Painovoimainen ilmanvaihto iskuun

[Sähköpässi]

Haluaisin saada kaikki mahdolliset vinkit, joilla saada painovoimainen ilmanvaihto toimimaan läpi vuoden riittävällä teholla. Talossa kaksi maanpäällistä kerrosta + kellari. Kellarissa takka ja puukiuas, sekä ylimmässä takka. Keskimmäiseen kerrokseen on tarkoitus muurata myös takka. Käsittääkseni näitä takkoja polttamalla ilmanvaihto pysyy toiminnassa.

Mitkä muut asiat vaikuttavat painovoimasen ilmanvaihdon toimivuuteen?

Voiko korvausilmaräppänöitä olla liikaa?

Jos haluaa tehostaa ilmanvaihtoa koneellisesti, miten tämä tulisi tehdä?(En tarkoita että olisin laittamassa IV-konetta, sillä eihän talossa olisi enää painovoimaista ilmanvaihtoa, vaan esim poistopuhallinta tai korvausilman tehostusta)

Vinkkejä ja esimerkkejä onnistuneista projekteista otetaan vastaan.

[Wespa]

No minkäs verran niitä korvausilmaräppänöitä nyt sitten tällä hetkellä on? Ja ovatko ikkunat alkuperäiset?

[Sähköpässi]

Räppänöitä ei taida olla kuin 2-3/ kerros eli noin 55m2. Yksi kolmesta on ulkoseinässä ja loput hormin kautta. Kellarissa korvausilmaa ei ole kuin saunassa hormin kautta. Erillisiä huoneita/tiloja siellä on senkin edestä eli sinne täytyy kairata ainakin lisää reikiä. Ikkunat on uusittu 20v sisällä.

[Sähköpässi]

Näköjään kaikkeen ei tällä foorumilla ole vastausta joten alampa soitella ilmastoinnin asiantuntijoille.

[lmfmis]

Ei koskaan toimi läpi vuoden. Mahdotonta koska perustuu ilman lämpötilaeroihin.

Kesällä tuuletetaan.

[Tilkku-tila]

Tere!

Mitäs jos katselisit ja haistelisit asiaa muutaman vuoden. Pidät väli-ovet auki ja alakerran uuninluukut auki.
Meillä ainakin toimii, enkä varmasti viritä mitään koneellista roskaa.

Älä hosu vaan odota miten menee ajan ja vuodenaikojen kuluessa.

[_ETL_]

Täällä vaihtuu ilma hyvin 9kk uunien kautta ja loput kolme avonaisista ikkunoista. Jos tosiaan korvausilma venttiilit kunnossa ja niin ei pitäis olla ongelmaa.

[Ves_ku]

Yksi kolmesta on ulkoseinässä ja loput hormin kautta. Kellarissa korvausilmaa ei ole kuin saunassa hormin kautta.

Ymmärätäisin tästä, että sitä korvausilmaa ei varsinaisesti tule kuin yhdestä räppänästä? Hormissa olevat on aina poistoja.

[Wespa]

Ymmärätäisin tästä, että sitä korvausilmaa ei varsinaisesti tule kuin yhdestä räppänästä? Hormissa olevat on aina poistoja.

Näin minäkin ymmärsin. Se voisi nippa nappa riittää jos talossa olisi vielä alkuperäiset ikkunat, mutta nyt uusittujen ikkunoiden kanssa tosiaan olisi syytä laittaa muutama korvausilmaräppänä ulkoseiniin, poistot tosiaan sitten hormiin. Tulot "puhtaisiin" tiloihin (makuuhuoneet ja muut oleskelutilat) poistot "likaisiin" tiloihin (eli ainakin niihin joissa on lattiakaivo + keittiöön).

[KariFS]

Näköjään kaikkeen ei tällä foorumilla ole vastausta joten alampa soitella ilmastoinnin asiantuntijoille.

Näitä on puitu aika paljon aikaisemmissa keskusteluissa, ehkä ei kaikki jaksa kirjoitella samoja juttuja moneen otteeseen. Ja ennen kysymistä voi tietysti omatoimisesti selvittää perusasiat, eli mikä on korvausilmaräppänä ja mikä poisto.

