Kellarin sisäpuolisia seinäeristeitä purkaessa (kivivilla, styroksi) tuli vastaan jotain ruskeaa jäkälän näköistä kasvustoa, toinen kasvoi kiinni villassa ja toinen styroksissa. Löytöhetkellä kasvualustat olivat kuivia vaan varmaan on ollut jossain vaiheessa kosteutta. Anturan ulkopuollella ei ole salaojia tai muuta kosteusrasituksen estoa.
Kokeilen laittaa linkin tähän, toiovttavasti aukeaa, muuten tunnistus hankalaa Kertokaas jos ei linkki toimi https://drive.google.com/file/d/0Bzi0wU ... 5dlE4/view
Näihin sienen tunnistamisiin en pysty, mutta ongelma on selviö kosteus. Sisäpuolinen eristys on aina riskirakenne, vaikka kumpikaan eps tai kivivilla ei homehdu tai kerää kasvustoja kovinkaan helposti. Kivivillaan kertynyt pöly sitten taas on hyvääkin kasvualustaa mikrobeille.
Paljon puhutaan salaojista ja niiden tarpeellisuudesta, pelkästään niillä ei näitä ongelmia saada ratkottua, oikeastaan melko harva talo kuitenkaan on rakennettu pohjaveden pinnan alapuolelle. Sisäpuolinen eristys estää rakenteen sisäänpäin kuivumisen, kellarin seinä taas kostuu monistakin syistä: Kapillaarinen kosteudennousu, Kondenssi kesä- tai talviaikaan, taloon päin suunnatut maakallistukset, heikot olemattomat tai vuotavat rännivesien ohjaukset jne...
Tapauksessasi on sisäpuolen eristys purettava, käyttäen vähintään P 3 luokan hengityksen suojaimia ja muutenkin pyrittävä estämään ongelmien leviämistä muihin kerroksiin. Betonirakenteet desinfioidaan, puhalluslampulla tai kemikaaleilla.
Korjaus kuitenkin tulisi aloittaa ulkopuolelta, lämmöneristää, pystysalaojittaa, kosteuseristää perustus. Mieluiten ylös asti myös maanpinnan yläpuolinen osuus. Kerralla kuntoon ja toimii vuosikymmeniä. Jos halutaan vieläkin tehokkaampia kuivaavia ominaisuuksia sokkeliin, niin 200 mm kerros Fuktisol levyä ja saavutetaan kuivaavat lämpötilaerot, sekä vesihöyryn osapaine-erot myös sokkelin alaosiin syvälle maan alle.
100 mm kerrosta voidaan pitää miniminä, mutta paksumpi kerros on aina eduksi juuri kuivumisen ja kuivana pysymisen tehostamiseksi.
Sisäpuolisen eristämistä voidaan lisäksi käyttää aivan pakollisissa sauna ym. kuvioissa ja kombromissi rakenteitakin voidaan käyttää. Maan alainen osuus kuitenkin toimii ainoastaan ulkopuolisella hengittävällä eristyksellä !
Muurahaispesä, niinpäs onkin!. Kiitoksia vastauksista!
Kyseessä on erillinen n. 2x2m öljysäiliöhuone. Tässä on tiedossa kosteusrasitukset ja niiden olematon torjunta. Huone kun ei ole asuin tai irtaimiston säilytyskäytössä niin ei ole vielä otettu työn alle salaojien kaivuuta, vesien ohjaus tulee kyllä jossain muotoa eteen kun tärkeimmät saa alta. Talo on kallion päällä, saa nähdä millaiset ojitukset tähän edes saa. Muu kellaritila on pysynyt oikeastaan kuivana vaikka ojituksia ei ole (rankkasateiden jälkeen lattia yleensä pintakostuu tietystä kohtaa), talo rakennettu 30 -luvulla ja toiminut tällaisenaan.
Tässäpä omasta kellarin puuvaraston seinästä kuvatuksia. Mikähän kasvusto/sieni tämä mahtaa olla? Kuiva on kuin mikä eli rapisee ja katkeilee koskettaessa. Eipä oikein haise milleen. Ajattelin toholla poltella pois, mutta olisiko syytä pestä seinä myös jollain homeenpoistoaineella? Betoniseinä betonipinnalla. Puissa oli myös reilusti tuota "karvaa". Jostain kohdin betoni värjäytynyt vaaleammaksi.
Spautio kirjoitti:Juuria nuo taitavat olla, pitäisi kaiketi ottaa ulkopuolen perusmuuri auki ja korjata se "juurenpitäväksi" vähintään.
Tuo ei ole kellarin ulkoseinä vaan väliseinä. Toisella puolen on käytävä/portaikko eikä siellä mitään kasvustoa ole. Ulkoseinässä on harkkomuuraus, jonka pinnassa ei ole tuota karvaa.