Sokkelin vierustan täyttö?

[kappalainen]

No täytetty on meni syteen ja saveen. Matalaperustukseen oli helppo tehdä kun maa -aineksia ei mene niin tuhottomasti kerrosten luomiseen ja selviää kottikärryillä. alta 20 kuutiota vain ja kuoppa täyttyy pikkuhiljaa. Lähtötilanne oli pelkkää savea ja hiesua.
Seinien vierusta. Alhaalta ylöspäin. Perusmaa, salaojasoraa +putki, xps eriste, salaojasoraa, karkeaa soraa, kangas, aavistus hiekkaa, savi (1,5m etäisyyteen),hienoa hiekkaa aavistus estämässä savea painumasta kuopille, kangas ja pintana salaojasoraa. Eristeen päästä vesi imeytyy ainakin teorissa kauempaan salojaputkeen.

Eristeen ulkopuolella saven korkeudelta perusmaa (savi siltti) viettää 3 metrin etäisyyteen. Perusmaan päällä päällä on salaojasoraa, kangas ja taas salojasoraa. Saven päällä valuva vesi liikuu sulana aikana teoriassa tuolla salojasoran seassa. Kaiken päässä on sitten vielä pieni oja joka ottaa suurimman osan ylärinteen vesistä. Koko helamentti on kallisteltu talon ohi ja rinteessä on pientä kumpua ohjamassa vesiä talon ohi. Savella ja perusmaalla on kallistusta 10%, näin jäi sopiva tila salaojasoralle. joka on sitten vain 5% vinossa. Ajoittain tuo salaojasora on 'putsattava'. paikoin tuolla saven päässä jatkuu savinen multa. Kaikki hiesu eli siltti on päällystetty savella, ettei vesi vie sitä ja soraa vielä päälle. Kangasta tietty meni maalajien erotteluun ja aikaa tuhratessa (turhaan?) En ole näitä ennen alusta loppuun askarrellut.

Saven levitin kastelemalla ja tarpomalla ensin osan liejuksi (kuten betonistakin nousee osa sementistä pintaan) hakkasin lapiolla, sitten iso kivi betonilapioon ja liu'uttelin sillä, lopuksi liippasin hiekkalapiolla. Kesti paljaana kaatosateen sellaisenaan. Täältäkin neuvoa kyselin hiukan laihoin tuloksin.

Ja kuvahan on tunnetusti selkeä ja mittakaavassa. Kunnei jaksa tuhertaa laiska kun olen
No tämä nyt oli tällainen ei niin oppikirjan ratkaisu...

Keksin tämmöiset 'kiinalaiset' viisaudet kuopiessani:
''Vesiä ohjailtaessa mielen on oltava vesikirkas, ajateltava kuin vesi ja kuljettava kuin vesi. ''
''Kaadot vesiselvänä, ei kaatokännissä.''

[Ripa7]

Hei. Yritän saada tämän otsikon alla vastauksia seuraaviin kysymyksiin:

Teimme salaojat rinnetontilla sijaitsevaan rintamamiestaloon. Rakennuksessa on kellarikerros, joka on ylärinteen puolella kokonaan maan alla ja alarinteen puolella kokonaan maan pinnalla. Seinustat avattiin 60 cm leveydeltä ja täytettiin salaojien ja patolevyn asennuksen jälkeen kokonaan sepelillä (sepeli 8-16 mm). Routaeristeeksi asennettiin vaakatasoon 60 cm leveä Finnfoam. Finnfoamin päälle tuli vielä noin 20 cm kerros sepeliä. Kahden seinustan osalta emme voineet tehdä maaston takia pintavesille ulospäin suuntautuvaa kaatoa.

Em. ratkaisulla taivaalta satava vesi valuu osaltaan 20 cm sepelikerroksen läpi Finnfoamille ja siitä allaolevan sepelikerroksen läpi salaojaan. Yhden ”koulukunnan” mukaan tämä on tarkoituskin ja salaoja hoitaa loput. Onkohan tämä ajatusmalli kovinkin yleinen ?