Lopetan saarnan tähän :)

Tulisijojen käyttö auttaa kahdellakin tapaa. Ensinnäkin, palaminen vetää ilmaa kämpästä ja puskee sen piipusta ulos. Syntyy alipaine ja kämppään tulee raitista ilmaa. On parempi jos raitis ilma tulee mahdollisimman monesta räppänästä, jolloin ilmaa tulee "tasaisesti" ja vedon tunne on ehkä pienempi. Toinen juttu on sitten se että tulisijoja käytettäessä hormi lämpenee, jolloin ilma poistokanavissa lämpenee, kevenee ja liikkuu ylöspäin, luo kämppään alipainetta => taas ilma vaihtuu. Jos sinulla on kiuas ja takka kellarissa ja käytät niitä niin se auttaa ilmavaihtoon kesälläkin. Ja niitä tosiaan kannattaa käyttää.

Kesällä kannattaa pitää ikkunoita auki ja jos on liesituuletin niin se myös käynnissä.

Tuloräppänöiksi suosittelen näitä:

http://www.vim-ilma.fi/tuote/

Kokemusta monelta vuodelta, on raikas sisäilma, ei vedon tunnetta.

[Spautio]

Tuohon aiempaan viestiin liittyen; painovoimainen ilmanvaihto saattaa olla parhaimmillaan välttävän ja kehnon rajamailla silloin kun talo on sellaisessa paikassa jossa paine-eroa pääsee syntymään. Kesällä painovoimainen IV toiminee päinvastoin kuin on tarkoitettu, yleensä silloin se ei toimi lainkaan.
Meillä on painovoimainen IV talossamme (rakennusvuosi 1967) eikä se ole toiminut yhtään millään lailla oikein (tai lainkaan).

Kyllä melkein jokaiseen kohteeseen kannattaa asentaa se koneellinen ilmanvaihto, ja mielellään vaikka ilma/ilma -pilp:illä toteutettuna niin tulee samalla se jäähdytystoimintokin mahdolliseksi (tottakait vesi/ilma -pilpilläkin saa sen jäähdytyksen toteutettua).
En ymmärrä tuota painovoimaisen ilmanvaihdon hehkutusta, saahan koneellisen IV:n säädetyä sellaiseksi ettei talo tule yli- tai alipaineiseksi. Tällöin toki tulee ymmärtää pitää tuuletusikkunat kiinni, ja tulee laittaa luotettavasti umpeen vanhat tulo- ja poistoräppänät. Näissä vanhoissa taloissa ilma ei oikeasti liiku yhtään mihinkään, ja siksi tulee päästää ulkoa saastaista ilmaa sisälle, ja toivoa että se jossain vaiheessa poistuisi jonkin hormin kautta ulos (tuskin poistuu ainakana riittävällä nopeudella).
Panu Kaila jengeineen saisi hiukan päivittää tietojaan tälle vuosituhannelle paremmin sopiviksi.

[Wespa]

Kyllä melkein jokaiseen kohteeseen kannattaa asentaa se koneellinen ilmanvaihto, ja mielellään vaikka ilma/ilma -pilp:illä toteutettuna niin tulee samalla se jäähdytystoimintokin mahdolliseksi (tottakait vesi/ilma -pilpilläkin saa sen jäähdytyksen toteutettua).
En ymmärrä tuota painovoimaisen ilmanvaihdon hehkutusta, saahan koneellisen IV:n säädetyä sellaiseksi ettei talo tule yli- tai alipaineiseksi. Tällöin toki tulee ymmärtää pitää tuuletusikkunat kiinni, ja tulee laittaa luotettavasti umpeen vanhat tulo- ja poistoräppänät. Näissä vanhoissa taloissa ilma ei oikeasti liiku yhtään mihinkään, ja siksi tulee päästää ulkoa saastaista ilmaa sisälle, ja toivoa että se jossain vaiheessa poistuisi jonkin hormin kautta ulos (tuskin poistuu ainakana riittävällä nopeudella).
Panu Kaila jengeineen saisi hiukan päivittää tietojaan tälle vuosituhannelle paremmin sopiviksi.

Ilma liikkuu kyllä oikein hyvin kiitos kysymästä. Niin kuin tässä topicissakin on jo todettu niin kesäaikaan kun painovoimainen ilmanvaihto ei sattuneesta syystä toimi niin ikkunoita pidetään auki, jolloin ilma vaihtuu ihan kivasti. Toki menneen kesän kaltaisilla helteillä sekin on vähän ongelmallista, mutta kukapa nyt sellaisella säällä sisällä malttaisikaan olla.

