikana tultiin heinäkuun lopulla kotiin kahden viikon lomareissun jälkeen ja kosteusmittari näytti 95% ja talossa oli voimakas tunkkainen haju. Satanut ei ollut pitkään aikaan. Sitten kun tuli vielä kunnon ukkossade, mittari näytti yli 100 %.
Kesäkuun alussa olin laittanut kellarin ikkunoihin verkot, että kellari tuulettuisi. Tuntui siltä, että ulkona ilma oli niin kosteaa, että kosteus tunki myös sisälle. Pistin ikkunat kiinni ja kosteuden poistajan päälle ja ilmalämpöpumpun kosteudenpoistomoodiin. Näin kosteus putosi 60:een prosenttiin ja on pysynyt siinä toista kuukautta, kun koneet ovat koko ajan päällä.
Olisikohan tässä tehtävissä jotain muuta kosteuden poistamiseksi kuin pitää kuivurit päällä koko ajan?
Onko ylipäänsä mitään järkeä pitää kellarin ikkunoita auki tuulettamisen takia muuten kuin ehkä kesäkuun kolme ensimmäistä viikkoa. Juhannuksena ilma alkaa olla jo niin kosteaa, että siitä ei liene kuin haittaa?
Meillä on painovoimainen ilmastointi, joka toimii asuinkerroksissa hyvin. Ikkunat ovat alkuperäiset vuodelta 1929 ja tuloilma tulee 1. kerroksessa niiden raoista. 2. kerroksen makuuhuoneen ikkunoihin tein karmeihin noin 20 mm halkaisijaltaan olevat tuloilmareiät ja ilma parani huomattavasti. Ulkoa tuleva meteli haittaa lähinnä keväällä, kun linnut laulavat kovaäänisesti, mutta siihen auttavat korvatulpat.
Kellarissa on kattolaudoissa ja alapohjassa sen verran lahovikaa, että olen laittanut yhteen ikkunaan ison tuulettimen puhaltamaan ilmaa ulos, niin kellarissa on alipainetta, jottei mahdolliset homeet tule asuinkerroksiin. Tämä oli perinnerakennusmestarin ohje. Siinäkin mielessä lienee järkevää pitää ikkunat kiinni kellarissa, että alipaine on riittävä. Tuloilma kellariin tulee siis vain ovien ja ikkunoiden raoista. Olisikohan syytä asentaa joku venttiili, jolla virtausta voisi säätää. Olisikohan se laitettava kellarin ja 1. kerroksen väliin vai kellarin ulkoseinään? Millähän voisi mitata kellarin ja muiden kerrosten paine-eron ja mikä olisi sopiva ero. Tilasin netistä halvan ilmapuntari/korkeusmittarin, joka näyttää painerot 0,1 millibarin tarkkuudella. Kun se tulee, täytyy katsoa mitä se näyttää.
Äitini taloon vaihdettiin maalämpö öljylämmityksen tilalle. Seurasi se, että kellarin kosteus ja ilman laatu heikkenivät rajusti, kun öljylämmityshormi ei enää tuulettanut kellaria. Se toimi kesälläkin, koska käyttöveden lämmitys poltti öljypoltin silloin tällöin. Kellarisaunaa kannattaisi kyllä lämmittää ahkerasti kesälläkin, mutta valitettavasti se on meillä jäänyt vähiin.
t. Hanu

[Sähköpässi]

Mukava että tänne virisi hyvä keskustelu vaikka alussa näytti eriltä. Pitääpä tosissaan perehtyä kaikkiin konsteihin joilla pitää ilma liikkeellä. Toivottavasti keskustelulle tulee vielä jatkoa.

[gozzi]

Millähän voisi mitata kellarin ja muiden kerrosten paine-eron ja mikä olisi sopiva ero. t. Hanu

Ihan perus paine-eromittarilla voi mitata vaipan yli paine-eroa, myös kellarin ja asuinkerroksen välillä. Mittauksia tekevät monet nuohous- ja lvi-alan yritykset.

Joku koneellisen iv:n kannattaja totesi aiemmin tässä threadissa, että painovoimainen ilmanvaihto aiheuttaa suuremman paine-eron. Alalla työskentelevänä uskaltaisin olla kyllä aivan toista mieltä.

[hnu1]

Hommasin tuon keskustelun jälkeen jostain nettikaupasta digitaalisen ilmanpainemittarin. Laitoin patterit sisään ja testsin, että toimii. Varsinaisia mittauksia en ehtinyt tehdä, mutta kun noin vuoden päästä yritin uudestaan, mittari oli ihan pimeänä. Ei herännyt henkiin millään.
Ei se paljon maksanut, mutta silti harmitti. Onko kenelläkään tietoa, mistä saisi toimivan mittarin kohtuuhintaan.

t. Hanu

[Keijo]

Mikä mahtaa olla kohtuuhintainen?
Itse ostin aikoinaan tuollaisen (en kuitenkaan YE:stä) ja siihen mittakoukut lisäksi.
https://www.yeint.fi/mittaus-ja-testaus ... hpa-letkut

Ebay:sta varmaan saa huomattavasti halvemmalla, mutta jos joka kerta kun tuota olen käyttänyt säätämiseen olisi pitänyt tilata joku IV-säätäjä-ässä paikalle, niin edullinen tuokin oli. Tuo Testo510 on karvalakkimalli, joka näyttää vain paine-eron eli pitää itse laskea venttiilien käyrästöjen mukaan litramäärät.