Rakennuksen alle on aikoinaan rakennusvaiheessa 50-luvun alussa asennettu paksu kerros hienoa hiekkaa. Tavoitteena on, että salaojaan ja siten myös rakennuksen alle valuisi mahdollisimman vähän sadevettä. Eli siksi varmaan kannattaisi vielä kaventaa Finnfoamin päällä olevaa 60 cm leveää sepelialuetta (esim. 20 - 30 cm leveäksi) ja korvata se ”vettä vähemmän läpäisevällä maalla” ?

Tähän tarkoitukseen sopivaa maata voisi olla savi (10 cm) ja sen päällä multakerros (10 cm) ?

Vai onko teillä parempia ehdotuksia ?

[Matti Alander]

Pintavedet ohjataan maakallistuksilla tiiviillä esim. savimaalla ulospäin luiskaten 3 metrin matkalta. Salaojitukset ovat pohjavesiä varten.
Rännivedet on parasta putkittaa maanalaisin kumitiivisteisin viemäriputkin, joko ojaan tai kunnan hulevesiverkkoon.
Syväperustainen kellarillinen talo ei tarvitse routaeristystä vaakatasoon, siitä voi olla jopa haittaa tavoitelulle kuivumiselle ulospäin. Lämpötila nousee routaeristeen alla ja kuivaavat vesihöyryn osapaine-erot pienenevät.
Mikäli taas on kyseessä matalaperustus tai rinneratkaisun alempi puoli ja roudan pääseminen anturan alle on mahdollista on kannattavaa sijoittaa routaeristys mahdollisimman alas aivan salaojaputken päälle. Varsinkin käytettäessä hengittäviä ja kuivaavia Fuktisol salaojittavia lämmöneristeitä on tärkeää kuivumistuloksen tehostamiseksi saada maaperän ja perustuksen väliin mahdollisimman suuri lämpötilaero.

[Ripa7]

Kiitos Matille vastauksesta.
Kysyisin vielä, kannattaako jo tehtyä ratkaisua korjailla ? Jos korjataan, niin tehtäisiinkö se jotenkin seuraavasti:
- Finnfoamin päällä oleva sora korvattaisiin tiiviillä savipitoisella maalla (10 cm paksuudelta).
- Savimaan päälle 10 cm paksu multakerros johon voisi istuttaa nurmikkoa. Nytkin Finnfoam rajoittuu nurmikkoon.
- Finnfoamin päälle suodatinkangas, jottei savi ja sen päällä oleva multa pääse valumaan suoraan Finnfoamin alla olevalle sepelille ja sitä kautta salaojaan..
- Mullan päälle seinustalle 20 cm leveydeltä sepeliä (estää kasvillisuuden).

Finnfoamin päällä olevan sepelin korvaaminen savipitoisella + multamaalla muuttaisi tilannetta niin, ettei Finnfoamin ja perusmaan välissä olisi rakoa, josta sadevesi pääsee lirisemään allaolevaan sepelikerrokseen ja sitä kautta salaojaan. Lisäksi saataisiin yhtenäinen kaato seinustalta perusmaahan ja siitä eteenpäin. Samoin savi/multapatja (20 cm paksuna) Finnfoamin päällä pidättelisi sadevesiä.

Em. ratkaisu kumoaa nykyisen toteutuksen, jossa "taivaalta satava" vesi ohjataan tarkoituksella salaojiin. Jälkimmäinen sopii varmaankin paremmin mataliin salaojiin, jotka nappaaat paremmin putkiinsa niihin johdetun veden.

[Matti Alander]

Aina on edullista, jos sadevesiä voidaan ohjata poispäin talosta ja perustuksista, kuormittamasta turhanpäiden salaojitusta. Runsaat vesimäärät sadevettä voivat myös huuhdella sorakerroksia, jopa tukkia putkia hienoaineksilla.
Ehdotuksesi on suurin piirtein ympäristöministeriön C 2 ohjeen mukainen.