Jos talossa on edes parikin tulisijaa (niin kuin meillä kellarisaunan kiuas ja keskikerroksen varaava takka) joita myös käytetään ja talo on muutenkin sopiva (eli riittävän korkea eikä seiniä ole muovitettu sisäpuolelta tai ulkoa) niin painovoimaisen ilmanvaihdon kanssa pärjää oikein hyvin. Koneellisen ilmanvaihdon riesana ovat rikkoutuvat ja muutenkin jatkuvaa huolenpitoa ja säätöä kaipaavat laitteet ja ylipäänsäkin systeemin monimutkaisuus. Kymmenen kertaa kymmenestä valitsen mieluummin idioottivarman ja käytännössä huoltovapaan painovoimaisen ilmanvaihdon, muiden koneiden kanssa tappelemiseen menee ihan riittävästi aikaa, niin on hyvä jos edes yksi systeemi toimii ihan mekaanisesti.

Taitaa aika iso osa Suomen koulujenkin sisäilmaongelmista johtua siitä kun alkuperäistä painovoimaista ilmanvaihtoa on lähdetty saneeraamaan koneelliseksi ja sitten ei osata käyttää sitä --> paikat äkkiä homeessa. Uudiskohteessa joka suunnitellaan alusta alkaen koneellisen ilmanvaihdon ehdoilla koneellinen on varmasti ihan hyvä, mutta rintsikkaan tai muuhun riittävän vanhaan taloon ei kyllä kannata. Korkeintaan muutama koneellinen poisto voi joskus olla paikallaan, meillä ei ole edes niitä ja tuskin tuleekaan.

[Spautio]

Ilma liikkuu kyllä oikein hyvin kiitos kysymästä. Niin kuin tässä topicissakin on jo todettu niin kesäaikaan kun painovoimainen ilmanvaihto ei sattuneesta syystä toimi niin ikkunoita pidetään auki, jolloin ilma vaihtuu ihan kivasti. Toki menneen kesän kaltaisilla helteillä sekin on vähän ongelmallista, mutta kukapa nyt sellaisella säällä sisällä malttaisikaan olla.

Jos talossa on edes parikin tulisijaa (niin kuin meillä kellarisaunan kiuas ja keskikerroksen varaava takka) joita myös käytetään ja talo on muutenkin sopiva (eli riittävän korkea eikä seiniä ole muovitettu sisäpuolelta tai ulkoa) niin painovoimaisen ilmanvaihdon kanssa pärjää oikein hyvin. Koneellisen ilmanvaihdon riesana ovat rikkoutuvat ja muutenkin jatkuvaa huolenpitoa ja säätöä kaipaavat laitteet ja ylipäänsäkin systeemin monimutkaisuus. Kymmenen kertaa kymmenestä valitsen mieluummin idioottivarman ja käytännössä huoltovapaan painovoimaisen ilmanvaihdon, muiden koneiden kanssa tappelemiseen menee ihan riittävästi aikaa, niin on hyvä jos edes yksi systeemi toimii ihan mekaanisesti.

Taitaa aika iso osa Suomen koulujenkin sisäilmaongelmista johtua siitä kun alkuperäistä painovoimaista ilmanvaihtoa on lähdetty saneeraamaan koneelliseksi ja sitten ei osata käyttää sitä --> paikat äkkiä homeessa. Uudiskohteessa joka suunnitellaan alusta alkaen koneellisen ilmanvaihdon ehdoilla koneellinen on varmasti ihan hyvä, mutta rintsikkaan tai muuhun riittävän vanhaan taloon ei kyllä kannata. Korkeintaan muutama koneellinen poisto voi joskus olla paikallaan, meillä ei ole edes niitä ja tuskin tuleekaan.

Et voi olla tosissasi, ethän juonut perjantaikossuasi ennen viestin kirjoittamista?
Koulujen saneerausongelmat johtunevat ihan muista syistä kuin siitä että niihin on laitettu toimiva ilmanvaihto. Tietenkin rakenteiden tulee olla sellaiset että koneellisen ilmanvaihdon voi ylipäätään rakentaa, ei mihinkään harakanpesään (jollainen oma tiilitalommekin on, tilanne paranee sen osalta kaiken aikaa, ehkä lopputulos on jopa välttävän ja kehnon rajamailla) sellaisia yleensä asennetakaan. Eiköhän noi saneeraus-homejutut ym. ole tuleet yksinomaan siitä syystä ettei millään olla maltettu antaa rakenteiden kuivua kunnolla, siis ainakin 4 x kauemmin kuin mitä vaikkapa laastisäkin kyljessä lukee. Aina helvetillinen kiire raksalla on kaiken aikaa, ja on saatava urakalla pinnat valmiiksi, hällä väliä vaikka vedellään märän betonin päälle muovimattoa, jne.

[Wespa]

Et voi olla tosissasi, ethän juonut perjantaikossuasi ennen viestin kirjoittamista?
Koulujen saneerausongelmat johtuvat ihan muista syistä kuin siitä että niihin on laitettu toimiva ilmanvaihto. Tietenkin rakenteiden tulee olla sellaiset että koneellisen ilmanvaihdon voi ylipäätään rakentaa, ei mihinkään harakanpesään sellaisia yleensä asennetakaan. Eiköhän noi saneeraus-homejutut ym. ole tuleet yksinomaan siitä syystä ettei millään olla maltettu antaa rakenteiden kuivua kunnolla, siis ainakin 4 x kauemmin kuin mitä vaikkapa laastisäkin kyljessä lukee. Aina helvetillinen kiire raksalla ona kaiken aikaa, ja on saatava urakalla pinnat valmiiksi, hällä väliä vaikka vedellään märän betonin päälle muovimattoa, jne.

Samaa voisi kysyä sinultakin, itse tosin olen enemmän viskimiehiä.

Ei ole ihan yksi tai kaksi sisäilmaongelmaista koulua jossa ongelmien juurisyy on siinä että uutta koneellista ilmanvaihtoa ei osata käyttää oikein, vaan se esimerkiksi sammutetaan viikonlopuksi säästömielessä. Samoin jos saneeraus toteutetaan perinteiseen juosten kustu -tyyliin esimerkiksi niin että korvausilmaa ei tule vanhoista ja/tai uusista korvausilmaventtiileistä tarpeeksi, vaan korvausilmaa alkaa tulla rakenteista, niin ollaan taas kerran ns. jännän äärellä.

Kuten jo totesin, koneellinen ilmanvaihto on varmasti ihan hyvä ajatuksella ja huolella tehdyissä uudiskohteissa. Toisin sanoen sellaisen saisi vain jos itse tekisi itselleen. Vanhoissa höyrysuluttomissa, tulisijoilla varustetuissa taloissa taas painovoimainen ilmanvaihto on monesti varmempi ja helpompi vaihtoehto.

[Spautio]

Samaa voisi kysyä sinultakin, itse tosin olen enemmän viskimiehiä.

Ei ole ihan yksi tai kaksi sisäilmaongelmaista koulua jossa ongelmien juurisyy on siinä että uutta koneellista ilmanvaihtoa ei osata käyttää oikein, vaan se esimerkiksi sammutetaan viikonlopuksi säästömielessä. Samoin jos saneeraus toteutetaan perinteiseen juosten kustu -tyyliin esimerkiksi niin että korvausilmaa ei tule vanhoista ja/tai uusista korvausilmaventtiileistä tarpeeksi, vaan korvausilmaa alkaa tulla rakenteista, niin ollaan taas kerran ns. jännän äärellä.

Kuten jo totesin, koneellinen ilmanvaihto on varmasti ihan hyvä ajatuksella ja huolella tehdyissä uudiskohteissa. Toisin sanoen sellaisen saisi vain jos itse tekisi itselleen. Vanhoissa höyrysuluttomissa, tulisijoilla varustetuissa taloissa taas painovoimainen ilmanvaihto on monesti varmempi ja helpompi vaihtoehto.

Kieltämättä rupesi hiukan janottaman nyt kun viinahommista puhuttiin, en ole nimittän ehtinyt käymään kertaakaan terassilla tänä kesänä, eikä kotonakaan ole ollut aikaa tissutella. Ehkä huomenna voisin käydä lähikuppilassa ja tilata laadukkaan oluen ja laadukkaan viskin :D '
Mutta mutta, ei se höyrynsluluttomuus asiaan tee mitään eroa, sitä vaaditaan lähinnä pesutiloissa. Ilmansulun tulisi olla edes jollain lailla kunnossa jos vanhaan taloon meinaa koneellista ilmanvaihtoa asennella.
Ja vaikka vanhankin talon ilmansulut olisivat miten päin hittoa vaan, niin ei se koneellinen ilmanvaihto tilannetta pahenna, siis kun se säädetään niin ettei ole yli- tai alipaineinen.
ENnusko että painovoimainen ilmanvaihto muka olisi varma tai ylivertainen, se ei toimi missään olosuhteissa oikein, ehkä pakkasilla tulee kylmää ilmaa räppänöistä sisään, ja siitä ilmamäärästä pieni osa poistuu poistoilmahormien kautta. Joo takka ja muut tulisijat auttavat todella paljon tässä asiassa, mutta miksei sitten kukaan rintsikan omistaja polttanut takassa valkeaa tänä kesänä, vaikka sillä keinolla olisi saatu aikaiseksi hyvää ilmankiertoa?